Perspectives on the sustainability promise of alternative food networks

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3590-2
Julkaisun nimi: Perspectives on the sustainability promise of alternative food networks
Tekijä: Forssell, Sini
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, taloustieteen laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: This doctoral dissertation examines the phenomenon of alternative food networks (AFNs) from the perspective of food system sustainability. AFNs are seen as a promising response to the sustainability issues associated with the conventional food system, but have also attracted criticism. Criticisms include uncertainty over AFNs’ actual sustainability impacts; arguments that many AFNs are hybrid rather than purely alternative; and that their impact on food system sustainability is limited, due to their marginal position. In this dissertation, comprising three original research articles and an introductory section, I explore the above-mentioned criticisms to advance understanding of AFNs' sustainability. I seek to i) understand what sustainability claims we can make for AFNs based on their characteristics, ii) to develop understanding of AFNs' hybrid nature and their complex relationship to the conventional food system through empirically examining the negotiation of acceptable practice in AFNs; and iii) understand how this negotiation can be understood to drive wider food system sustainability transitions by shaping norms. The main theoretical framework used is convention theory. This theory examines the deployment of different notions of worth in coordinating economic activity, as actors navigate in different situations, and shape these situations through their negotiation of acceptable practices. I also apply convention theory to the framework of sustainability transitions, to frame the examination of norm-shaping within the niche of AFNs. The empirical focus of this study is on an often-overlooked AFN actor, alternative food retailers, involving a qualitative, multiple case study research covering nine cases of alternative food retail in Finland and the UK. My findings suggest that AFNs may potentially contribute to sustainability, but their sustainability should be critically assessed on a case-by-case basis. The findings also suggest a plurality of shared ideals in the domain of AFNs and several areas of tension in AFN practice that AFN actors must navigate. In doing this, the actors may also shape the norms and ideals in the sector. The conceptual examination contributes a clarified overview of AFNs’ potential sustainability impacts and limitations, and provides a practical framework to assess different food networks’ sustainability. The empirical analysis challenges certain underlying assumptions in the previous literature, and contributes a new understanding of AFNs’ hybridity, its causes and consequences, and the challenges involved in adopting sustainable practices. The analysis can help practitioners understand consumer considerations, and opportunities and obstacles to more sustainable practices. It also deepens the understanding of how new norms are negotiated in the sector, and suggests an alternative view of AFNs’ potential to drive change, besides scaling up and gaining a larger share of the food market. It uncovers the deeper ideals that the alternative food retailers promote, and how these are different from or similar to conventional food system norms and ideals. This understanding can also help practitioners in their norm-shaping work. Theoretically, the study contributes a more dynamic application of convention theory to agri-food studies. The use of convention theory contributes a new understanding of the human and cultural aspect of sustainability transitions. AFNs are ultimately both more and less than their promise. They are not automatically sustainable, or always purely alternative, but can challenge the conventional food system. Their indirect impact on the wider food system may be greater than suggested by their small size and reach. AFNs operate in a dialogue between different parties, and the general direction of this dialogue is instrumental in shaping what AFNs might be or become, and the achievement of sustainability in AFNs.Väitöskirja tarkastelee vaihtoehtoisia ruokaketjuja ruokajärjestelmän kestävyyden näkökulmasta. Esimerkkejä vaihtoehtoisista ruokaketjuista ovat tuottajatorit, ruokapiirit ja itsenäiset, erikoistuneet ruokakaupat, ja niitä on pidetty lupaavana vastauksena vallitsevaan ruokajärjestelmään liitettyihin sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun puutteisiin. Vaihtoehtoisia ruokaketjuja kohtaan on kuitenkin myös esitetty kritiikkiä. On epäilty, ovatko ne oikeastaan kestäviä ja vastuullisia. On myös esitetty etteivät ne ole puhtaasti vaihtoehtoisia vaan niissä on myös tavanomaisen ruokajärjestelmän piirteitä. Lisäksi on epäilty vaihtoehtoisten ruokaketjujen mahdollisuuksia vaikuttaa ruokajärjestelmän kestävyyteen niiden hyvin rajallisen markkinaosuuden vuoksi. Tämä tutkimus käsittelee vaihtoehtoisten ruokaketjujen kestävyyttä näiden kritiikkien valossa. Tutkimuksen ensimmäinen osa on käsitteellinen ja kirjallisuuteen perustuva analyysi siitä, mitä vaihtoehtoisten ruokaketjujen kestävyydestä voidaan niiden ominaispiirteiden perusteella sanoa. Potentiaalisia myönteisiä vaikutuksia on analyysin mukaan monia, mutta kunkin ketjun kestävyys riippuu siitä, mitä piirteitä sillä todella on ja miten kyseiset piirteet mahdollisesti tuottavat kestävyyttä. Vaihtoehtoisia ruokaketjuja tulee arvioida tapauskohtaisesti, ja tutkimus tarjoaa kehikon tähän arviointiin. Tutkimuksen toinen osa perustuu tapaustutkimusaineistoon itsenäisistä lähi- tai luomuruokaan erikoistuneista ruokakaupoista Suomessa ja Iso-Britanniassa. Tutkimus nojaa taloussosiologiseen oikeuttamisteoriaan, joka tutkii taloudellista toimintaa ohjaavia jaettuja arvoja sekä näiden käyttöä toiminnan ohjaamisessa ja oikeuttamisessa. Tutkimus tarkastelee, miten vaihtoehtoiset ruokakauppiaat neuvottelevat siitä, mikä on toivottavaa ja hyväksyttävää toimintaa ruoan kulutuksessa, tuotannossa ja jakelussa. Tarkastelutapa auttaa tekemään näkyväksi vaihtoehtoisen ruoan kentällä vaikuttavia jaettuja arvoja ja odotuksia sekä kentällä vallitsevia sopuja ja jännitteitä. Tulokset viittaavat siihen, että vaihtoehtoisen ruoan kentällä vaikuttaa hyvin monenlaisia jaettuja arvoja ja odotuksia, joiden välillä toimijoiden täytyy tasapainotella. Tavanomaisen ruokajärjestelmän luomat normit ja odotukset vaikuttavat vaihtoehtoisiin ruokaketjuihin ja siihen, kuinka vaihtoehtoisesti tai kestävästi nämä voivat toimia. Toisaalta vaihtoehtoisten ruokakauppiaiden julkisesti tekemä oman toiminnan perustelu ja vallitsevien toimintatapojen, normien ja uskomusten kyseenalaistaminen voidaan nähdä aktiivisena normienmuokkaustyönä, joka voi vaikuttaa näihin ruokajärjestelmässä vallitseviin jaettuihin arvoihin ja odotuksiin. Tämä puolestaan voi myötävaikuttaa ruokajärjestelmän kestävyysmurrokseen yhdessä muiden samansuuntaista muutosta ajavien tekijöiden kanssa. Tutkimus luo uutta tietoa vaihtoehtoisten ruokaketjujen kestävyydestä, niiden osittain tavanomaisen ruokajärjestelmän kanssa päällekkäisestä luonteesta ja tämän syistä, sekä vaihtoehtoisen ja tavanomaisen ruokajärjestelmän keskinäisistä vaikutuksista. Vaihtoehtoiset ruokaketjut eivät välttämättä ole kaikin puolin kestäviä tai puhtaasti vaihtoehtoisia, mutta ne voivat haastaa ruokajärjestelmässä vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja ja niiden vaikutus voi olla suurempi kuin mitä niiden markkinaosuus antaisi olettaa.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3590-2
http://hdl.handle.net/10138/215614
Päiväys: 2017-09-15
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
PERSPECT.pdf 431.4KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot