The nature of farmers : farm-level decision making for farmland conservation targets

Visa fullständig post

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:1798-744X
Titel: The nature of farmers : farm-level decision making for farmland conservation targets
Author: Birge, Traci
Medarbetare: Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten, institutionen för lantsbruksvetenskaper
Nivå: Doktorsavhandling (sammanläggning)
Abstrakt: Farming has indelibly shaped the landscapes and cultures of Europe. Agriculturally marginal areas tend to host the highest amount of endangered species and are also the most at risk of abandonment as traditional agriculture is replaced by intensive high yield production. Farmlands with particularly strong habitat function, especially for species of European conservation concern, are priorities in European agri-environmental policy, and farmers are eligible for payments in exchange for management of such farmlands. Farmers are the key actors in agro-ecosystems and are motivated by a range of factors. Research increasingly supports calls for improving farmland conservation through better engagement with farmers to engender long-term attitudinal change and improve efficiency of agri-environmental payments. The aims of this thesis are to 1) examine farmers’ behaviour and decision-making as it applies to farmland conservation targets in Finland, and 2) explore how an approach addressing both social and ecological dimensions of conservation on farmland could be used to (potentially) improve outcomes. I examine farm-level decision-making using two cases: i) management of semi-natural grazed woodlands and meadows, collectively known as traditional rural biotopes, and ii) potential for a results-based approach to paying farmers for achieving biodiversity targets. Research was carried out in southern Finland. For traditional rural biotopes, I focus on farmer motivations and the benefits farmers receive from management of the sites. In the second case, I use a hypothetical results-based measure based on an existing, low threshold measure called nature management grassland. The cases represent two contrasting modes of policy delivery, where traditional rural biotopes are governed through demanding schemes by a small number of farmers (‘narrow and deep’), while long-term nature management grasslands are managed via low-threshold supports with high level of uptake (‘broad and shallow’). The study is grounded in agroecology, a multidisciplinary field. I use approaches and tools from the social sciences (interviews and questionnaires, thematic analysis) and ecology (species survey), and I approach the research from the position of wanting to understand the views and strategies that go into farmer participation (or not) for nature conservation on farmlands. The studies revealed high heterogeneity within the populations studied (e.g. in behaviour, farming styles, and farm structure). A variety of reasons were found for managing traditional rural biotopes (II). Farmers participated in the existing grassland fallow scheme mainly for convenience as a low-threshold subsidy type for fallows, and are not used to thinking about achieving biodiversity or other results through the scheme (III, IV). The ‘tidy landscape’ narrative was evident in both studies and impacted management decisions (II, IV). Farmers with a disposition toward managing for nature values were found in both studies (II, IV), and a particular farming style, ‘traditional rural biotope entrepreneur’ was also identified (II). Evidence was found for ecological and cultural feasibility for the results-based approach.Maatalous on muovannut pysyvästi Euroopan maisemia ja kulttuureja. Maanviljelyn kannalta heikosti tuottavilla alueilla elää tavallisesti enemmän uhanalaisia lajeja, ja nämä alueet ovat myös suurimmassa vaarassa kadota perinteisen maanviljelyksen väistyessä tehotuotannon alta. Euroopassa harjoitetussa maatalouden ympäristöpolitiikassa keskeisellä sijalla ovat viljelysmaat, jotka ovat suojelun kannalta merkittävien lajien osalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä, ja maanviljelijät voivat saada tukea tällaisten alueiden hoitoon. Maanviljelijät ovat avainasemassa maatalouden ekosysteemien hoidossa, johon heitä motivoivat useat eri tekijät. Tutkimus tukee yhä enemmän viljelysmaiden suojelun kehittämistä edistämällä maanviljelijöiden aktiivista osallistumista ja luomalla siten pitkän tähtäimen asenteellisia muutoksia sekä tehostamalla maatalouden ympäristötukien käyttöä. Tämän väitöskirjan tavoitteena on 1) tarkastella maanviljelijöiden toimintaa ja päätöksentekoa maatalousmaiden suojelutavoitteiden osalta Suomessa sekä 2) selvittää, miten maatalousmaiden suojelun sosiaaliset ja ekologiset ulottuvuudet huomioiva lähestymistapa voi (potentiaalisesti) parantaa tuloksia. Tarkastelen väitöskirjassani maatilatasolla tapahtuvaa päätöksentekoa kahdessa eri prosessissa: i) osittain luonnontilaisten, laidunnettujen metsä- ja niittyalueiden eli perinnebiotooppien hoidossa, ja ii) tulosperusteisessa lähestymistavassa, jossa maanviljelijöille maksetaan tukea luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Tutkimus toteutettiin Etelä-Suomessa. Perinnebiotooppien osalta olen keskittynyt maanviljelijöitä motivoiviin tekijöihin sekä hyötyihin, joita maanviljelijät saavat alueiden hoidosta. Jälkimmäisen tutkimuskohteen osalta tarkastelen hypoteettista tulosperusteista ympäristötukea, joka perustuu nykyiseen luonnonhoitopelto-nimikkeellä tunnettuun matalan kynnyksen ympäristötukeen. Nämä tapaukset edustavat kahta eri toimintatapaa, joista toisessa perinnebiotooppeja hoidetaan vaativien ohjelmien mukaisesti muutamien maanviljelijöiden toimesta, kun taas pitkäaikainen luonnonhoitopeltojen hoito tapahtuu matalan kynnyksen tukijärjestelmien kautta korkealla käyttöasteella. Tutkimus perustuu agroekologiaan, joka on monitieteellinen ala. Käytän tutkimuksessa lähestymistapoja ja työkaluja yhteiskuntatieteiden (haastattelut ja kyselyt, aihekohtainen analyysi) ja ekologian (lajistokartoitus) aloilta, ja lähestyn tutkimusta lähtökohtanani halu ymmärtää niitä näkemyksiä ja strategioita, jotka vaikuttavat maanviljelijöiden osallistumiseen (tai osallistumattomuuteen) maatalousmaiden luonnonsuojeluun. Tutkimukset osoittivat merkittävää heterogeenisyyttä tutkimuksen kohteena olevissa populaatioissa (esim. maanviljelystavoissa ja maatilojen rakenteissa). Perinnebiotooppien hoidolle löytyi monia syitä (II). Maanviljelijät osallistuivat olemassa olevaan luonnonhoitopeltojen hoito-ohjelmaan pääasiassa siksi, että kokivat sen helppona matalan kynnyksen maataloustukena, eivätkä he ole tottuneet ajattelemaan luonnon monimuotoisuuden tai muiden tulosten saavuttamista ohjelman kautta (III, IV). Ajatus ’siististä maisemasta’ näkyi selkeänä molemmissa tutkimuksissa ja vaikutti hoitoon liittyvään päätöksentekoon (II, IV). Molemmissa tutkimuksissa havaittiin maanviljelijöitä, jotka lähestyivät toimintaa luontoarvojen pohjalta (II, IV), minkä lisäksi tunnistettiin myös erityinen ’perinnebiotooppiyrittäjän’ maanviljelysmalli (II). Tutkimuksessa löydettiin näyttöä tulosperusteisen lähestymistavan ekologisen ja kulttuurisen toteutettavuuden puolesta.
Permanenta länken (URI): URN:ISBN:1798-744X
http://hdl.handle.net/10138/216689
Datum: 2017-09-22
Subject:
Rights: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.


Filer under denna titel

Total number of downloads: Loading...

Filer Storlek Format Granska
thenatur.pdf 10.59Mb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post