Mielenterveyspalveluiden rakenne ja siihen vaikuttavat tekijät Etelä-Suomen sairaanhoitopiirien alueella

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, tutkimusohjelmayksikkö, Väestön terveys fi
dc.contributor Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, forskningsprogramenheten sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine, Research Programs Unit en
dc.contributor.author Ala-Nikkola, Taina fi
dc.date.accessioned 2017-08-28T08:52:50Z
dc.date.available 2017-10-04 fi
dc.date.available 2017-08-28T08:52:50Z
dc.date.issued 2017-10-14 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-3620-6 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/216723
dc.description.abstract This study investigates the structure and organisation of Finnish mental health services. The study is related to REFINEMENT, a European multicentre study to investigate service costs and other effects. A cross-sectional sampling was conducted in 2012-2014 to map the substance abuse and mental health systems of the Hospital District of Southwest Finland as well as those under the special remit of Helsinki University Hospital region. The mapping utilised the European Service Mapping Schedule – Revised (ESMS-R), which contains 89 ‘Main Types of Care’ (MTC) divided into six branches. The existing service structures of the various catchment areas were reviewed for the most part comparatively in terms of qualitative and quantitative indicators. Diversity of care and the effect of population size were reviewed in depth, assessing whether any care-providers or branches of the classification tree was particularly sensitive to population size. Existing services were evaluated in relation to socioeconomic factors and needs indicators of the population. In the sample, population growth was linearly related to increased diversity of mental health and substance abuse services up to the level of 500,000 adult inhabitants. A quantitative review of personnel resources found that the more an area invested its planned personnel resources in outpatient activities, the smaller the amount of total planned resources was. In areas where psychiatry at the basic specialty care level was organised as an activity of the municipality itself, rather than of the municipal joint authority or of social and health services, the planned personnel resources were greater. Third-sector providers were the most responsive to changes in the size of the population base. Treatment and service activities, for their part, showed the greatest sensitivity to population growth in terms of 24-hour residential care. Contrary to expectations, diversity in outpatient care and personnel resources showed no effect on the areas’ bed occupancy allocations, which correlated with socioeconomic factors instead. Bed occupancy also correlated with the amount of alcohol sold in the area and with the area’s mental health index. Rather than using structural factors and socioeconomic needs indicators to connect bed occupancy to the mental health index, which describes the service needs caused by severe mental health problems, one may instead consider the connection in terms of well-targeted allocation of care. The result might be to describe areas as having achieved generally adequate levels of outpatient care. Local services that are low-threshold, available without referral or otherwise directly, are linked to smaller total personnel numbers. Based on the study, one cannot directly conclude whether deficiencies in specialised health care have the effect of increasing compensatory, low-threshold services produced mainly by the third sector. Mental health problems may relate to an area having a higher mental health index, higher scores being an indicator of consequences of severe mental health problems. A larger population base enables a more diversified offering of services. The effect may obtain also in population samples greater than those used in our study and in population bases of over 500,000 inhabitants. en
dc.description.abstract Tässä tutkimuksessa selvitettiin nykyisten suomalaisten mielenterveyspalveluiden rakennetta ja organisoitumista tilanteessa, jossa rakenteet ovat olleet ja ovat edelleen merkittävien muutos- ja uudistumispaineiden alla. Tutkimus liittyi kansainväliseen REFINEMENT – projektiin, jossa palveluiden kustannus- ja muuta vaikuttavuutta selvitellään osana Euroopan tason monikeskustutkimusta. Helsingin yliopistollisen sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen (HUS, Eksote ja Carea) sekä Varsinais-Suomen -sairaanhoitopiirien mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmät kartoitettiin poikkileikkausotoksilla 2012–2014. Kartoituksessa käytettiin eurooppalaista mielenterveyspalveluiden kartoittamistyökalua (European Service Mapping Schedule-Revised – ESMS-R), joka sisältää 89 eri päätoimintotyyppiä jakautuen neuvonta-, saavutettavuus-, oma-ja vapaaehtoisavun-, avohoidon-, järjestetyn päivätoiminnan- ja ympärivuorokautisen hoidon luokittelupuun haaroihin. Alueiden olemassa olevaa palvelurakennetta tarkasteltiin pääosin keskinäisessä vertailuasetelmassa laadullisten ja määrällisten osoittimien kautta. Monimuotoisuuden tarkastelua ja väestön koon vaikutusta syvennettiin arvioimalla, onko joku tuottajataho tai luokittelupuun haara herkempi väestön koon vaikutuksille. Laitoshoitoa täydentävän ja korvaavan palvelurakenteen yhteyttä tarkasteltiin käytettyjen akuuttien sairaansijojen avulla. Olemassa olevien palveluiden arvioitiin suhteessa väestön sosioekonomisiin tekijöihin sekä tarveindikaattoreihin. Päälöydös oli, että hoito- ja kuntoutustoimintojen monimuotoisuuden lisääntyminen ja väestön suurempi koko olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä. Väestön koon kasvu näyttäytyy otoksessa lineaarisena yhteytenä mielenterveys- ja päihdepalvelujen monimuotoisuuden kasvuun 500 000 aikuiseen asukkaaseen saakka. Mitä enemmän alueen kohdennetusta henkilöstöstä oli sijoittunut avohoitotoimintoihin, sitä pienempi oli kokonaisresurssien määrä. Alueilla joilla peruserikoissairaanhoitotasoinen psykiatria oli järjestetty kunnan omana toimintana, eikä kokonaisuudessaan kuntayhtymän tai sote-alueen toimintana, oli kohdennettuja henkilöstöresursseja enemmän. Herkimmin väestöpohjan koon muutoksille reagoi kolmannen sektorin tuottajataho, jonka tuottamien palveluiden monimuotoisuutta suurempi väestömäärä lisäsi eniten. Hoito- ja palvelutoiminnoista puolestaan ympärivuorokautisen laitoshoidon monimuotoisuus lisääntyi eniten väestömäärän kasvaessa. Alueiden käytön mukaan jyvitettyjen sairaansijojen määrään eivät, oletusten vastaisesti, vaikuttaneet alueiden avohoidon monimuotoisuus tai henkilöstöresurssit, mutta sosioekonomisilla tekijöillä todettiin yhteys sairaansijojen käyttöön. Sairaansijojen käyttöön olivat yhteydessä alueella myydyn alkoholin määrä, yksinasuvien osuus asuntokunnista sekä alueen mielenterveysindeksi. Vakavien mielenterveysongelmien synnyttämiä palvelutarpeita kuvaavan mielenterveysindeksin yhteyttä sairaansijojen käyttöön rakennetekijöiden ja muiden sosioekonomisten tarveindikaattoreiden sijaan voidaan pitää merkkinä sairaalahoidon kohdentumisesta oikeansuuntaisesti. Kynnyksettömät, ilman lähetettä tai muuten suoraan käytettävissä olevat, lähipalvelut yhdistyivät pienempään alueelle kohdennettuun kokonaishenkilöstön määrään. Tutkimuksen perusteella ei voida suoraan päätellä onko erikoissairaanhoidon vähäisyys vaikuttanut kompensoivien kynnyksettömien, pääasiassa kolmannen sektorin tuottamien palveluiden syntyyn. Tulosten perusteella ei ole myöskään mahdollista tehdä pidemmälle meneviä kokonaiskustannusanalyysejä vaan tämä edellyttää tuekseen myös vaikuttavuustutkimusta. Raskaampi palvelurakenne näyttää liittyvän alueen korkeampaan mielenterveysindeksiin, joka on vakavien mielenterveysongelmien seuraamusten indikaattori. Suurempi väestöpohja mahdollistaa monimuotoisemman palveluvalikon tarjoamisen, mikä todennäköisesti lisää mahdollisuuksia ottaa huomioon potilaan yksilöllinen tilanne hoidon- ja kuntoutuksen suunnittelussa. On mahdollista, että efekti on olemassa myös otoskokoamme suuremmissa aineistoissa ja yli 500 000 asukkaan väestöpohjilla. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-3619-0 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: Unigrafia, 2017 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject fi
dc.title Mielenterveyspalveluiden rakenne ja siihen vaikuttavat tekijät Etelä-Suomen sairaanhoitopiirien alueella fi
dc.title.alternative The structures and organisations of Finnish mental health services of the Hospital Districts of Southwest Finland en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Pirkola, Sami fi
dc.ths Kaila, Minna fi
dc.opn Kinnunen, Juha fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Mielente.pdf 850.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record