Koulun toimintakulttuurin merkitys kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamisessa perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 kouluissa

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3610-7
Title: Koulun toimintakulttuurin merkitys kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamisessa perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 kouluissa
Author: Saloranta, Seppo
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Belongs to series: Kasvatustieteellisiä tutkimuksia - URN:ISSN:2489-2297
Abstract: The purpose of this research is to clarify the impact of school culture on the implementation of education for sustainable development in basic education grades 1–6 Schools. This research examines factors that create an enabling school culture that promotes education for sustainable development and has a positive impact on sixth-grade pupils’ leisure time behaviour to sustainable development. Data were gathered from a cross-section of teachers and 6th grade students at Finnish basic education schools. The data were collected through a stratified sampling using questionnaires to selected school pupils (N = 2 230), class teachers (N = 321), and principals (N = 80). Nine of the schools surveyed were then selected for a complementary semi-structured interview. For comparison purposes, a further nine schools which held either sustainable development certification of educational establishments or had Green Flag status were selected for a separate sample. Statistical analyzes were used to study the relationships between different variables and to compare different groups with each other. Based on the results, it is evident that each school’s culture directly affects the kind of education for sustainable development that is provided at each school. Interviews showed that the principal is key in developing a school culture which fully embraces sustainable development. According to this study, the implementation of education for sustainable development in Finnish comprehensive schools varies considerably. This research suggests that class teachers only occasionally employ styles of teaching that reflect the ethos of education for sustainable development- i.e. child-centred and nature-related exploration and experiential teaching methods. It can be concluded from this research that teaching styles generally remain quite ‘traditional’. Class teachers rarely use engaging, experiential, hands-on real-world-situation approaches for teaching the style of pedagogy that is most appropriate for education for sustainable development. In terms of school culture, teachers’ working methods differed little from each other. When schools have a good culture of sustainable development, teachers find it important to implement sustainable development. That is why they act more often to promote sustainable development at school, in contrast with teachers working in schools with a poor culture. The structural equation model created in this research shows that sixth grade pupils’ environmentally responsible behaviour outside school hours is significantly affected by a learned mode of operation from pupils’ eco-economic school experiences. A student’s socio-cultural school experience affects both the student’s environmentally responsible behaviour and their pro-social behaviour through their attitudes, personal norms and self-efficacy. Based on these results, teachers should provide pupils with more experiential school experiences in relation to sustainable development and develop opportunities for their students to experience communal and cooperative styles of learning. One result of this study was the developed model of sustainable school. The most effective schools successfully use the four different dimensions of school culture to provide a range of sustainable development learning experiences for their pupils. School experiences affect the environmentally responsible and pro-social behaviour of pupils and guide them towards a more sustainable way of living.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää koulun toimintakulttuurin vaikutusta kestävän kehityksen kasvatuksen toteutumiseen suomalaisissa perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 kouluissa. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät luovat koulussa toimintakulttuuria, joka mahdollistaa ja edistää kestävän kehityksen kasvatusta sekä vaikuttaa kuudennen luokan oppilaan vapaa ajan kestävää kehitystä edistävään käyttäytymiseen. Tutkimus oli luonteeltaan poikittaistutkimus suomalaisista perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 kouluista, niiden luokanopettajista ja 6. luokan oppilaista. Tutkimusaineisto kerättiin lomakekyselynä ositetulla otannalla valittujen koulujen oppilailta (N = 2 230), luokanopettajilta (N = 321) ja rehtoreilta (N = 80). Näistä yhdeksässä koulussa suoritettiin lisäksi täydentävä teemahaastattelu. Vertailua varten valittiin vielä erillisellä otannalla yhdeksän Vihreän lipun tai Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin saanutta koulua. Tilastollisten analyysien avulla tutkittiin erilaisten muuttujien yhteyksiä sekä verrattiin erilaisia ryhmiä toisiinsa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että koulun toimintakulttuurilla on merkitystä siihen, minkälaista kestävän kehityksen kasvatusta koulussa toteutetaan. Suoritetut haastattelut osoittivat, että rehtori on keskeinen henkilö koulun kestävän kehityksen toimintakulttuurin kehittämisessä. Tämän tutkimuksen mukaan kestävän kehityksen kasvatus toteutuu suomalaisissa peruskouluissa hyvin vaihtelevasti. Kyselyn mukaan luokanopettajat toteuttavat kestävän kehityksen kasvatukseen sopivia oppilaskeskeisiä ja luonnon tutkimiseen sekä kokemiseen liittyviä työtapoja opetuksessaan vain satunnaisesti. Koulun toimintakulttuurin suhteen opettajien käyttämät työtavat eivät eronneet toisistaan. Hyvän kestävän kehityksen toimintakulttuurin kouluissa opettajat pitivät kestävän kehityksen toteuttamista tärkeänä, jonka vuoksi he toimivat kouluissaan useammin kestävää kehitystä edistävästi kuin heikon kestävän kehityksen toimintakulttuurin omaavien koulujen opettajat. Kuudennen luokan oppilaat toimivat tutkimuksen mukaan vapaa-ajallaan kestävää kehitystä edistävästi satunnaisesti. He olivat saaneet koulussa melko vähän kestävään kehitykseen liittyviä elämyksellisiä ja toiminnallisia koulukokemuksia. Laadittu rakeneyhtälömalli osoitti, että ekologis-taloudeliset koulukokemukset vaikuttavat opittuna tapana pääasiassa suoraan oppilaan ympäristövastuulliseen vapaa-ajan käyttäytymiseen. Sitä vastoin sosiaalis-kulttuuriset koulukokemukset vaikuttavat sekä ympäristövastuulliseen että prososiaaliseen käyttäytymiseen sisäisten tekijöiden (asenteet, henkilökohtaiset normit ja pystyvyys) kautta. Tämän tutkimuksen tuloksena syntyi kestävän kehityksen koulun malli, jossa koulun toimintakulttuuri on kestävän kehityksen kasvatuksen toteutumisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Mallissa koulun toimintakulttuurin neljän eri ulottuvuuden huomioiminen edistää ja mahdollistaa oppilaalle oppimiskokemuksia kestävän kehityksen eri ulottuvuuksista. Oppilaan saamat koulukokemukset vaikuttavat hänen ympäristövastuulliseen ja prososiaaliseen käyttäytymiseensä ja ohjaavat häntä kohti kestävämpää elämäntapaa.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3610-7
http://hdl.handle.net/10138/216724
Date: 2017-09-22
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Koulunto.pdf 3.928Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record