Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Venäjän politiikka ja perustuslaki : Tutkimus Venäjän perustuslakikäsitteistön kehityksestä 1900-luvulla

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor Aleksanteri-instituutti fi
dc.contributor.author Ruutu, Katja fi
dc.date.accessioned 2010-11-25T12:37:14Z
dc.date.available 2010-11-25T12:37:14Z
dc.date.issued 2006-09-01 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:952-10-321-4 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/21751
dc.description.abstract Constitutional politics in Russia, a conceptual history study of the constitutional rhetoric in the 20th century In April 2006 the Russian Constitution had its 100th anniversary. Following its late start, five constitutions have been adopted. The great number of constitutions is partly explained in my work by the fact that Russia s political system has changed many times, from one state system to another. From a monarchical state power, it changed first, with the October revolution, into the Russian Socialist Federal Soviet Republic, and after that, in 1924, into the Union of Soviet Socialist Republics. In 1991, the Russian Federation was established. The great number of constitutions can also be explained by the fact that in a one-party system, constitutional concepts became one of the most important instruments for introducing political programmes. When the political unity of the state was not only restricted by the Constitution, but also by the party ideology, the political debates concerning constitutional concepts were the key discussions for all the reformative pursuits of Soviet politics. It can be said that, in the Soviet Union, almost all political discourses dealt with constitutional concepts. In the context of restricted unity, the constitutional concepts were the most important tools to argue and create a basis for a new presentation and new political programmes. Thus, the basic feature of the Soviet political discourses has been a continuous competition regarding the constitutional concepts. By defining the constitutional concepts, a new, the political elites wanted especially to redefine, their own way, the traditional meanings of the October 1917 Revolution, and to differentiate them from those of the preceding period of power. From a methodological point of view, I argue that the Russian constitutional concepts make a conceptual historical approach very suitable, and change the focus on history. This approach studies history in contemporary contexts which follow after each other, and whose texts are the main research target. The picture of history is created through the interpretation of the original sources of contemporary contexts. Focusing on the dynamic and traditional characteristic of Russian constitutional concepts, I refer to a certain kind of value and the task of these concepts to justify and define the political and societal unity in every situation. This is done by combining the pursued future orientation of constitutional unity with the new acts of preservation of the traditional principles of the revolution. The different time layers of the constitutional concepts, the past, the present and the future, are the key aspects of storytelling in justifying the continuity and redefining the constitutional unity for the sake of reform. These aspects of constitutional concepts, in addition to all the other functions, have been the main elements of the argumentative structure of acting against opponents. en
dc.description.abstract Huhtikuussa 2006 tuli kuluneeksi sata vuotta Venäjän ensimmäisen perustuslain hyväksymisestä. Vuoden 1906 myöhäisen alun jälkeen Venäjällä, Neuvostoliitossa ja nykyisessä Venäjän federaatiossa on hyväksytty yhteensä viisi perustuslakia, viimeisimpänä vuoden 1993 perustuslaki. Venäjän poliittinen järjestelmä on siirtynyt tänä aikana useita kertoja yhdestä valtiokäsityksestä toiseen. Tsaarin vallasta siirryttiin vallankumouksen kautta Venäjän federatiiviseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan, ja tämän jälkeen vuonna 1924 Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon. Vuonna 1991 perustettiin nykyinen Venäjän federaatio. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää Neuvostoliiton ja Venäjän valtiomuotojärjestelmän muodonmuutosta Venäjän sisäisistä keskusteluista käsin erityisesti perustuslakeja ja NKP:n puolueohjelmia materiaalina käyttäen. Osoitan tutkimuksessani, että toisin kuin yleensä on ajateltu, Neuvostoliitossa perustuslaki ei ollut koskematon ja muuttumaton. Yksipuoluejärjestelmässä tärkeä keino esitellä ero edellisen johtajan kauteen oli hyväksyä uusi perustuslaki. Rajoitetun ykseyden käsityksen piirissä perustuslailliset käsitteet olivat tärkeimpiä välineitä argumentoida ja luoda tilaa poliittisen ykseyden uudelle esitykselle. Perustuslakikäsitteistö oli keskeisin kamppailun kohde, josta koko neuvostoajan käytiin jatkuvaa määrittelykilpailua sekä valtakausien eliitin sisäisessä keskustelussa että myös eri hallintopoliittisten aikakausien välillä. Tutkimuksen esiintuoma keskustelu koskee neuvostoperustuslakijärjestelmän kehitystä pois vallankumouksen perusretoriikasta, eli luokkataistelusta ja utopistisesta tulevaisuususkosta. Juuri tämä kehitys nähdään työssä tärkeänä perestroikalle ja yksipuoluejärjestelmän hajoamiselle. Venäjän nykyinen presidentti Vladimir Putin on viimeisen tsaarin eli Nikolai II:n jälkeen ensimmäinen valtiojohtaja, joka ei ole valta-asemaan päästyään käynyt minkäänlaista keskustelua marxismi-leninismistä. Silti myös Putin on säilyttänyt joitakin neuvostoliittolaiselle perustuslakikäsitteistölle ominaisia piirteitä. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Kikimora Publications fi
dc.relation.ispartof Kikimora Publications A 14 fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:1455-481X fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject valtio-oppi fi
dc.title Venäjän politiikka ja perustuslaki : Tutkimus Venäjän perustuslakikäsitteistön kehityksestä 1900-luvulla fi
dc.title.alternative Constitutional politics in Russia, a conceptual history study of the constitutional rhetoric in the 20th century en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Susiluoto, Ilmari fi
dc.opn Luukkanen, Arto fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account