Essays on Economic Integration and Labour Demand

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5349-8
Julkaisun nimi: Essays on Economic Integration and Labour Demand
Tekijä: Riihimäki, Elisa
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, kansantaloustieteen laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: This dissertation consists of an introductory section and three essays investigating the effects of economic integration on labour demand by using theoretical models and by empirical analysis. The essays adopt an intra-industry trade approach to specify a theoretical framework of estimation for determining the effects of economic integration on employment. In all the essays the empirical aim is to explore the labour demand consequences of European integration. The first essay analyzes how labour-demand elasticities with own price have changed during the process of economic integration. As a theoretical result, intensified trade competition increases labour-demand elasticity, whereas better advantage of economies of scale decreases labour-demand elasticity by decreasing the elasticity of substitution between differentiated products. Furthermore, if integration gives rise to an increase in input-substitutability and/or outsourcing activities, labour demand will become more elastic. Using data from the manufacturing sector from 1975 to 2002, the empirical results provide support for the hypothesis that European integration has contributed to increased elasticities of total labour demand in Finland. The second essay analyzes how economic integration affects the impact of welfare poli-cies on employment. The essay considers the viability of financing the public sector, i.e. public consumption and social security expenses, by general labour taxation in an economy which has become more integrated into international product markets. The theoretical results of the second essay indicate that, as increased trade competition crowds out better economies of scale, it becomes more costly to maintain welfare systems financed by labour taxation. Using data from European countries for the years 1975 to 2004, the empirical results provide inconsistent evidence for the hypothesis that economic integration has contributed to the distortion effects of welfare policies on employment. The third essay analyzes the impact of profit sharing on employment as a way to introduce wage flexibility into the process of economic integration. The results of the essay suggest that, in theory, the effects of economic integration on the impact of profit sharing on employment clearly depend on a trade-off between intensified competition and better advantage of economies of scale. If product market competition increases, the ability of profit sharing to improve employment through economic integration increases with moderated wages. While, the economic integration associating with market power in turn decrease the possibilities of profit sharing with higher wages to improve employment. Using data from the manufacturing sector for the years 1996 to 2004, the empirical results show that profit-sharing has a positive impact on employment during the process of European integration, but can have ambiguous effects on the stability of employment in Finland.Väitöskirja koostuu johdannon lisäksi kolmesta esseestä, jotka tarkastelevat taloustieteellisen teorian valossa ja soveltaen empiirisiä tutkimusmenetelmiä taloudellista integraatiota ja työn kysyntää. Esseiden yhdistävänä tekijänä on teoreettisen ristikkäiskauppamallin soveltaminen ekonometrisen mallintamisen teoreettisena kehyksenä määritettäessä taloudellisen integraation työllisyysvaikutuksia. Kussakin esseessä empiirisenä tavoitteena on selvittää Euroopan integraation seurauksia työn kysyntään. Ensimmäisessä esseessä tarkastellaan, onko taloudellinen integraatio vaikuttanut työn kysynnän joustavuuteen oman hinnan suhteen. Teoreettisten tulosten mukaan yritysten hyödyntäessä parempia taloudellisia skaalaetuja erilaistamalla tuotantoaan, jolloin hyödykkeiden välinen korvattavuus laskee, työn kysyntäjousto laskee; kun taas yritysten kohdatessa kiristyneen kilpailun hyödykemarkkinoilla, jolloin hyödykkeen hintajousto kasvaa, työn kysyntäjousto nousee. Mallissa, jos taloudellinen integraatio helpottaa tuotantopanosten välistä korvattavuutta ja/tai toimintojen kansainvälistä ulkoistamista, työn kysyntä muuttuu joustavammaksi. Hyödyntäen tilastoaineistoa vuosilta 1975 - 2002 empiiristen tulosten mukaan työn kysyntä on muuttunut joustavammaksi Euroopan integraation edetessä Suomen teollisuudessa yleisellä tasolla. Toisessa esseessä tarkastellaan, onko taloudellinen integraatio vaikuttanut hyvinvointipolitiikan työllisyysvaikutuksiin. Mallissa talous integroituu hyödykemarkkinoilla, joka vaikuttaa julkisen talouden mahdollisuuksiin rahoittaa julkisia menoja työn verotuksella. Korotukset työn verotuksessa siirtyvät joko suoraan työvoimakustannuksiin tai epäsuorasti palkankorotuksien kautta, joka heikentää työllisyyttä. Teoreettisten tulosten mukaan, jos taloudellisen integraation myötä yritysten kohtaama kiristynyt hintakilpailu hyödykemarkkinoilla syrjäyttää yritysten parempien taloudellisten skaalaetujen hyödyntämisen, hyvinvointijärjestelmän rahoittaminen työn verotuksella heikkenee. Hyödyntäen tilastoaineistoa vuosilta 1975 - 2004 empiiristen tulosten mukaan taloudellinen integraatio ei ole edistänyt eikä heikentänyt hyvinvointipolitiikan vääristäviä vaikutuksia työllisyydelle Euroopan maissa. Kolmannessa esseessä tarkastellaan palkanmuodostuksen joustokeinona tulospalkkauksen työllisyysvaikutuksia taloudellisessa integraatiossa. Mallissa taloudellisen integraation vaikutukset tulospalkkauksen työllisyysvaikutukseen riippuvat vastakkaisvoimista kiristyneen hintakilpailun ja parempien taloudellisten skaalaetujen välillä. Teoreettisten tulosten mukaan, jos yritysten kohtaama hintakilpailu hyödykemarkkinoilla kiristyy, tulospalkkauksen kyky parantaa työllisyyttä kasvaa maltillisen palkkatason suhteen taloudellisen integraation myötä. Taloudellinen integraatio yhdistettynä markkinavaltaan parempien skaalaetujen kautta käänteisesti heikentää tulospalkkauksen mahdollisuuksia parantaa työllisyyttä johtuen korkeammasta palkkatasosta. Hyödyntäen tilastoaineistoa vuosilta 1996 - 2004 empiiristen tulosten mukaan tulospalkkaus on vaikuttanut työllisyyteen positiivisesti Euroopan integraation edetessä Suomen teollisuudessa, mutta tulospalkkauksen vaikutus työllisyyskehityksen vakauteen on epäselvä.
URI: URN:ISBN:978-952-10-5349-8
http://hdl.handle.net/10138/21786
Päiväys: 2009-12-04
Avainsanat: kansantaloustiede
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
essayson.pdf 602.6KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot