Noise sensitivity in the function and structure of the brain

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3658-9
Julkaisun nimi: Noise sensitivity in the function and structure of the brain
Tekijä: Kliuchko, Marina
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Medicum
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: Exposure to noise has a negative influence on human health, including an increased occurrence of cardiovascular diseases. Susceptibility to the harmful effects of noise can be further moderated by a personal trait called noise sensitivity (NS). It is not understood what makes some individuals more sensitive to noise than others. So far, the research on this topic has been largely limited to perceptual and population studies. The aim of this thesis was to broaden the understanding of NS by addressing its biological mechanisms. Thus, this thesis investigated the neuroanatomical correlates of NS and its effects on auditory processing. The thesis consists of three studies. The first study examines whether NS can be developed as the result of musical training (Study I). The other two studies investigate whether NS is reflected in the functioning of the central auditory system (Study II) and whether it is related to the morphology of cortical and subcortical brain structures (Study III). The research was conducted using questionnaires, combined magneto- and electroencephalography (MEG/EEG) and magnetic resonance imaging (MRI). The findings of this thesis suggest that NS moderates how and why individuals listen to music. However, NS is not associated with musical training and thus does not seem to relate to fine perceptual skills (Study I). An investigation of the central auditory processing in Study II, however, revealed compromised sound feature encoding and automatic discrimination skills in noise-sensitive individuals. Study III showed that NS is also associated with the structural organization of the brain. Noise-sensitive individuals were found to have enlarged volumes of the auditory cortical areas and hippocampus as well as thicker right anterior insular cortex. These results suggest that NS is related to the structures involved with auditory perceptual, emotional, and interoceptive processing. Overall, this thesis proposes that NS is not merely an attitudinal phenomenon but instead has underlying neuronal mechanisms.Altistuminen melulle vaikuttaa negatiivisesti ihmisten terveyteen, muun muassa kohonneena riskinä sydän- ja verisuonitaudeille. Meluherkkyys on persoonallisuuden piirre, joka voi vaikuttaa alttiuteen melusta koituville haitoille. Syytä sille, mikä tekee toisista herkempiä melulle, ei tiedetä. Tähän mennessä asiaa on selvitetty lähinnä melun havaintokykyä ja sen esiintymistä väestössä kartoittavien tutkimusten avulla. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli lisätä tietoa meluherkkyyden biologisista mekanismeista. Väitöskirjassa tutkittiin meluherkkyyteen liittyviä aivojen rakenteita sekä meluherkkyyden vaikutusta kuulotiedon käsittelyyn. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä tutkimuksessa selvitettiin, voiko meluherkkyys kehittyä musiikin harjoittelun seurauksena (Tutkimus I). Kahdessa muussa osatutkimuksessa selvitettiin, heijastuuko meluherkkyys aivojen kuulojärjestelmän toimintaan (Tutkimus II), ja liittyykö se aivokuoren ja sen alaisiin rakenteisiin (Tutkimus III). Tutkimukset suoritettiin käyttämällä kyselytutkimuksia, yhdistettyä aivosähkökäyrää ja sen magneettista vastinetta, eli elektro- ja magnetoenkefalografiaa (EEG/MEG), sekä aivojen magneettikuvausta (MRI). Tämän väitöskirjan tulosten mukaan meluherkkyys vaikuttaa siihen, miten ja miksi ihmiset kuuntelevat musiikkia. Meluherkkyys ei kuitenkaan liity musiikin harjoitteluun eikä täten liene yhteydessä hienovaraiseen kuulohavaintokykyyn (Tutkimus I). Tutkimus II kuitenkin paljasti, että äänten erottelukyky ja äänipiirteiden koodaus aivoissa on heikentynyttä meluherkillä yksilöillä. Tutkimuksessa III osoitettiin, että meluherkkyys on myös yhteydessä aivorakenteiden järjestäytymiseen. Meluherkillä löydettiin suurentunut kuuloaivokuoren ja hippokampuksen tilavuus sekä paksumpi oikean etuaivopuoliskon aivosaari. Näiden tulosten mukaan meluherkkyys on yhteydessä rakenteisiin, jotka osallistuvat äänten havaitsemiseen sekä niiden tunneperäistä ja elimellistä tietoa välittävään tiedonkäsittelyyn. Kaiken kaikkiaan tässä väitöskirjassa esitetään, että meluherkkyydellä on hermostollista taustaa eikä se ole pelkästään negatiivinen asenne melua kohtaan.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3658-9
http://hdl.handle.net/10138/217878
Päiväys: 2017-09-19
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
NOISESEN.pdf 3.362MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot