Odontogeeniset kystat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2005 ja 2015

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201708235277
Title: Odontogeeniset kystat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2005 ja 2015
Author: Peura, Leena
Other contributor: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201708235277
http://hdl.handle.net/10138/220180
Thesis level: master's thesis
Discipline: Oral Pathology
Suupatologia
Oral patologi
Abstract: Kystat on määritelty epiteelin verhoamiksi onteloiksi, jotka ovat nesteen tai kaasun täyttämiä. Ne ovat alkuperältään joko kehityksellisiä tai tulehduksellisia. Lisäksi on ei-epiteliaalisia kystia, jotka eivät ole varsinaisia kystia. Odontogeenisiin eli hammasperäisiin kehityskystiin kuuluvat follikulaarikysta, lateraalinen parodontaalikysta, glandulaarinen odontogeeninen kysta, ortokeratinisoitunut odontogeeninen kysta, vastasyntyneen gingivaalinen kysta ja eruptiokysta. Odontogeenisiin tulehduskystiin kuuluvat radikulaari-, residuaali- ja paradentaalikystat. Tässä tutkielmassa tarkastellaan odontogeenisten kystien esiintyvyyttä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2005 sekä 2015. (Keratokystia ei tässä tutkimuksessa analysoitu, sillä työtä aloitettaessa keratokysta luokiteltiin hyvänlaatuisiin hammasperäisiin kasvaimiin; vuoden 2017 WHO-kirjassa se jälleen kuuluu hammasperäisiin kehityskystiin.) Tiedot on manuaalisesti kerätty HUSLAB:n Q-Pat-tiedostoista, ja pohjautuvat patologis-anatomiseen diagnoosiin. Potilaista kerättyjä tietoja olivat potilaan ikä, sukupuoli, kystan diagnoosi sekä sijainti leukojen alueella. Vuosina 2005 ja 2015 diagnosoitiin HUSLAB:ssa yhteensä 560 odontogeenista kystaa. Vuonna 2005 niitä oli 332 kpl ja vuonna 2015 86 kpl vähemmän, eli 246 kpl. Molempina ajanjaksoina radikulaarikysta oli yleisin, mutta niiden osuus oli kymmenessä vuodessa vähentynyt: vuonna 2005 niitä oli 60% ja vuonna 2015 49%. Radikulaarikysta oli hieman yleisempi miehillä (68%) ja potilaiden keski-ikä oli 43,7 vuotta. Paradentaalikystien määrä oli selvästi suurempi vuonna 2015, 13 kpl (5%) kun niitä vuonna 2005 löydettiin vain 2 kpl (0,6%). Residuaalikystien määrä oli myös lisääntynyt: vuonna 2005 11kpl (3%) ja vuonna 2015 19 kpl (8%). Lateraalisia parodontontaalikystia ja ortokeratinisoituneita kystia oli molempina ajanjaksoina vain 2 kpl (osuudet alle 1%). Glandulaarisia odontogeenisia kystia oli diagnosoitu vain vuonna 2015, 2 kpl. Gingivaalisia kystia löytyi yhteensä vain yksi tapaus vuonna 2005, samoin kuin eruptiokystia, vuonna 2015. Tarkemmin määrittelemättömiä kystia oli vuonna 2005 16 kpl ja vuonna 2015 14 kpl. On epäselvää, mistä lasku kymmenen vuoden ajanjaksolla diagnosoitujen kystien lukumäärässä johtuu. Mahdollisesti kyse voi olla todellisesta esiintyvyyden vähenemisestä, sattumasta (vain kaksi vuotta analysoitu), tai kystanäytteiden lähettämisen vähenemisestä HUSLAB:iin.
Subject: odontogeeniset kystat


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record