From Violence to Resistance: Judith Butler's Critique of Norms

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3648-0
Julkaisun nimi: From Violence to Resistance: Judith Butler's Critique of Norms
Tekijä: Karhu, Sanna
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: In this doctoral dissertation, I provide a systematic analysis of the role of social norms in the thought of philosopher and feminist theorist, Judith Butler. More specifically, I investigate the way in which Butler theorizes the relationship between norms and violence in light of her notions of critique and resistance. The key argument of the study is that in order to understand the wide range of topics that Butler addresses in her work—such as gender normalization, the critique of violence, ethical responsiveness, and the biopolitical regulation of life—we need to pay close attention to her account of norms. Although Butler’s theorization of norms has begun to attract increasing scholarly interest, a thorough analysis of the topic has not yet been written. In order to fill this gap in previous research, my dissertation offers the first monograph-length study that explicates the problematic of norms in Butler’s thought. My study seeks to answer the following questions: What is the role of norms in Butler’s work? How does Butler conceptualize the relationship between norms, violence, and nonviolence? How should we understand critique, transformation, and resistance in the midst of norms? What are the ethical and political implications of Butler’s notion of norms? I respond to these questions by examining Butler’s theorization of norms through what I call her twofold understanding of norms. I argue that on the one hand Butler theorizes norms as mechanisms of social power that violently regulate the field of recognizable subjects, bodies, and lives, but on the other hand she conceptualizes norms in terms of the possibility of critical change and resistance. I illustrate Butler’s twofold notion of norms through four key topics, which I have organized into four main chapters. First, by examining Butler’s often-neglected feminist theoretical background in the thought of Monique Wittig, I argue that her conception of the relationship between norms and violence critically builds on Wittig’s argument that normative heterosexuality can be understood as a form of discursive violence. Second, through explicating Butler’s conception of gender normalization vis-à-vis her generally overlooked discussions of transgender embodiment and livability, I challenge recent arguments that feminists should get rid of the concept of gender. By introducing the concept of “trans livability” I highlight Butler’s work as a contribution to trans-affirmative feminist theory. Third, by challenging the general tendency to interpret Butler as a critical humanist, I demonstrate that she puts forward a critique of anthropocentrism that offers insights into problematizing the speciesist norms that uphold not only the human-animal binary but also differentiates between livable and killable nonhuman animals. Finally, by foregrounding Butler’s psychoanalytic account of grief in terms of her critique of norms, I argue that her discussion of the normative separation between grievable and ungrievable lives does not represent a turn away from politics as many critics have argued. I contend that her account of grievability must instead be understood as a theorization of resistance. Taken together, all the four chapters of my dissertation highlight Butler’s theorization of norms as a practice of feminist critique. By elucidating the relationship between norms, violence, and social change, my study emphasizes the close relationship between feminist and queer practices of political resistance and the critique of norms.Väitöskirja tarkastelee filosofi ja feministiteoreetikko Judith Butlerin käsitystä sosiaalisten normien ja väkivallan suhteesta. Normeilla tutkimuksessa viitataan yhteiskunnallisen vallan toimintaan, joka muovaa käsityksiämme siitä, keiden elämä nähdään elämisen arvoisena ja keiden ei. Vaikka monet tutkijat ovat alkaneet keskustella Butlerin normikäsityksestä, väitöskirjani on ensimmäinen aiheesta kirjoitettu monografia. Tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on normien rooli Butlerin tuotannossa? Miten hän käsittää normien, väkivallan ja väkivallattomuuden suhteen? Miten normit tulisi ymmärtää suhteessa kritiikkiin ja vastarintaan? Millaisia poliittisia ja eettisiä seurauksia hänen normiteoretisoinnillaan on? Väitöskirja näyttää, että toisaalta Butler käsitteellistää normeja yhtenä väkivallan muotona, mutta toisaalta hän teoretisoi niitä yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistavina käytäntöinä. Tutkimus jakautuu neljään osaan, joista jokainen luotaa Butlerin normikäsitystä tietyn, usein aiemmassa tutkimuksessa pimentoon jääneen aihealueen näkökulmasta. Ensimmäinen osa tutkii hänen normikäsityksensä taustaa Monique Wittigin ajattelussa. Osoitan, että Butler alkaa kehitellä käsitystään normeista samanaikaisesti väkivallan ja vastarinnan mahdollistajina pohjaten Wittigin näkemykseen, jonka mukaan heteroseksuaalisuuden instituutio toimii väkivaltaisesti vähemmistöjä kohtaan. Toisin kuin Wittig, joka teoretisoi vastarintaa vallasta vapaana alueena, Butler liittää muutoksen osaksi normien toimintaa. Toinen osa erittelee Butlerin Foucault’laista näkemystä sukupuolesta (gender) normalisoivana valtana niissä teksteissä, joissa hän käsittelee transsukupuolisuutta ja ei-binaarisia sukupuoli-identiteettejä. Korostan tämän – kommentaareissa sivuutetun – aiheen erityismerkitystä Butlerin normiteoretisoinnille. Koska Butler painottaa sukupuolen itsemäärittelyn eettistä ja poliittista tärkeyttä, hänen kantansa avaa trans-affirmatiivisen näkökulman feministiseen teoriaan. Näkemys poikkeaa niistä, myös Foucault’n ajatteluun nojaavista feministeistä, jotka ovat ehdottaneet ”gender”-käsitteestä luopumista. Kolmannessa osassa haastan yleisen tulkinnan Butlerista kriittisenä humanistina. Koska aiempi tutkimus on keskittynyt Butlerin näkemykseen ihmisyyden kategorian poliittisesta rakentumisesta, hänen ihmiskeskeisyyteen kohdistuva kritiikkinsä on ohitettu. Vaikka Butler käsittelee toislajisia eläimiä melko suppeasti, väitän, että tämä aihepiiri tarjoaa oivalluksia lajisortoa ylläpitävien normien kyseenalaistamiseen. Laajennan Butlerin normiteoretisointia pohtimalla, miten ruuaksi määriteltyjen eläinten järjestelmällinen tappaminen tehdään normaaliksi samalla kun lemmikkien hyvinvointi näyttäytyy eettisenä kysymyksenä. Ehdotan, että Butlerin normiteoretisointi tuottaa radikaalimman käsityksen väkivallattomuuden etiikasta kuin aiempi kirjallisuus on esittänyt. Viimeinen osa tarkastelee Butlerin normikäsitystä suhteessa hänen psykoanalyyttiseen näkemykseensä suremisesta. Toisin kuin monet kriitikot ovat väittäneet, Butlerin Yhdysvaltojen sotapolitiikkaa arvostelevat tekstit eivät edusta melankolista irtiottoa politiikasta, vaan ne tulee ymmärtää teoretisoinniksi poliittisesta toiminnasta. Korostaakseni suremisen poliittista merkitystä Butlerilla, analysoin hänen näkemystään vastarinnasta suhteessa Foucault’n käsitykseen kritiikistä, Adornon pohdintaan hyvästä elämästä ja Arendtin ajatteluun poliittisesta toiminnasta. Väitöskirja ehdottaa, että Butlerin teoretisointi normeista tulee ymmärtää feministisen kritiikin ja vastarinnan käytäntönä.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3648-0
http://hdl.handle.net/10138/222477
Päiväys: 2017-09-23
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
FROMVIOL.pdf 831.0KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot