Opettajuus yhtenäisen peruskoulun kontekstissa - etnografinen tapaustutkimus

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3655-8
Title: Opettajuus yhtenäisen peruskoulun kontekstissa - etnografinen tapaustutkimus
Author: Lammi, Johanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Belongs to series: Kasvatustieteellisiä julkaisuja 15 - URN:ISSN:1798-8322
Abstract: The purpose of this post graduate study is to describe and understand the impact of the unified comprehensive school reform on teacherhood. In the center stage of this study is the reform which integrated not only pupils from grades 1–9 but also the class teachers and the subject teachers in the same school building. Before the reform, the pupils and respective teachers used to be separated in elementary schools (grades 1–6) and junior high schools (grades 7–9). The main question of this case study was, what kind of teacherhood does a unified comperhensive school foster. The following questions were used as the guiding principles for my data collection: 1) what new aspects does the unified comprehensive school bring to interaction in teacher’s work, 2) what kind of collaboration teachers do in the unified comprehensive school, 3) what kind of competence do the teachers need especially from the unity point of view and 4) what factors are holding up the progress of being a teacher in a unified comprehensive school. The ethnographic research data was collected from a unified comprehensive school in Helsinki, Finland. I used literature reviews, theme interviews, working diaries, observation, shadowing and documents as the main sources of the data collection. According to the results, the signification of interaction, collaboration and shared expertice was emphasized in being a teacher in a unified comprehensive school. Also the more and more multi-faced encounters challenge teachers to know better themselves in order to understand the diversity of others as well. I tied the results around the complexity of different kind of ”encounters”: how does the school building, the national educational framework and the school culture build up the teacherhood acting as the engines or the brakes for interaction and how has the interaction between individuals in the context of a unified school become diverse and created both opportunities and challenges for being a teacher. Even though one of main goals of removing the administrative border between the grades 1–6 and 7–9 was contigous and safe school path, the change has also challenged the teachers to build up a new teacher identity and even head to new career paths. The results of this study provide tools and ideas for both individual teachers and teacher communities for more effective ways of working together in the context of a comprehensive school.Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yhtenäisen peruskoulun vaikutusta opettajuuteen. Keskiössä on perusopetuksen opettajuus yhtenäisen peruskoulun kontekstissa, jossa eri akateemisia heimoja edustavat opettajat sekä eri-ikäiset, vuosiluokkien 1–9, oppilaat kohtaavat uudella tavalla erillisiin peruskoulun ala- ja yläasteisiin verrattuna. Etsin väitöstutkimuksessani etnografisen tapaustutkimuksen keinoin vastauksia pääkysymykseeni Millaista opettajuutta yhtenäinen peruskoulu rakentaa? Muodostin neljä aineistonkeruutani ohjaavaa alakysymystä: 1) mitä uutta yhtenäinen peruskoulu tuo kohtaamisiin opettajan työssä, 2) millaista opettajien välistä yhteistyötä yhtenäisessä peruskoulussa tehdään, 3) millaisia valmiuksia peruskoulun opettajat tarvitsevat työssään erityisesti yhtenäisyyden näkökulmasta tarkasteltuna ja 4) mitä esteitä yhtenäistyvän perusopetuksen opettajuuden kehittymisen tiellä on? Tutkimuskouluna toimi uudehko, noin 300 oppilaan ja 30 opettajan yhtenäinen peruskoulu. Keräsin aineistoa käyttämällä teemahaastatteluita, työpäiväkirjoja ja keskusteluita, havainnoimalla opettajien arkea ja kohtaamisia, varjostamalla opettajia työssään sekä tutustumalla myös koulun asiakirjoihin ja tiedotukseen. Tutkimusaineistosta nousivat vahvasti esiin erityisesti kysymykset kohtaamisten monimuotoistumisen vaikutuksesta opettajuuteen sekä yhtenäisen toimintakulttuurin ja jaetun asiantuntijuuden merkityksestä opettajan työssä yhtenäisen peruskoulun kontekstissa. Samanlaisuuden tavoitteen sijaan olennaiseksi kysymykseksi aineistosta nousi kysymys riittävän yhtenäisestä ammatillisesta kielestä ja toimintakulttuurista. Myös vuorovaikutustaitojen, itsetuntemuksen ja moninaisuuden ymmärtämisen merkitys korostui. Sidoin tutkimustulokset kohtaamisten ympärille. Selvitin, kuinka koulurakennus, valtakunnallinen ohjaus ja koulun toimintakulttuuri rakentavat opettajuutta toimien kohtaamisten moottoreina tai jarruina. Tarkastelin yksilöiden välisten kohtaamisten monimuotoistumista yhtenäisen peruskoulun kontekstissa ja sitä, miten kohtaamiset ovat luoneet mahdollisuuksia ja haasteita opettajuuden kehittymiselle. Kohtaamisten analysoinnin kautta muodostuu kuva myös opettajien välisestä yhteistyöstä ja työssä tarvittavista valmiuksista. Vaikka yhtenäisen perusopetuksen kehittämisen ytimeen onkin nostettu oppilaiden ehyt koulupolku, muutos haastaa samalla opettajat kehittämään opettajuuttaan ja tarjoaa heille mahdollisuuden uusiin urapolkuihin. Tutkimustuloksista voidaankin löytää myös välineitä sekä yksittäisille opettajille että kokonaisille opettajayhteisöille yhtenäisen peruskoulun kontekstissa toimimiseen.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3655-8
http://hdl.handle.net/10138/222478
Date: 2017-10-06
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
OPETTAJU.pdf 2.249Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record