Oppimispelit perusopetukseen valmistavan opetuksen työvälineinä : Tapaustutkimus viiden opettajan kokemuksista oppimispelien käytöstä osana perusopetukseen valmistavaa opetusta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201709075362
Title: Oppimispelit perusopetukseen valmistavan opetuksen työvälineinä : Tapaustutkimus viiden opettajan kokemuksista oppimispelien käytöstä osana perusopetukseen valmistavaa opetusta
Author: Manninen, Kirsikka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201709075362
http://hdl.handle.net/10138/222877
Thesis level: master's thesis
Abstract: This is a qualitative research that focuses on the views of five preliminary teachers' opinions on learning games as a part of preliminary teaching in primary schools. The goal of this research is to figure out what kinds of learning games teachers have used during their preliminary lessons during the autumn period of 2016, what are the most suitable learning abstracts to learn with learning games and what kinds of consequences there have been after the pupils have started playing these learning games. The study discusses how often learning games are used in the classroom and what kind of beliefs do these teachers hold concerning learning games' cognitive, informative, social and technical aspects. How can a teacher evaluate immigrant children's learning process through a game play? For the purposes of this research, preliminary teaching means separated education that lasts max one year and which is offered to an immigrant pupil whose Finnish language skills are not developed enough for them to be studying in a same classroom with the Finnish age-mates. The access to get preliminary teaching is legislated in Finnish education law (§ 628/1998). Usually a preliminary pupil is a child, who has just moved to Finland. The inspiration behind this research is personal. I used to be a preliminary teacher for the immigrant children in one primary school in Helsinki. There I noticed how much using learning games boosted the pupils' motivation to learn Finnish language and how they gave a new rhythm to our preliminary classes. I also researched class teachers' opinions about learning games in my Bachelor's Thesis so this felt like the natural next step. Methods. This is a qualitative case study. The research material is collected and combined from the questionnaire answers given by five preliminary teachers. The teachers answered to a digital questionnaire where there were different statements and claims considering learning games and questions about preliminary teaching as well as the most played leaning games and the time used with the learning games. In the questionnaire form there were also open answer areas where the teachers could answer to the questions in their own words. The main theory in this research is a model of (learning) game pedagogy (Krokfors, Kangas & Kopisto, 2016, 214; Krokfors, 2006; Kangas 2010; Lakkala, 2010) which focuses on the cognitive, informative, social and technical sides of a learning game and the evaluation process on game playing and learning. The other source of background influence on this research is the newest national curriculum for primary schools (2016) where learning games are mainly discussed as a learning method and a tool for digital development. Conclusions. Most of the teachers used learning games as a part of their teaching many times during the school week. Learning games were clearly most used for teaching Finnish language (alphabets, reading, writing, listening and learning singular Finnish words). Also mathematics and natural science was taught with a learning game. Learning games were seen as a good tool for individualizing education. The teachers told in their answers that not only do the learning games develop pupils' skills step by step but a pedagogically good learning game also saves teachers time resources enabling them to focus on each pupil at a time. The most used games were all digital. The Finnish language learning games, Ekapeli and Ekapeli Maahanmuuttaja were the most played games. Also digital Ville -learning environment and Kahoot -the quizzing game environment were mentioned.Tavoitteet. Tämä tutkimus käsittelee viiden perusasteen opettajan näkemyksiä oppimispeleistä osana perusopetukseen valmistavaa opetusta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia oppimispelejä opettajat ovat valmistavan opetuksen ryhmissään käyttäneet ja mitä oppisisältöjä pelien avulla on käsitelty. Tutkimus selvittää, mitkä olivat opettajien ryhmissä pelatuimpia oppimispelejä syyslukukautena 2016 ja millaisia käsityksiä opettajilla on liittyen pelillisyyteen koulukontekstissa (pelien tiedolliset, taidolliset, sosiaaliset ja tekniset ulottuvuudet). Miten opettaja arvioi maahanmuuttajaoppilaan oppimista oppimispelin kautta? Perusopetukseen valmistavalla opetuksella tarkoitetaan perusopetuslaissa säädetystä opetuksesta, joka on tarkoitettu oppivelvollisuusikäisille maahanmuuttajille, joiden suomen kielen taito ei riitä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen (§ 628/1998). Tyypillisimmin valmistavan ryhmän oppilas on lapsi tai nuori, joka ei ole asunut Suomessa vielä kauaa. Idean tutkimusaiheelle sain työkokemukseni kautta. Opetin ekaluokkalaisille maahanmuuttajaoppilaille valmistavaa opetusta ja huomasin, miten oppimispelit toivat aivan uudenlaista rytmiä valmistavan opetuksen oppitunneille ja miten nopeasti oppilaat omaksuivat pelaamisen kautta oppisisältöjä, "kuin huomaamatta". Tutkimuksen aihepiiriä sivusin jo kandidaatin tutkielmassa, jossa tutkin luokanopettajien suhtautumista oppisisältöjen käsittelyyn pelien avulla. Menetelmät. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto on kerätty ja koottu viiden perusopetukseen valmistavan opettajan vastauksista. Opettajat vastasivat internetissä kyselylomakkeeseen, jossa oli erilaisia alan kirjallisuuteen perustuvia väittämiä koskien oppimispelejä sekä kysymyksiä koskien perusopetukseen valmistavaa opetusta, eniten pelattuja oppimispelejä ja pelaamiseen käytettyä aikaa. Kyselylomakkeessa oli myös avoimia vastauskohtia, joihin opettajat saivat vastata omin sanoin niissä esitettyihin kysymyksiin. Tutkimuksen ydinteoriana on käytetty osallistavan pelipedagogiikan mallia, jossa tuodaan esille oppimispelin kognitiiviset, tiedolliset, sosiaaliset, teknisen toteutuksen ja opitun arvioinnin näkökulmat (Krokfors, Kangas & Kopisto, 2016, 214; Krokfors, 2006; Kangas 2010; Lakkala, 2010). Toinen tutkimukseen vaikuttanut teoria on uusin vuonna 2016 voimaan tullut perusopetuksen opetussuunnitelma, jossa pelillisyyttä käsitellään lähinnä työtapana sekä digitaalisten taitojen ja kehityksen työkaluna. Tulokset. Enemmistö kyselyyn vastanneista opettajista käytti oppimispelejä osana opetusta useita kertoja viikossa. Oppiaineittain jaoteltuna, opettajat olivat käyttäneet oppimispelejä eniten osana suomen opetusta. Opettajien vastauksissa korostui, että oppimispelit toimivat erityisesti hyvinä työkaluina opetuksen eriyttämisessä. Opettajat kokivat, että laadukas ja pedagogisesti perusteltu oppimispeli "vapauttaa" opettajan käyttämään resursseja järkevästi luokan yhteiseksi hyväksi. Kaikkien opettajien eniten käyttämä oppimispeli oli jokin digitaalinen pelisovellus. Eniten mainintoja sai Ekapeli ja sen erilaiset versiot, kuten Ekapeli Maahanmuuttaja. Myös digitaalinen Ville -oppimisympäristö, sekä tietokilpailu-pelipohja Kahoot sai maininnan suosituimpana oppimispelinä haastateltujen opettajien keskuudessa.
Subject: oppimispelit
perusopetukseen valmistava opetus
osallistava pelipedagogiikka
pelillinen oppiminen
opetusmetodit
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu Kirsikka Manninen toukokuu 2017.pdf 1.640Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record