Opetussuunnitelma subjektivoivana hallinnan teknologiana

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201709075330
Title: Opetussuunnitelma subjektivoivana hallinnan teknologiana
Author: Holmberg, Liila
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201709075330
http://hdl.handle.net/10138/222883
Thesis level: master's thesis
Abstract: According to the analysis of governmentality, power in contemporary societies is not exercised through control and force as much as through softer and more persuasive techniques of governance. In governmentality, the attempt is to affect individuals' inner worlds – their wills, attitudes, and self-perceptions – in order to achieve certain political ends. The curriculum is analysed from the viewpoint of governing subjectivity. It is perceived to produce ideal subjectivity, ie. to conduct individuals to pursue a certain ideal of a good human being. The aim of this thesis is to analyse, what kind of ideal subjectivity does the curriculum produce and what kind of techniques of the self are promoted as means of attaining this ideal. This thesis draws from Michel Foucault's theorizations about subjectivity and subjectivation. Subjectivity is not seen as essentially existing, but as something that is constructed and shaped in practices that are entwined with knowledge and power. The curriculum represents the official discourse of the school and thus produces authoritative knowledge about what is good subjectivity and how it may be pursued. The curriculum is a normative document which affects all teaching in the school. Thus, it is important to analyse what kind of ideals the curriculum produces. Previous studies have analysed subjectivation within for example the discourses of lifelong learning and entrepreneurship education. However, the Finnish curriculum has not, as far as is known, been analysed from the Foucauldian viewpoint of subjectivation. The general parts of the Finnish national core curriculum for basic education served as data for the analysis. More specifically, the chapters that were analysed were those about the values and general goals for basic education (chapters 2 and 3). The analysis was executed through careful reading, utilizing methods of rhetoric discourse analysis. The ideal subjectivity was found to be constructed through the truth-discourse of the curriculum. The ideal subjectivity was composed most importantly of mastering various techniques of the self, bearing responsibility and internalizing the ideal of total learning. Future working life, ecological sustainability and culture and values formed the central areas in which subjects are expected to govern themselves in certain ways.Hallinnan analytiikassa vallan ei katsota nykyyhteiskunnassa toteutuvan niinkään kontrolloivana pakkovaltana, vaan pehmeämmän ja suostuttelevamman hallinnan kautta. Hallinnassa keskeistä on vaikuttaa yksilöiden sisäiseen maailmaan – heidän haluihinsa, asenteisiinsa ja käsityksiinsä itsestään – ja saada nämä toimimaan itseohjautuvasti haluttujen yhteiskunnallisten päämäärien suuntaisesti. Opetussuunnitelmaa tulkitaan tässä tutkielmassa subjektivoivan hallinnan näkökulmasta: sen katsotaan pyrkivän tuottamaan määrätynlaista subjektiviteettia eli ohjaamaan yksilöt tavoittelemaan tiettyjä ihmisyyden ihanteita. Tutkielman tarkoituksena on analysoida, minkälainen on opetussuunnitelman ihannesubjektiviteetti ja minkälaisin keinoin sitä voidaan opetussuunnitelman diskurssin mukaan tavoitella. Tutkielma nojaa Michel Foucault'n teoretisointeihin subjektiviteetista ja sen muokkaamisesta. Subjektiviteettia ei nähdä ensisijaisena olemuksena, vaan sen katsotaan muotoutuvan erilaisissa tietoon ja valtaan nivoutuvissa käytännöissä. Opetussuunnitelma koulun virallisena puheena edustaa arvovaltaista diskurssia, joka tuottaa tietoa siitä, mitä hyvä subjektiviteetti on ja miten sitä voidaan tavoitella. Opetussuunnitelma on dokumenttina velvoittava ja määrittää siten kaikkea opetusta. Tämän vuoksi on tärkeää analysoida, minkälaisia hyvän ihmisyyden ihanteita opetussuunnitelma tuottaa. Aikaisemmat tutkimukset ovat analysoineet esimerkiksi elinikäisen oppimisen diskurssissa ja yrittäjyyskasvatuksen käytännöissä rakentuvia ihannesubjektiviteetteja, mutta suomalaisen opetussuunnitelman osalta tämän tutkielman kaltaista foucault'laista analyysia ei tiettävästi ole tehty. Tutkielman aineistona oli vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arvoperustaa ja yleisiä tavoitteita kuvaavat luvut 2 ja 3. Tutkielma sijoittuu diskurssianalyysin laajaan viitekehykseen. Analyysi toteutettiin teoriaohjautuneen lähiluvun ja retoriikka-analyysin keinoin. Opetussuunnitelman ihannesubjektiviteetin katsottiin muotoutuvan opetussuunnitelman totuuspuheen kautta. Ihannesubjektiviteetissa korostui minän muokkaamisen taidot, vastuullisuus ja totaalisen oppimisen ideaalin sisäistäminen. Tulevaisuuden työelämä, ekologisuus sekä kulttuuri ja arvot muodostivat keskeiset vapauden harjoittamisen kentät, joilla subjekteilta edellytetään, maailman muutokseen vedoten, oman subjektiviteettinsa erityistä hallinnointia.
Subject: subjektivaatio
ihannesubjektiviteetti
minän tekniikat
hallinta
perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Holmberg Opetus ... hallinnan teknologiana.pdf 445.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record