Maaginen noste? - Seurantatutkimus elämänfilosofiseen Pafos-seminaariin osallistuneiden hyvinvoinnin muutoksesta.

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706134864
Title: Maaginen noste? - Seurantatutkimus elämänfilosofiseen Pafos-seminaariin osallistuneiden hyvinvoinnin muutoksesta.
Author: Laurell, Jenni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Thesis level: master's thesis
Abstract: Onnellisuus ja hyvinvointi kiinnostavat ihmisiä vuosikymmenestä toiseen. Etenkin länsimaissa hyvinvoinnin tavoittelu voidaan nähdä melko merkittävä osana hyvin toimeen tulevan ihmisen elämää. Hyvinvointia voidaan tutkimusten mukaan pitää onnellisuuden perustana, mutta mistä hyvinvointi koostuu ja miten siihen voidaan vaikuttaa? Positiiviseen psykologian tutkimus on selvittänyt positiivisten tunteiden lisäämiseen keskittyneiden interventioiden vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnin lisääntymiseen ja sitä, millaiset interventiot onnistuvat todennäköisimmin muuttamaan hyvinvointia paremmaksi myös pitkällä aikavälillä.. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan filosofi Esa Saarisen perustamaa Pafos-seminaaria ja tutkitaan, voiko seminaariin osallistujien hyvinvointi lisääntyä seminaarin aikana. Seurantatutkimus tarkastelee hyvinvoinnin muutosta yhteensä yhdeksän kuukauden aikana. Seminaarin luennoitsijana toimivan Esa Saarisen luennointi pohjaa laajasti monitieteelliseen tutkimukseen ja lisäksi käytetään ajattelua aktivoivia menetelmiä videoiden, musiikin ja dialogin muodossa. Saarisen pedagogiikkaa pyritään avaamaan tässä tutkimuksessa tutkijan valitseman näkökulman kautta, sillä Saarinen ei itse määrittele olevansa tietyn pedagogiikan edustaja. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, voiko hyvinvoinnissa tapahtua pitkäkestoisia muutoksia yhden viikon seminaarin seurauksena. Seminaaria tarkastellaan oppimisen ympäristönä, joka rakentuu yhteisön ja Saarisen luentojen yhteisvaikutuksesta. Kokonaisuus muodostaa ajattelua ja oman elämän tarkastelua tukevan ilmapiirin, joka voi parhaimmillaan kyetä vaikuttamaan yksilön hyvinvoinnin lisääntymiseen sekä motivaatiotekijöiden ja tietokäsitysten muuttumiseen. Elämänfilosofinen luennointi ei pyri osallistujien tiedon lisäämiseen vaan oman ajattelun laajentamiseen reflektion kautta. Tämä tutkimus on ensimmäinen seminaarista tehty ja tarkastelee seminaaria ihmistieteellisesti keskittyen kuvaamaan Saarisen pedagogiikkaa sekä seminaaria oppimisen ympäristön käsitteiden kautta. Teoriaosuudessa pyritään kuvaamaan niitä rakenteita, joiden uskotaan olevan oleellisia seminaarin toimivuuden kannalta. Saarisen yliopistoluennoille osallistuneiden osallistujien hyvinvoinnissa ja tietokäsityksissä sekä ajattelu- ja toimintastrategioissa tapahtunutta muutosta on kuitenkin tutkittu. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella kolmessa eri mittauksessa kesäkuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana. Tutkimuksen osallistujat (n= 87, n=58 ja n=36) olivat Pafos-seminaariin kesällä 2015 osallistuneita henkilöitä. Seurantamittauksessa (n=36) hyvinvoinnin muutosta haluttiin tutkia siksi, että muutoksen pysyvyys kertoo hyvinvointi-intervention toimivuudesta vielä enemmän kuin muutos lyhyellä aikavälillä. Hyvinvoinnin ja elämäntyytyväisyyden muutosta mitattiin toistettujen mittausten t-testillä ja Wilcoxonin-testillä. Yksisuuntaisella varianssianalyysilla tarkasteltiin muutosta taustamuuttujissa ajattelustrategioiden ja tietokäsitysten osalta kolmessa mittauksessa. Aluksi tässä tutkimuksessa selvitettiin osallistuneiden hyvinvoinnin, motivaatiotekijöiden sekä tietokäsitysten lähtötaso, minkä jälkeen tarkasteltiin muutosta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla tutkittiin muutosta ilmiöiden välisissä rakenteissa muutoksen tasojen tarkastelun rinnalla. Ilmiöiden välisissä rakenteissa ei havaittu muutosta. Varsinaiset tulokset osoittivat osallistujien hyvinvoinnin olleen melko korkealla lähtötasolla ennen seminaaria ja sama havaittiin myös osallistujien motivaatiotekijöiden osalta. Tietokäsitysten osalta havaittiin melko korkeaa reflektiivisyyttä. Hyvinvoinnissa, motivaatiotekijöissä ja tietokäsityksissä havaittiin seminaarin päättymisen jälkeen myönteisiä muutoksia. Seurantamittauksen (8 kuukauden kuluttua seminaarin päättymisestä) perusteella voitiin todeta, että osa hyvinvoinnin tekijöistä oli jäänyt tasoltaan lähes seminaarin jälkeen saavutetulle tasolle ja muutoksen voidaan todeta olevan melko kestävää. Sosiaalisen hyvinvoinnin ja elämäntyytyväisyyden havaittiin kuitenkin alentuneen kahdeksan kuukauden aikana. Seminaarin uskotaan toimivan pitkäkestoisesti parhaiten niille, joilla motivaatiotekijät kuin tietokäsitykset tukevat kognitiivisten strategioiden muutosta. Motivaatiotekijöiden uskotaan olevan oleellisessa roolissa siinä, miten vaikuttavana seminaari koetaan.Happiness and welfare are extremely hot topics at the moment, especially in the western countries where pursuing happiness is an important part of people’s lives. According to researches it can be said that happiness is based on welfare. But how can we affect our welfare and what are the key elements of it? Can we increase it by attending life philosophical mass lectures? Research of positive psychology has explored interventions focusing on increasing positive feelings as well as personal strengths. In this particular research we are focusing on Paphos Seminar, which can be considered globally quite unique seminar combining life philosophical mass lectures and socially intense learning environment. In this study we contrast life philosophical Paphos seminar to a positive psychology interventions even though Paphos seminar is not considered or named to be an intervention. In the seminar, participants are encouraged to reflection via life philosophical lecturing together as a group and by themselves. Environment and the atmosphere together with the lecturing make a unique space for the participants to reflect on their lives and thinking in a different and probably in a “fresh” way. The point of life philosophical lecturing is not, however, ”to teach” anyone. On his lectures Esa Saarinen uses multidisciplinary research and methods, for example videos, music and dialogs, to activate people’s thinking and reflection instead. The atmosphere of compassion and pro-sociality is critical for the lectures, which focus on goodness, opportunities and transition of participants. There are no exact quantitative or qualitative goals on the lectures, only a deep hope of flowering of the participants. This research is the first one to study Paphos Seminar. There are previous researches studying the lectures of Esa Saarinen with university students from the aspects of welfare or cognitive strategies. Change in cognitive strategies are also claimed to change during Saarinen’s lecturing through the engaging learning experience. According to these studies, it can be addressed, that seminars have increased participants’ welfare and changed their perception of knowing as well as cognitive strategies. This longitudinal study is aiming to examine is it possible to experience increased well-being and life satisfaction after participating to the Pafos Seminar. Participants of this study took part in Pafos Seminar in summer 2015. At the same time this study is measuring motivational strategies and epistemological beliefs. Furthermore the persistence of the transition has been studied in this research by the follow-up measuring with three groups (n= 87, n = 58, n= 36). Material was collected by inquiry in three different measurements between June 2015 and March 2016 and the change in well-being, motivational strategies and epistemological beliefs within eight months. Changes in all the three variables were measured with repeated measurements t-tests and Wilcoxon test. Reflection strategies and perception of knowing were studied with the one-way variance analysis. Relation between well-being, motivational strategies and epistemological beliefs were studied with the Spearman’s correlation coefficient to see if there were any interesting changes in between them during and after the seminar. Results of this research show that welfare and satisfaction of life were increased during the seminar concerning all participants (n = 58). Seminars capability to increase emotional, psychologic a social well-being and satisfaction in life was proven but there was a downward trend in longitudinal perspective after the follow-up measurement. Positive change in well-being can be said to be linked to participant’s motivational strategies. Seminar as an intervention of positive affects to participant’s well-being fits perfectly for individuals appreciating reflection alone and together with others. Appreciating doubtless knowledge might be obstructive for the increase of well-being in this context.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201706134864
http://hdl.handle.net/10138/222958
Date: 2017
Subject: Pafos-seminaari
Esa Saarinen
hyvinvointi
hyvinvointi-interventio
positiivinen psykologia
oppimisympäristö
pedagogiikka
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
MAAGINEN_NOSTE_ ... Katariina_Laurell_2017.pdf 1.721Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record