The Populist Toolkit : Finnish Populism in Action 2007–2016

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3274-1
Title: The Populist Toolkit : Finnish Populism in Action 2007–2016
Author: Ylä-Anttila, Tuukka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Sociology
University of Tampere, Faculty of Social Sciences
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Publications of the Faculty of Social Sciences - URN:ISSN:2343-2748
Abstract: Populism has often been understood as a description of political parties and politicians, who have been labelled either populist or not. This dissertation argues that it is more useful to conceive of populism in action: as something that is done rather than something that is. I propose that the populist toolkit is a collection of cultural practices, which politicians and citizens use to make sense of and do politics, by claiming that ‘the people’ are opposed by a corrupt elite – a powerful claim in contemporary politics, both in Finland and internationally. The concept of the populist toolkit has analytical utility, since it can separate a set of populist repertoires from others, for example that of exclusionary nationalism, and takes seriously the effect culture has on action, while avoiding cultural determinism. I study four instances in which the populist toolkit was used in Finnish politics from 2007 to 2016. As data, I use party publications, a Voting Advice Application, newspaper articles and opinion pieces, and a large set of online media data. Methodologically, I employ qualitative text analysis informed by theories of populism, cultural practices, frame analysis and Laurent Thévenot’s sociology of engagements, as well as topic modeling. Article I argues that the state of the Eurozone in 2011 gave the Finns Party an opportunity to frame the situation as a crisis for Finland and to present itself as a righteous populist challenger to established parties. Article II shows that the Finns Party uses anti-feminist arguments to present itself as a populist alternative. Article III presents a theory of how populist argumentation can use familiar emotional experiences in bonding ‘the people’ together. Article IV tackles the populist epistemology: while populism can be critical of intellectuals and experts in general, the article shows that another populist strategy is counterknowledge, incorporating alternative knowledge authorities. This strategy is particularly employed by the populist radical right. After the monumental success of right-wing populism in Western democracies, the next big question is whether left-wing or liberal actors will take up the tools of populism, or will they rather position themselves on the side of pluralism, democratic institutions and scientific expertise. This will have to be assessed by future studies.Populismia on usein käytetty kuvailevana käsitteenä poliittisten puolueiden, poliitikkojen ja joskus myös äänestäjien ominaisuuksista: onko joku populisti vai ei. Väitän, että on tutkimuksen kannalta hyödyllisempää ymmärtää populismi poliittisena toimintana, jossa erotetaan positiiviseen valoon asetettu kansa negatiivisessa valossa nähdystä eliitistä. ”Populismin työkalupakki” on kokoelma kulttuurisia käytäntöjä, joiden avulla niin poliitikot kuin kansalaisetkin ymmärtävät ja tekevät politiikkaa kansan ja eliitin vastakkainasettelun kautta. Populismin työkalupakki on käsitteenä hyödyllinen, koska se erottelee populististen käytäntöjen joukon muista työkalupakeista, kuten kansallismielisyydestä. Se huomioi kulttuurin vaikutuksen toiminnalle, välttäen kuitenkin kulttuurisen determinismin. Tutkin neljää tapausta, joissa populismin työkalupakkia käytettiin Suomessa vuosina 2007–2016. Aineistoina käytän Perussuomalaisten julkaisuja, Helsingin Sanomien Vaalikonetta, yleisönosastoa ja journalistista materiaalia, Hommaforumin keskusteluja sekä MV-lehden sisältöjä. Analysoin niitä käyttäen kvalitatiivista tekstianalyysia, jota ohjaavat populismin ja kulttuuristen käytäntöjen teoriat, kehysanalyysi ja Laurent Thévenot’n sitoumusten sosiologia, sekä laskennallista aihemallinnusta. Artikkeli I osoittaa, että euroalueen talous vuonna 2011 antoi Perussuomalaisille mahdollisuuden kehystää tilanne kriisinä Suomelle, ja samalla itsensä oikeamielisenä populistisena haastajana valtapuolueille. Artikkelissa II näytämme, kuinka Perussuomalaiset käyttää feminisminvastaisuutta esittääkseen itsensä populistisena vaihtoehtona. Artikkeli III esittelee teorian siitä, kuinka populismi voi käyttää hyväkseen tuttuja tunnekokemuksia sitoakseen ”kansaa” yhteen. Artikkeli IV käsittelee populismin tietoteoriaa: vaikka populismi on usein yleisesti asiantuntijakriittistä, toinen mahdollinen populistinen tietostrategia on tuottaa vastatietoa ja vasta-asiantuntijuuksia, ja tämä strategia sopii erityisesti oikeistopopulismiin. Oikeistopopulismin länsimaissa saavuttaman suosion jälkeen on jatkotutkimuksissa olennaista kysyä, omaksuvatko vasemmistolaiset ja liberaalit toimijat jatkossa populismin työkalut, vai asemoivatko ne itsensä populismia vastaan; pluralismin, liberaalidemokraattisten instituutioiden ja asiantuntijatiedon puolelle.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3274-1
http://hdl.handle.net/10138/224199
Date: 2017-10-06
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ThePopul.pdf 429.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record