Ensisijaisesti lapsia : Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201710025445
Julkaisun nimi: Ensisijaisesti lapsia : Paperittomien alaikäisten perusoikeudet Suomessa
Tekijä: Nihtilä, Heidi
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2017
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201710025445
http://hdl.handle.net/10138/225058
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Valtiosääntöoikeus
Constitutional law
Statsförfattningsrätt
Tiivistelmä: Kielteisten turvapaikkapäätösten määrän kasvu yhdessä ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin tehtyjen muutosten kanssa on johtanut Suomessa tilanteeseen, jossa niin sanottujen paperittomien maahanmuuttajien määrä on kääntynyt kasvuun. Näiden paperittomien joukossa on myös alaikäisiä lapsia, joiden perusoikeuksien, tarkemmin sanottuna tiettyjen TSS-oikeuksien toteutumiseen tutkielma keskittyy. Tutkielman kaksi keskeistä kysymystä ovat, toteutuvatko paperittomien lasten TSS-oikeudet Suomessa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja perustuslain edellyttämillä tavoilla sekä kuinka paperittomien lasten perusoikeuksien toteutumista voitaisiin Suomessa parantaa lainsäädännön avulla. Suomen perustuslaki takaa suurimman osan perustuslain 2 luvussa turvatuista perusoikeuksista jokaiselle Suomessa oleskelevalle henkilölle. Tutkielma keskittyy etenkin perustuslain 16.1 §:n mukaiseen maksuttomaan perusopetukseen sekä 19 §:ssä turvattuihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perustuslain sanamuodon perusteella voidaan tulkita näiden oikeuksien kuuluvan myös paperittomille, mutta käytännön lainsoveltamistilanteissa tilanne ei ole näin yksinkertainen. Paperittomien terveyspalvelut on rajoitettu vain kiireellisiin terveydenhuollon palveluihin, samoin on myös sosiaalipalveluiden osalta. Ongelmia nousee esiin niin hoitoon pääsyn, toimeentulotuen, asunnon kuin myös lastensuojelun osalta, sillä paperittomien asema on sääntelemätön. Paperittomien lasten oikeutta perusopetukseen ei ole rajoitettu, mutta harva paperiton kuitenkaan osallistuu opetukseen käytännön esteiden, kuten esimerkiksi henkilötunnuksen puuttumisen, tiedonpuutteen ja viranomaisten pelon vuoksi. Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että paperittomien lasten perusoikeuksien toteutumisessa edellä mainittujen oikeuksien osalta on Suomessa puutteita. Nimenomaista lainsäädäntöä ei ole ja aineellisen lainsäädännön tulkinta on kunnissa haparoivaa, ja ei aina ole selvyyttä siitä, kuinka paperittomien osalta tulee toimia. Nykyistä lainsäädäntöä olisi mahdollista ihmisoikeusystävällisen laintulkinnan avulla tulkita niin, että paperittomien perusoikeudet voisivat toteutua. Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta säätää paperittomien perusoikeuksista lailla.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot