Intergenerational transmission of the family environment: Mediating and moderating factors, and associations with cardiovascular health

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3742-5
Title: Intergenerational transmission of the family environment: Mediating and moderating factors, and associations with cardiovascular health
Author: Savelieva, Kateryna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Medicum, Department of Psychology and Logopedics
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The transmission of family characteristics across generations is a well-established phenomenon. Both advantages (e.g., a higher socioeconomic position), and disadvantages (e.g., child maltreatment) are likely to “run in families”. However, the pathways underlying the transmission of the family environment are poorly understood, as their health consequences. The aim of this study is to examine a) the extent to what characteristics of the family environment are transmitted across generations, b) the mediating and moderating factors that account for this transmission, and c) the role transmission plays in cardiovascular health of offspring. The family environment is conceptualized in the study in terms of two characteristics: qualities of the parent–child relationship and socioeconomic position (SEP). Three subsamples were derived from the population-based Young Finns Study (YFS; N = 3,596), which is a cohort study representative of the Finnish population. The parents of the original YFS participants represented Generation 1 (G1; mean age = 38 years in 1980). They were measured for two dimensions of parent–child relationship qualities (emotional warmth and acceptance) and four dimensions of SEP (education, occupation, income, and employment stability) at the baseline of the study in 1980. Their offspring (original YFS participants) represented Generation 2 (G2), who were 10 years old on average in 1980. When participants in G2 had become adults, they were examined in 2007 and 2012 for the same family characteristics that were measured from their parents. The G2 participants were also subjected to personality testing in 2001, and assessed for ideal cardiovascular health in 2007 and 2012 according to the American Heart Association’s guidelines. The findings revealed that qualities of the parent–child relationship were transmitted from one generation to another in a domain-specific way. Intergenerational transmission of emotional warmth was stronger in the mother–son than in the mother–daughter dyads. G2 character traits such as Self-directedness and Cooperativeness partly mediated (16%) the transmission of emotional warmth from one generation to another. SEP was also transmitted across generations. Offspring SEP in adulthood partly mediated (33%) the positive impact of higher parental SEP on offspring cardiovascular health in adulthood. In addition, the G2 participants who achieved higher SEP than their parents had better cardiovascular health in adulthood than those who stayed in their SEP of origin. These findings indicate that the family environment in terms of parent–child relationship qualities and SEP is likely to be transmitted from one generation to another. The transmission was modest in magnitude, but significant even after controlling for various demographic and family characteristics in both generations and taking the exceptionally long duration of the follow-up period into account. To some extent, the child’s personality development and continuity of socioeconomic position seemed to explain pathways linking parental and child characteristics. These results shed light on the factors that account for the transmission, and may be useful in early prevention efforts involving the targeting of interventions to families and children at risk. Given the observational nature of this study, there is a need for randomized experimental trials to assess the extent to which interventions directed at early-life or later-life circumstances will mitigate the intergenerational transmission of psychosocial risks.Useiden tutkimusten perusteella perheymäristön piirteet periytyvät vanhemmilta lapsille. Sekä perheen voimavarojen (esim. korkea sosioekonominen asema) että vaaratekijöiden (esim. lasten kaltoinkohtelu) tiedetään siirtyvän sukupolvelta toiselle. Perheympäristön ylisukupolvista siirtymää selittäviä kehityspolkuja tunnetaan kuitenkin heikosti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, a) missä määrin perheympäristön ominaisuudet siirtyvät sukupolvelta toiselle, b) mitkä muovaavat ja välittävät tekijät siirtymää selittävät, ja c) miten perheympäristön ylisukupolvinen siirtyminen on yhteydessä jälkeläisten sydän- ja verisuoniterveyteen. Perheympäristöä tarkastellaan kahden keskeisen osa-alueen – vanhempi-lapsi-suhteen laadun ja perheen sosioekonomisen aseman – näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin suomalaista väestöä edustavaa Young Finns Study (YFS) – aineistoa, joka on pitkittäistutkimus vanhemmista ja heidän lapsistaan. Tutkittavien vanhemmat edustivat sukupolvea 1 (G1, iän keskiarvo vuonna 1980 = 38 vuotta) ja tutkittavat itse edustivat sukupolvea 2 (G2, iän keskiarvo vuonna 1980 = 10 vuotta). Vanhempien (G1) sosioekonomista asemaa (koulutus, ammattiasema, tulotaso ja työtilanne) ja vanhempi-lapsi suhteen laatua (emotionaalinen lämpö ja oman lapsen hyväksyntä) arvioitiin tutkimuksen alkumittauksessa vuonna 1980. Jälkeläisten (G2) sosioekonomista asemaa ja vanhempi-lapsi suhteen laatua arviotiin aikuisuudessa ensimmäisen kerran kun alkumittauksesta oli kulunut 27 vuotta ja toisen kerran kun alkumittauksesta oli kulunut 32 vuotta. Jälkeläisten (G2) persoonallisuutta arvioitiin vuonna 2001 ja sydän- ja verisuoniterveyden tilaa vuosina 2007 ja 2012. Vanhempi-lapsi-suhteen laatua määrittävät tekijät – emotionaalinen lämpö ja hyväksyntä – siirtyivät vanhemmilta jälkeläisille. Emotionaalisen lämmön ylisukupolvinen siirtyminen äideiltä pojille oli voimakkaampaa kuin äideiltä tytöille. Kaksi persoonallisuuden ominaisuutta, itseohjautuvuus ja yhteistyökyky, selittivät osittain (16 %) emotionaalisen lämmön siirtymistä sukupolvelta toiselle. Myös sosioekonominen asema siirtyi vanhemmilta heidän lapsilleen, mikä selitti osittain (33 %) korkean sosioekonomisen perhetaustan omaavien lasten parempaa sydän- ja verisuoniterveyttä kun he kasvoivat aikuisiksi. Lisäksi havaittiin, että liikkuminen sosioekonomisessa asemassa ylöspäin suhteessa omiin vanhempiin edisti hyvää sydän- ja verisuoniterveyttä. Tulokset osoittavat, että kaksi keskeistä perheympäristön tekijää – vanhempi-lapsisuhteen laatu ja sosioekonominen asema – siirtyvät sukupolvelta toiselle. Vaikka ylisukupolviset yhteydet eivät olleet voimakkuudeltaan suuria, ne säilyivät pitkässä seurannassa tilastollisesti merkitsevinä jopa silloin, kun keskeiset perheympäristöön liittyvät tekijät otettiin huomioon molemmilla sukupolvilla. Tulokset osoittavat, että persoonallisuus ja sosioekonominen asema osittain selittävät vanhempien ja jälkeläisten ominaisuuksia yhdistäviä kehityspolkuja. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, millaiset tekijät selittävät perheympäristön siirtymistä sukupolven yli. Tämä tieto voi auttaa kohdentamaan ennaltaehkäiseviä toimia perheisiin, joissa on psykososiaalisia vaaratekijöitä. Tämän väitöskirjatutkimuksen kaltaisten havaintotutkimusten lisäksi satunnaistettuja, kokeellisia asetelmia tarvitaan jatkossa arvioimaan, voidaanko vaaratekijöiden siirtymisiä yli sukupolvien ehkäistä perheeseen kohdistuvilla interventioilla.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3742-5
http://hdl.handle.net/10138/225176
Date: 2017-11-03
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record