Tiimien kehittäminen pelillisellä simulaatiolla ja sen vaikutus yksilön pystyvyyteen ja tiimin transaktiiviseen muistiin

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201710045508
Title: Tiimien kehittäminen pelillisellä simulaatiolla ja sen vaikutus yksilön pystyvyyteen ja tiimin transaktiiviseen muistiin
Author: Koskelin, Mirka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201710045508
http://hdl.handle.net/10138/225187
Thesis level: master's thesis
Abstract: Working in some sort of groups or teams is part of almost every job. The team's success is not explained solely by the expertise of the team's individuals but is also team-level phenomenon. The research subject of this study is a gamified simulation which aim is to bring out team members' preferences and latent strengths, by implication developing team interaction and collaboration. This study's focus is how the identification of individuals strengths impacts on self-efficacy beliefs and how the team's transactive memory developes through gamified team exercise. Self-efficacy is an individual's belief in his/her ability to act in different situations in order to achieve the desired goal, and it is a factor which also affects the individual's motivation and perseverance (Bandura 1997). Transactive memory systems (TMS) include the sharing of internal information within the group and common memory about what kind of expertise the members of the group have. Transactive memory systems present themselves in the ability to utilize members' specialized knowledge, to trust in others' expertise and effectively coordinated data processing inside a group. (Wegner 1987; Moreland & Myaskovsky 2000.) Six teams participated in this study, four of which participated in a team workshop. The data for studying efficacy beliefs and how the strengths emerged was collected by a questionnaire and analysed by mixed methods. The team workshop was used in action research manner to investigate the transactive memory systems. Content analysis was used in this data-analysis by means of template analysis. The results of the questionnaire showed that on average the participants felt that the current gamified exercise showed their strengths and the game simulation had an impact on their efficacy beliefs. There was a moderate positive correlation between the efficacy beliefs and the feeling that game simulation showed strengths. On the basis of the team workshops the transactive memory systems strengthened as a result of game simulation and it's resulting reports. When the team has a clearer picture of the strengths of their members, work assignments may in the future be divided by utilizing the team's transactive memory. In practice this may mean giving the work tasks to the person who best fit the job which supports the use of personal strengths in work and promotes the self-efficacy beliefs.Jonkinlaisissa ryhmissä tai tiimeissä työskentely on osa lähes jokaisen työpaikan arkea. Tiimityössä korostuvat yksilön osaamisen lisäksi ryhmätason ilmiöt, jolloin tiimin menestystä ei selitä pelkästään tiimin yksilöiden asiantuntemus. Tämän tutkimuksen kohteena on pelillistetty simulaatio, jolla pyritään tuomaan esiin tiimin jäsenten mieltymyksiä ja piileviä vahvuuksia, ja kehittämään sitä kautta tiimin vuorovaikutusta sekä yhteistyötä. Tutkimuksessa keskitytään yksilön vahvuuksien tunnistamisen kautta kehittyvään pystyvyysuskomukseen ja tiimin transaktiivisen muistin kehittymiseen pelillistetyn harjoituksen myötä. Minäpystyvyys on yksilön uskoa omaan kykyynsä toimia erilaisissa tilanteissa halutun tavoitteen saavuttamiseksi, ja se vaikuttaa yksilön motivaatioon sekä sinnikkyyteen (Bandura 1997). Transaktiivinen muisti kuvaa ryhmän sisäisen tiedon jakamista ja yhteisen muistin kehittymistä siitä, millaista osaamista ryhmän jäsenillä on. Transaktiivisen muistin systeemit näkyvät jäsenten erityisosaamisen hyödyntämisenä, jäsenten välisenä luottamuksena toisten osaamiseen ja tehokkaasti koordinoituna tiedon prosessointina ryhmän sisällä (Wegner 1987; Moreland & Myaskovsky 2000). Tutkimukseen osallistui kuusi tiimiä, joista neljälle järjestettiin ryhmätyöpaja. Pystyvyyden ja vahvuuksien esiintulon tutkimisessa käytettiin lomakekyselyä ja aineisto analysoitiin mixed methods -menetelmällä. Tiimitason transaktiivisen muistin tutkimiseen sovellettiin ryhmätyöpajaa, jossa käytettiin toimintatutkimuksellista otetta. Tämä aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla mallinneanalyysin keinoin. Lomakekyselyn tulokset osoittivat, että keskimäärin vahvuuksien koettiin tulevan esiin pelisimulaatiossa ja pelisimulaatiolla oli vaikutusta pystyvyysuskomuksiin. Pystyvyysuskomusten ja koetun vahvuuksien esiin tulemisen välillä voitiin todeta positiivinen kohtalainen korrelaatio. Ryhmätyöpajan perusteella transaktiivinen muisti vahvistui pelisimulaation ja siitä saatujen raporttien seurauksena. Kun tiimillä on selkeämpi kuva jäsentensä vahvuuksista, voidaan työtehtäviä jatkossa jakaa transaktiivista muistia hyödyntäen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa työtehtävän antamista sille tiimin jäsenelle, joka osaamisensa puolesta sopii tehtävään parhaiten. Näin voidaan tukea vahvuuksien käyttöä työssä ja edistää pystyvyyden tunnetta.
Subject: minäpystyvyys
transaktiivinen muisti
pelillistäminen
tiimin kehittäminen
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Mirka Koskelin_ ... llisellä simulaatiolla.pdf 3.081Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record