Luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä kouluruokailusta ja sen merkityksestä oppilaille

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Institutionen för lärarutbildning sv
dc.contributor.author Bergman, Mona
dc.date.issued 2017
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201710045487
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/225189
dc.description.abstract Comprehensive school pupils in Finland have a right to healthy and free school meals. The purpose of the school meals is to teach the pupils healthy ways of living, good eating habits, and to familiarize them with Finnish culture. The basis of this study lies in the hypothesis that, as no precise standards are given in the curriculum, the attitudes teachers have about nutrition education might affect the weight school meals are given in everyday life. The aim of this thesis is to research the outlooks that students in teacher education have towards school meals and its significance for students. The material for the thesis was collected with a web form, to which 83 responses were received in total. The material was analysed utilizing theory-based content analysis, at first simplifying received responses, and later assigning them to different categories. According to the research teachers think that schools meals are important for students, and the significance of school meals can be addressed from four viewpoints: 1) as an enhancer of national health, 2) as a conveyor of social and cultural information, 3) as a fortifier of self-efficacy and autonomy, 4) as value education. In the future it would be important to find out how all aspects of nutrition education could be fulfilled during school meals. At the moment is seems that health improvement and social skills are over-emphasized in nutrition education. These research findings aren't to be generalised, as qualitative analysis of a small group always brings individualism to the results. The results can, however, be seen as guidelines, they can serve as grounds for future research, and provoke conversation. en
dc.description.abstract Jokaisella peruskoulun oppilaalla Suomessa on oikeus terveelliseen ja maksuttomaan kouluruokailuun. Kouluruokailun tavoitteena on opettaa muun muassa terveellisiä elämäntapoja, hyviä ruokailutapoja, ja tutustuttaa suomalaiseen kulttuuriin. Tutkielman lähtökohtana on olettamus, että koska kouluruokailun tavoitteita ei ole kirjattu opetussuunnitelmaan yksityiskohtaisesti, on mahdollista, että luokanopettajien asenteet ravitsemuskasvatusta kohtaan saattavat vaikuttaa siihen, millainen painoarvo kouluruokailulle arjessa annetaan. Tässä tutkielmassa tavoitteena on selvittää luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä kouluruokailusta ja sen merkityksestä oppilaille. Tutkielman aineisto kerättiin sähköisellä E-lomakkeella luokanopettajaopiskelijoita. Vastauksia saatiin yhteensä 83 kappaletta. Aineisto analysoitiin hyödyntäen teorialähtöistä sisällönanalyysiä, aluksi pelkistämällä vastaajien ilmaisuja ja sitten teemoittelemalla ne erilaisten yläkategorioiden alle. Tutkielmasta saatujen tulosten perusteella opettajat pitivät kouluruokailua tärkeänä oppilaille, ja kouluruoan merkitystä voidaankin lähestyä oppilaiden kannalta neljästä näkökulmasta: 1) kouluruokailun merkitys kansanterveyden edistäjänä, 2) kouluruokailun merkitys sosiaalisen ja kulttuurisen tiedon siirtäjänä, 3) kouluruokailun merkitys minä-pystyvyyden ja autonomian vahvistamisessa, 4) kouluruokailun merkitys arvokasvatuksena. Tulevaisuudessa olisi tärkeää miettiä, miten kaikki ravitsemuskasvatuksen ulottuvuudet toteutuisivat myös kouluruokailussa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että koulun ravitsemuskasvatuksessa korostuvat yli muiden erityisesti terveyden edistäminen ja sosiaalisten taitojen opettaminen. Tutkimustuloksia ei voida pitää yleistettävinä, sillä pienen joukon tutkiminen laadullisesti luo tuloksiin aina yksilöllisyyttä. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa-antavina, ja ne voivat toimia keskustelun herättäjinä ja pohjana tulevalle tutkimukselle. fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject kouluruoka fi
dc.subject ravitsemuskasvatus fi
dc.subject merkitys fi
dc.subject oppilas fi
dc.title Luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä kouluruokailusta ja sen merkityksestä oppilaille fi
dc.title.alternative Pre-service primary teachers' views about school meals and their meaning for pupils en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201710045487

Files in this item

Files Size Format View
Pro gradu tutkielma_Mona Bergman_Kaikki sivut.pdf 1.379Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record