"Aina uusi päivä ja uusi paikka" : Kokemuksia keikkatyöstä ja sen merkityksestä elämänkulussa

Abstract

Tutkielman aiheena on keikkatyö, joka luokitellaan epätyypilliseksi työsuhteeksi. Keikkatyö tarkoittaa lyhytaikaista vuokratyösuhdetta. Tutkielmassa tarkastellaan keikkatyötä tekevien naisten kokemuksia: millaisia käytäntöjä työn tekemiseen liittyy ja millaisena keikkatyöntekijät kokevat oman asemansa työyhteisöissä. Lisäksi tarkastellaan, millaisena keikkatyön merkitys näyttäytyy naisten elämänkulussa.

Tutkielman aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti luokittelemalla ja teemoittelemalla. Haastatteluaineiston luokittelussa ja teemoittelussa käytettiin Atlas.ti -ohjelmaa sekä Word -ohjelmaa. Analyysin myötä kokemukset sijoittuvat kuuden eri teeman alle. Teemat ovat ammatillisuus, käytäntö, työyhteisö, elämäntilannetekijät, elämänhallinta sekä yhteiskunnalliset tekijät. Analyysiä jatkettiin kolmen jälkimmäisen teeman pohjalta keskittyen keikkatyön merkitykseen elämänkulussa. Analyysi muotoutui lopulta teemojen ja aiemman tutkimuksen pohjalta.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että keikkatyöntekijöiden kokemukset ovat vaihtelevia. Keikkatyöntekijän poikkeuksellinen kolmikantainen työsuhde vaikuttaa sekä työehtoihin että työnkuvaan. Vaihtelevat työympäristöt aiheuttavat haasteita vastuun ja ammatillisen kehittymisen suhteen. Toisaalta keikkatyön jatkumattomuus voi edistää hyvinvointia. Tulokset osoittavat myös sen, että työverkostot ovat ratkaisevassa asemassa keikkatyössä. Verkostot auttavat myös vähentämään työnhausta aiheutuvaa epävarmuutta.

Keikkatyöntekijöiden sosiaalisia suhteita tarkasteltiin tunnetyön, sosiaalisen vaihdon, roolin ja stigman käsitteiden kautta. Tulokset osoittavat, että keikkatyöntekijä on usein ulkopuolinen työyhteisössä. Ulkopuolisuus ilmenee muun muassa epätasa-arvoisen sosiaalisen vaihdon kautta. Asemarooli voi vaikeuttaa työn tekemistä sekä korostaa keikkatyöntekijän ulkopuolista asemaa. Odotukset keikkatyöntekijää kohtaan vaihtelevat, mutta keikkatyöhön liitetään usein negatiivisia ennakko-oletuksia.

Tulokset osoittavat, että keikkatyön merkitys elämänkulussa vaihtelee. Mallitarinat tuovat esiin, että keikkatyön merkitys näyttäytyy kolmella tavalla: taloudellisen toimeentulon lähteenä, opiskeluun ja työelämään liittyvissä siirtymissä sekä vapaavalintaisena työn muotona. Keikkatyön aloittamisen helppous voi auttaa vaikeassa elämäntilanteessa, jolloin töitä pitää saada nopeasti. Elämänkulkuun voi sisältyä useita muutoksia opinnoista työhön tai työstä opintoihin siirryttäessä, jolloin keikkatyö voi tarjota väliaikaisen työn siirtymävaiheissa. Keikkatyö voi olla myös valittu tapa tehdä työtä. Keikkatyön joustavuus nousee tällöin tärkeään asemaan, koska työmäärän voi valita omaan elämäntilanteeseen sopivaksi.

Tulokset osoittavat, että keikkatyöhön liitetään ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat keikkatyöntekijöiden kokemuksiin. Keikkatyöntekijöiden elämäntilanteet, työntekoon liittyvät syyt sekä mahdollisuudet vaikuttaa työtilanteeseensa vaihtelevat, joten vallalla olevia käsityksiä heikossa työmarkkina-asemassa olevista keikkatyöntekijöistä olisi muokattava. Käyttäjäyritysten kannattaisi parantaa puutteellisia käytäntöjä sekä muuttaa asenteita keikkatyöntekijöitä kohtaan. Henkilöstövuokrausyritykset voivat omalta osaltaan vaikuttaa keikkatyöntekijöiden asemaan puuttumalla esiin nouseviin ongelmiin sekä kehittämällä toimintaa keikkatyöntekijöiden palautteen pohjalta.