Muutos Lautasella : visuaalinen ruokapäiväkirja sosiaalisen tuen, ruokavaliomuutosten ja painonpudotuksen edistäjänä

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201710105518
Titel: Muutos Lautasella : visuaalinen ruokapäiväkirja sosiaalisen tuen, ruokavaliomuutosten ja painonpudotuksen edistäjänä
Författare: Salmenius-Suominen, Heli
Medarbetare: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos
University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Environmental Sciences
Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för livsmedels- och miljövetenskaper
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2017
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201710105518
http://hdl.handle.net/10138/225299
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Ämne: Ravitsemustiede
Nutrition
Näringslära
Abstrakt: Johdanto: Ruokavaliomuutoksilla voi ehkäistä useita lihavuuteen liittyviä kansantauteja, kuten tyypin 2 diabetesta. Ryhmissä tai yksilöohjauksena tapahtuva elintapaohjaus on ollut lihavuuden hoidon perusta. Painonpudotusinterventioissa sähköiset työkalut ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Sosiaalisen tuen hyödyntäminen parantaa intervention vaikuttavuutta edelleen. Tutkimustietoa virtuaalisen tuen hyödyntämisestä elintapamuutokseen ja painonhallinnan edistämiseen on kuitenkin vähän. Tavoitteet: Tavoitteena oli selvittää, miten ohjauksen ja vertaistuen mahdollistava valokuvallinen ruokapäiväkirja oli yhteydessä elintapamuutoksen toteutumiseen ylipainoisilla työterveyshuollon asiakkailla ja avohoidossa olevilla henkilöillä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää uudenlaisen menetelmän (älypuhelinsovelluksen, mHealth) toteutettavuutta ja käytettävyyttä. Aineisto ja menetelmät: Tutkimukseen osallistui 26 ylipainoista (BMI>25 kg/m²) aikuista miestä ja naista, jotka rekrytoitiin työterveyshuollon asiakasyrityksestä sekä Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n kautta. Osallistujat pitivät pienryhmissä neljä viikkoa visuaalista ruokapäiväkirjaa ottamalla valokuvia aterioistaan käyttämällä älypuhelinsovellusta ja saivat ohjausta ryhmien ohjaajalta. Ryhmäläiset näkivät toistensa ateriakuvat ja pystyivät ”tykkäämään” ja kommentoimaan toistensa kuvia. Ruoankäyttöä mitattiin tutkimuksen alussa, intervention päätyttyä ja neljä viikkoa intervention päättymisestä ruoankäyttökyselyn (FFQ, engl. food frequency questionnaire) avulla. FFQ sisälsi kahdeksan ruoka-ryhmää ja 48 elintarviketta. Kyselylomakkeilla selvitettiin myös tavoitteita, kokemusta sosiaalisesta tuesta ja ryhmän ilmapiiriä. Sosiaaliseksi tueksi määriteltiin myös sovelluksen kautta annetut ja saadut tykkäykset sekä kirjoitetut kommentit. Lisäksi mitattiin lähtötilanteessa ja intervention jälkeen pituus, paino ja vyötärönympärys sekä analysoitiin sovelluksen käyttöaktiivisuutta (ateriakuvat, tykkäykset, kirjautuminen sovellukseen ja kommentit). Tulokset: Kukaan osallistujista ei keskeyttänyt tutkimusta. Naisia oli mukana 74,1 % ja osallistujien keski-ikä oli 48,5 vuotta. Osallistujien painoindeksi oli lähtötilanteessa keskimäärin 32,4 (SD 3,9). Osallistujat määrittelivät tavoitteikseen muun muassa ateriakoon pienentämisen ja sokerittomien juomien käytön lisääntymisen. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja käytettiin lähtötilanteessa keskimäärin 3,89 (SD 2,07) kertaa päivässä. Heti intervention jälkeen kasviksia käytettiin 6,04 (SD 2,31) kertaa päivässä. Kasvisten, hedelmien ja marjojen syönti oli kasvanut 2,15 (SD 2,64) kerralla päivässä ja muutos oli tilastollisesti merkitsevä (p<0,001). Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syötiin neljä viikkoa intervention päättymisen jälkeen keskimäärin 5,26 (SD 2,41) kertaa päivässä. Verrattuna lähtötasoon kasvisten päivittäinen käyttö oli neljä viikkoa intervention päättymisestä edelleen runsaampaa (p=0,019). Muiden tarkasteltujen ruokamuuttujien muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Neljän viikon interventiojakson aikana osallistujien paino putosi keskimäärin 1,54 kg (SD 1,82; p=0,001), eli yhteensä laskua tapahtui 2,3 %. Vyötärönympärys kaventui keskimäärin 2,40 cm (SD 2,42; p=0,001). Älypuhelinsovellusta käytettiin aktiivisesti, mutta käytössä oli vaihtelua. Ateriakuvia ladattiin yhteensä intervention aikana sovellukseen 4114 kappaletta (ka 158,2; SD 62,6), eli keskimäärin 5,7 ateriakuvaa päivässä osallistujaa kohden. Tykkäyksiä annettiin yhteensä 7580, (ka 291,5; SD 368 osallistujaa kohden), eli keskimäärin 10,5 tykkäystä päivässä osallistujaa kohden. Sovellukseen kirjauduttiin yhteensä 6921 kertaa (ka 266,2; SD 123,6 osallistujaa kohden), mikä tarkoittaa 9,5 kertaa päivässä osallistujaa kohden. Sovelluksen käyttöaktiivisuus tai koettu sosiaalinen tuki ei ollut yhteydessä ruoankäytön tai painon muutoksiin. Osallistujista 84 % koki kuitenkin saaneensa tukea muilta ryhmän jäseniltä. Johtopäätökset: Mobiiliteknologian välityksellä tapahtuvan ohjauksen avulla voidaan saavuttaa muutoksia ruoankäytössä ja edistää painonpudotusta. Jatkossa painonpudotukseen ja elintapamuutoksiin tähtäävien interventioiden tulisi olla pidempikestoisia ja näyttöä tarvitaan mobiiliteknologian tehokkuudesta pitkäaikaisessa painonhallinnassa. Sosiaalinen tuki ei tässä tutkimuksessa ollut yhteydessä syömis- ja painomuutoksiin, mutta kontrolliryhmän avulla saataisiin lisätietoa siitä, minkälaisiin tuloksiin päästään sovelluksen avulla yksilöohjauksella, verrattuna ryhmäominaisuuden sisältävään ohjaukseen.
Subject: mHealth
mobiiliteknologia
lihavuus
ruokavaliomuutokset
sosiaalinen tuki
vertaistuki


Filer under denna titel

Filer Storlek Format Granska

There are no files associated with this item.

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post