Kylätoiminnan tila 2010

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/225324
Title: Kylätoiminnan tila 2010
Author: Hyyryläinen, Torsti; Katajamäki, Hannu; Piispanen, Sirkku; Pylkkänen, Päivi; Rouhiainen, Vesa
Publisher: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Date: 2011
Language: fi
Belongs to series: Julkaisuja 22
ISBN: 978-952-10-6488-3
ISSN: 1796-0657
URI: http://hdl.handle.net/10138/225324
Abstract: Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa ajantasainen kokonaiskuva suomalaisesta kylätoiminnasta. Kylätoiminta määritellään kansalaisten pyrkimyksiksi parantaa elinolojaan sekä edistää paikallista kehitystä. Edellinen valtakunnallinen kylätoimintatutkimus tehtiin 1990-luvun alkupuolella, jonka jälkeen tutkimus on ollut sirpaleista. Tavoitteena on empiirinen kuvaus nykyisestä kylätoiminnasta ilman teoriaan ja aiempaan tutkimukseen pohjautuvia hypoteeseja. Tutkimusaineiston teoreettiseen tulkintaan keskitytään tutkimushankkeen muissa julkaisuissa. Menetelminä ovat frekvenssijakaumat, ristiintaulukoinnit ja riippuvuuskertoimet. Silloin kun kysymyksenasettelut ovat riittävän yhdenmukaisia, tuloksia verrataan 1990-luvun alussa tehdyn edellisen valtakunnallisen kylätoimintatutkimuksen kanssa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: - Millaista kansalaistoimintaa ja osallistumista kylätoiminnaksi ymmärretty paikallinen aktiivisuus Suomessa nykyisin on? - Kuinka laajaa/aktiivista kylätoiminta on ja millaisiin tavoitteisiin sillä pyritään? - Millaisiksi kylätoiminnan vaikutusmahdollisuudet koetaan? - Mihin instituutioihin kylätoiminta kytkeytyy? - Miten kylätoiminta on muuttunut ja millaisia ovat kylätoiminnan tulevaisuudennäkymät? Tutkimus perustuu valtakunnalliseen kyselyaineistoon. Kysely lähetettiin tiedossa oleville kylätoiminnan paikallisorganisaatioille. Osoitetiedot kerättiin kylien maakunnallisten yhteenliittymien kautta sekä kuntien ja kylien omilta verkkosivuilta. Lomake postitettiin 3 723 henkilölle. He eivät vastanneet omasta, vaan edustamansa yhteisön puolesta. Ruotsinkielisiä kyselylomakkeita lähetettiin 150. Vastausaika oli 15.2.–31.5.2010. Kyselyyn saatiin 1 086 vastausta ja vastausprosentiksi 29,2. Tyypillinen vastaaja oli alueella pitkään asunut 51–65-vuotias henkilö. Tutkimuksen mukaan kylätoiminta tapahtuu pääosin rekisteröityjen yhdistysten kautta. Kylätoiminta on hyvin paikallista ja toiminta-alueilla asuu useimmiten alle 500 asukasta. Kylätoiminta on harrastus- ja yhdessäolopainotteista. Yleisimmät toimintamuodot ovat tapahtumien järjestäminen ja muu talkootoiminta. Vaikuttaminen elinympäristön kehitykseen sekä yhteistyö kunnan kanssa arvioidaan myös tärkeiksi. Kylätoiminnan ydintoiminnot eivät ole muuttuneet 1990-luvun alussa tehdyn edellisen suuren kylätoimintatutkimuksen ajoista. Myöskään tulevaisuudessa ei kylätoiminnan perusluonteen odoteta muuttuvan. Aineistosta on luettavissa pyrkimys pysyvyyteen. Kylätoiminnassa vaikuttaa edelleen näkemys perinteisestä kansalaistoiminnasta, joka vastaa yhdessäolon ja yhdessä tekemisen sekä vaikuttamisen tarpeeseen. Kyläyhteisöjen edustajat arvioivat pystyneensä vaikuttamaan ai-nakin jonkin verran oman alueensa elinoloihin ja yleiseen kehitykseen. Onnistumisen kokemukset liittyvät konkreettisiin parannuksiin. Vapaana kansalaistoimintana kylätoiminnalla on edelleen tärkeä tehtävä maaseudun yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman uusintajana. Toisaalta kylätoiminnan toimintatavat ovat muuttuneet, vaikka perussisältö on säilynyt samana. Keskeinen muutospiirre on vuorovaikutuksen ja verkostojen laajentuminen. Kylätoimintaa ei olekaan enää tarkoituksenmukaista tarkastella pelkästään kylän sisäisenä tai kyläläisten keskinäisenä toimintana. Tutkimuksesta välittyy myös viesti erilaistuvasta kylätoiminnasta. Osassa kyliä kehittämishankkeilla ja uusilla toimintatavoilla on tärkeä merkitys; kylätoiminnan kokonaisuudessa tällaiset kylät ovat kuitenkin pieni vähemmistö. Erilaistumiseen on sekä ulkoisia että sisäisiä syitä. Yleisenä ulkoisena tekijänä on harvaan asutun maaseudun hiipuminen ja erityisesti nuorten pois-muutto; suuressa osassa maaseutua kylien kehittäjiä on yhä vähemmän. Kaupunkien läheinen maaseutu on puolestaan hyötynyt kansalaisten toiveesta asua väljemmin, mutta kuitenkin palvelujen ja työpaikkojen läheisyydessä. Kaupunkien läheisellä maaseudulla ja kaupungeissa kylätoiminnan piirissä on runsaasti potentiaalisia uusia aktiiveja. Kylätoiminnan eriytymisessä onkin yksilöillä suuri merkitys. Kyläsuunnitelmien tekeminen ja kehittämishankkeet ovat lisääntyneet Euroopan unioniin liittymisen jälkeen. Kyläsuunnittelun avulla tavoitellaan lähinnä rahoitusresursseja. Viiden vii-me vuoden aikana Euroopan unionin ohjelmien kautta saatavaa hankerahoitusta on hyödyntänyt noin puolet vastanneista kylätoimintayhteisöistä. Hankkeilla on kunnostettu tai rakennettu kylätaloja, järjestetty tapahtumia ja hoidettu lähiympäristöä. Useimmat hankkeet ovat olleet hyvin pieniä. Hankekäytäntöjä arvostellaan työläydestä sekä yksityiskohtiin ulottuvasta kontrollista. Hankkeet sopivat kertaluonteisiin tarpeisiin, mutta pitkäjänteiseen kehittämiseen kaivataan pysyvämpiä resursseja. Kyläkoulua pidetään edelleen hyvin tärkeänä. Kylissä puolustetaan palveluja ja ollaan valmiita tukemaan niiden uusia organisoinnin tapoja, mutta vain harvat kyläyhteisöt ovat itse ryhtymässä palvelujen tuottajiksi. Palvelujen tulevaisuuden kannalta ratkaisevana pidetään kunnissa, eduskunnassa ja keskushallinnossa tehtäviä päätöksiä. Vapaaehtoinen kylätoiminta halutaan pitää erillään peruspalvelujen tuottamisesta. Yritys- tai kehitysyhtiömuotoinen kylätoiminta ei ole tämän tutkimuksen perusteella laajenemassa. Kunnat ovat edelleen kylien tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Kuntien suurentuminen ja maantieteellisen moniaineksisuuden lisääntyminen avaavat uusia haasteita kylätoiminnalle.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Julkaisuja22.pdf 1.302Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record