Kansaneläkelaitos (Kela)

 

Collections

Recent Submissions

  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (2017)
    Kelan sairausvakuutustilasto 2016 sisältää keskeiset tiedot sairausvakuutuslain perusteella maksetuista sairauspäivärahoista, YEL-päivärahasta, erityishoitorahasta ja sairaanhoitokorvauksista. Julkaisu tarjoaa tilastoja näiden etuuksien saajista, etuuksien käytöstä (esim. sairauspäivärahapäivistä ja lääkärissäkäynneistä) sekä maksettujen etuuksien rahamääristä. Julkaisussa esitetään lisäksi tilasto maksetuista vanhempainpäivärahoista.
  • Sipari, S; Vänskä, N; Pollari, K (Kela, 2017)
    Lapsen edun toteutumiseksi kuntoutuksessa on varmistettava, että turvataan YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen kirjattu lapsen oikeus osallistua. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli tuottaa kuvaus lapsen kuntoutuksen hyvistä käytännöistä, jotka vahvistavat lapsen osallistumista ja toimijuutta arjessa. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin lasten yksilöllisinä toiminnallisina haastatteluina, ammattilaisten ja vanhempien fokusryhmäkeskusteluina sekä tulevaisuustyöpajana. Osallistujat olivat vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavia lapsia (N = 6), lasten kuntoutuksen ammattilaisia HUS:sta ja yksityisistä yrityksistä (N = 30) ja lasten vanhempia (N = 4). Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lapselle merkityksellinen toiminta arjessa mahdollistuu kolmen toisiinsa nivoutuvan elementin kautta, jotka ovat lapsi toimijana, mieluisa toiminta ja yhteistoiminta. Lapsi toimijana käsittää lapsen identiteetin ja minäkuvan, tunteet ja haaveilun, osallisuuden yhteisössä sekä lapsen oman tahdon ilmaisun ja asioihin vaikuttamisen. Lapsen mieluisa toiminta on lapsen maailmaan kiinnittyvää ja lapsentahtista. Se sisältää oppimista ja onnistumista, elämyksellisyyttä ja leikillisyyttä ja tuottaa iloa. Yhteistoiminta rakentuu vastavuoroisessa neuvottelussa sisältäen joustavuutta, vastuun ottoa ja jatkuvuutta. Yhteistoiminta edellyttää valmistautumista ja rakentuu yhteisenä oppimisprosessina, jota suuntaavat yhdessä sovitut tavoitteet ja käytännöt. Lapsen merkityksellisen toiminnan rakentumista arjessa ohjasivat seuraavat arvot: turvallisuus, luottamus, rohkeus, rehellisyys ja yhdenvertaisuus. Lapsen kuntoutuksen hyvän käytännön tekijät ilmensivät yksilöllisten voimavarojen korostamista, lapsen osallistumisen tavoitteiden suuntaisten ratkaisujen löytymistä yhdessä sekä perheen arjen sujumisen tärkeyttä. Moniääninen lapsen edun punninta kuntoutuksessa toteutuu lapsen, perheen ja ammattilaisten kumppanuudessa yhdessä neuvotellen.
  • Niemelä, K; Väättänen, S (Kela, 2017)
    Tarve pysyvämpien kuntoutumistulosten saavuttamiseen kasvaa. Kehittämällä etäkuntoutuskäytäntöjä, jotka tukevat ja uudistavat kuntoutusjärjestelmää ja kuntoutuspalvelujen saatavuutta, voidaan kuntoutujien toimintakykyä ja elämänlaatua parantaa. Elinvoimaa etäkuntoutuksella -hanke koostui tutkimuksesta, jonka tarkoitus oli selvittää etäkuntoutuksen (PalveluTV) vaikutuksia iäkkäiden ja reumaa sairastavien henkilöiden toimintakykyyn, elämänlaatuun ja etäkuntoutuksen tavoitteiden toteutumiseen. Lisäksi hankkeessa kuvattiin ja arvioitiin PalveluTV-menetelmää ja sen toimivuutta kuntoutumisen jatkuvuuden edistäjänä. Tutkimusasetelmana käytettiin satunnaistettua ennen–jälkeen-asetelmaa. Tutkimus- ja verrokkiryhmät muodostettiin arpomalla ja ryhmiin ohjauksella. Tutkimuksen aineisto (n = 30) kerättiin vuosina 2015–2016 Kaunialan sairaalan veteraanikuntoutukseen osallistuneista 75–95-vuotiaista veteraaneista ja Kuntoutumiskeskus Apilan kuntoutusjaksoille osallistuneista 43–76-vuotiaista reumaa sairastavista henkilöistä. Tutkimusryhmään valikoituneet osallistuivat 10–12 kuukautta kestävään ryhmämuotoiseen etäkuntoutukseen. Laitoskuntoutusjakson jälkeen tutkittavat harjoittelivat kotonaan viisi kertaa viikossa ja osallistuivat ryhmäkeskusteluihin etäohjauksen avulla. Verrokkiryhmään kuuluneet jatkoivat elämäänsä noudattaen entisiä liikuntatottumuksiaan. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja, tyytyväisyyskyselyä, GAS-menetelmää ja toimintakykymittauksia. PalveluTV-interventioon osallistuneiden kuntoutustavoitteet toteutuivat ja ero verrokkeihin oli tilastollisesti merkitsevä. Tutkittavien suoriutuminen fyysisen suorituskyvyn testeistä parani ja fyysinen aktiivisuus lisääntyi ja he arvioivat tarmokkuutensa arjessa selviytymisessään kohentuneen, mutta ero verrokkeihin ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimusryhmän koko oli kohtalaisen pieni, joten tuloksia voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina. Tämä tutkimus osoitti, että etäkuntoutuksen avulla voidaan saavuttaa kuntoutukselle asetetut tavoitteet. Lisäksi PalveluTV:n säännölliset, reaaliaikaiset ja ohjatut ryhmälähetykset kohentavat osallistujien fyysistä suorituskykyä ja tarmokkuutta arjessa selviytymisessä. PalveluTV-menetelmä on etäkuntoutuksessa toimiva ja käyttökelpoinen. Se on varteenotettava vaihtoehto kuntoutuksen jatkuvuuden varmistajana. Nykyiset ja tulevat kuntoutuksen toimijat uusilla maakunta- ja SOTE-alueilla voivat hyödyntää tämän arvioinnin tuloksia etäkuntoutusta kehitettäessä.
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, tilasto- ja tietovarastoryhmä, 2017)
  • Mäkinen, J; Paavonen, A-M (Kela, 2017)
    Kela osallistuu nuorisotakuun toimeenpanoon kuntoutuksen järjestäjänä. Nuoret tuntevat kuntoutusmahdollisuudet huonosti ja kokevat kuntoutuksen palvelujärjestelmän vaikeaselkoiseksi. On arveltu, että monella nuorella saattaisi olla tarvetta opiskelu- ja työkykyä tukevalle kuntoutukselle. Kela toteutti vuosina 2015–2016 Mikä Kunto? -viestintäkampanjan nuorten kuntoutuspalveluista osana kuntoutusviestintänsä kehittämistä. Kampanja oli suunnattu 16–30-vuotiaille nuorille ja niille tahoille, jotka todennäköisimmin ohjaavat nuoria kuntoutuspal-veluihin. Osana kampanjaa perustettiin Mikä Kunto? -verkkosivusto ja tuotettiin mainosvideoita kuntoutuksesta videopalvelu Youtubeen. Kampanjasivustoa mainostettiin muun muassa Facebookissa, internetin mainospaikoilla ja hakusanamainonnalla. Kampanjan tavoitteena oli lisätä nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien tietämystä nuorten kuntoutuspalveluista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten Mikä Kunto? -kampanja onnistui sille asetetuissa tavoitteissa. Tutkimuksen informantteina ovat kampanjan kohderyhmänä olleet 16–30-vuotiaat nuoret, kuntoutuksen palveluntuottajat, etsivät nuorisotyöntekijät ja ne Kelan palveluneuvojat, jotka vastaavat Kelan kuntoutuksen palvelunumeroon. Nuorten aineisto (n = 584) kerättiin puhelinhaastatteluna ja kuntoutuksen palveluntuottajien (n = 19), etsivien nuorisotyöntekijöiden (n = 102) sekä Kelan palveluneuvojien (n = 49) aineisto internetkyselynä. Aineisto kerättiin keväällä 2016 eli viisi kuukautta kampanjan viimeisen mainoslähdön jälkeen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kampanjasivuston kävijätietoja, Youtube-videoiden katselukerojen määriä sekä nuorten kuntoutushakemusten määriä. Kampanjasivuston kävijätiedot poimittiin Google Analytics -palvelusta kesäkuussa 2016 ja kuntoutushakemusten määrät Kelan kuntoutuksen ratkaisutilastoista. Enemmistö kuntoutuksen palveluntuottajista ja Kelan palveluneuvojista sekä puolet etsivistä nuorisotyöntekijöistä muisti nähneensä kampanjan. Sen sijaan kolme prosenttia nuorista muisti kampanjan. Kuntoutuksen palveluntuottajat, etsivät nuorisotyöntekijät ja Kelan palveluneuvojat kokivat kampanjan tärkeäksi ja sosiaalisen median hyväksi uudeksi kanavaksi viestiä nuorille kuntoutuspalveluista. Vastaajat antoivat parhaimmat arvosanat kampanjan ilmeelle ja kampanjaviestin ymmärrettävyydelle. He kokivat, että kampanjalla onnistuttiin lisäämään tietoa siitä, miten kuntoutukseen hakeudutaan. Palveluntuottajat, etsivät nuorisotyöntekijät ja Kelan palveluneuvojat kuitenkin kokivat, ettei kampanja ollut tarpeeksi näkyvä ja siitä tiedotettiin heille huonosti. Kampanja ei myöskään juuri näkynyt nuorten yhteydenotoissa heihin. Tilastotarkasteluiden perusteella nuorten kuntoutushakemusten määrissä ei ole havaittavissa merkittävää, kampanjaan yhdistettävissä olevaa kasvua. Tulosten perusteella pelkkä tieto kuntoutuspalveluista ei välttämättä riitä ohjaamaan nuoria kuntoutuspalveluihin. Henkilökohtainen neuvonta ja nykyistä tiiviimpi yhteistyö nuorten kanssa työskentelevien kanssa saattaa olla tehokkaampi tapa saada kuntoutuksesta mahdollisesti hyötyvät nuoret kuntoutuspalveluiden piiriin.
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, tilasto- ja tietovarastoryhmä, 2017)
    Vuonna 2015 työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä oli Kelan korvaustietojen mukaan 1 813 000 työntekijää, joista sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palvelujen piirissä oli 1 713 000. Vuodesta 2006 vuoteen 2015 työterveyshuollon piiriin kuuluvien määrä on kasvanut 2,3 %
  • Kotamäki, M; Mattila, J; Tervola, J (Kela, 2017)
    This paper investigates the effects of a Finnish unemployment insurance reform that took place in 2017. The potential duration of earnings-related unemployment benefit was cut by 100 days. We use the microsimulation method to calculate both static and dynamic ex-ante effects on employment, public sector finances and income distribution. According to the static scenario, income inequality increases slightly. However, accounting for the behavioral response mitigates the effect on inequality. Respectively, the positive effect on public finances is amplified.
  • Korpela, T (Kela, 2017)
    Kelassa tehdään kolmea erilaista perintää. Isoin perintäkokonaisuus on etuuksien takaisinperintä, joka liittyy tilanteisiin, joissa Kelan maksamaa etuutta on maksettu liikaa tai aiheettomasti. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus periä ylimääräiset maksut takaisin. Toinen perinnän laji on opintolainan takausvastuusaatavan perintä, joka koskee valtion takaaman opintolainan perintää. Valtio takaa opintotukeen kuuluvan opintolainan, jota opiskelija voi hakea pankilta. Mikäli hän ei kykene maksamaan lainaa sovitusti takaisin, Kela maksaa lainan pankille ja perii sen takaisin lainanottajalta. Kolmantena perintälajina on elatusapuvelan perintä. Se liittyy tilanteisiin, joissa lapsen lähivanhemmalle maksetaan elatustukea elatusvelvollisen vanhemman laiminlyötyä sovitun elatusavun maksamisen. Tällöin Kelalle siirtyy oikeus elatusavun perintään elatusvelvolliselta. Selvityksessä kuvataan, keitä ovat Kelan perinnän asiakkaat demografisten ja taloudellisten tietojen perusteella tarkasteltuna. Lisäksi tarkastellaan perintävelkaan ja sen lyhennyksiin liittyviä tietoja. Selvityksen aineistona on käytetty Kelalla olevia rekisteritietoja perinnän asiakkaista vuodelta 2014. Perinnän asiakkaita tarkastellaan sekä yhtenä ryhmänä että perintäla-jeittain. Kolmen perintälajin – etuuksien takaisinperinnän, opintolainan takausvastuusaatavan ja elatusapuvelan – lisäksi omana ryhmänään tarkastellaan niitä henkilöitä, joilla on kesken useamman perintälajin perintää. Aineistoa on analysoitu kuvailevin tilastollisin menetelmin esimerkiksi ristiintaulukoimalla. Kaiken kaikkiaan Kelan toimeenpanemaa perintää oli vuoden 2014 lopussa kesken noin 171 000 henkilöllä, joista tarkastelussa vaadittavat tiedot löytyivät 162 683 henkilölle. Heistä hieman yli puolet (55 %) oli pelkästään etuuksien takaisinperinnän asiakkaita. Pelkästään elatusapuvelallisia asiakkaista oli noin viidesosa (19 %) ja pelkästään opintolainan takausvastuuvelallisia reilu kymmenes (12 %). Useamman perintälajin perintää oli kesken 14 prosentilla perintäasiakkaista. Vajaalla kolmanneksella (28 %) kaikista perinnän asiakkaista oli vuoden 2014 lopussa kesken useampi kuin yksi perintätapaus eli esimerkiksi useamman etuuden takaisinperintää. Selvityksestä käy ilmi, että eri perintälajien asiakkaat eroavat toisistaan sekä demografisesti että taloudellisten tietojensa perusteella. Pelkästään etuuksien takaisinperintävelalliset ja pelkästään opintolainan takausvastuuvelalliset ovat hieman useammin naisia kuin miehiä. Lisäksi noin 60 prosenttia näiden perintälajien asiakkaista on alle 35-vuotiaita ja naimattomia. Pelkästään elatusapuvelallista suurin osa (93 %) on miehiä ja iältään 35–54-vuotiaita (73 %). Eronneiden osuus elatusapuvelallisista on 42 prosenttia. Useamman perintälajin asiakkaiden joukossa painottuu niin ikään miesten (68 %) ja 35–54-vuotiaiden (73 %) osuudet. Elatusapuvelalliset ovat keskimäärin hieman muita perinnän asiakkaita parempituloisia, mutta kokonaisuudessaan Kelan perinnän asiakkaiden havaitaan olevan muuhun väestöön verrattuna huomattavasti pienituloisempia. Noin puolet heistä oli vuoden 2014 aikana ollut ainakin jonkin aikaa työttömänä.
  • Kansaneläkelaitos Kela; Social Insurance Institution of Finland Kela; Folkpensionsanstalten FPA (Kela, 2001)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Social Insurance Institution of Finland Kela; Folkpensionsanstalten FPA (Kela, 2000)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Social Insurance Institution of Finland Kela; Folkpensionsanstalten FPA (1999)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Social Insurance Institution of Finland Kela; Folkpensionsanstalten FPA (Kela, 1998)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Social Insurance Institution of Finland Kela; Folkpensionsanstalten FPA (Kela, 1997)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Social Insurance Institution of Finland Kela; Folkpensionsanstalten FPA (Kela, 1996)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Social Insurance Institution of Finland Kela; Folkpensionsanstalten FPA (Kela, 1995)