Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 39-58 of 680
  • Niemelä, H; Salminen, K (Kela, Eläketurvakeskus, Työeläkevakuuttajat TELA ja sosiaali- ja terveysministeriö, 2006)
    Publikationen ger en kort översikt av social försäkringens utveckling, nuläge och framtidsutsikter i Finland. Finland utvecklades rätt snabbt till en nordisk välfärdsstat och i slutet av 1980-talet uppnådde den sociala tryggheten i landet den nordiska nivån. Trots nedskärningar under depressionsåren på 1990-talet är finländarnas sociala och hälsorelaterade trygghet fortfarande på en europeisk medelnivå. förändringarna i beholkningens åldersstruktur, globaliseringen och en allt djupare och med utbyggd europeisk integration påverkar också den finländska socialförsäkringen och finansieringen av den.
  • Hirvas, S (Kela, 2000)
    Metodologinen tutkimus strukturoidun minäkäsityskyselyn (SASB) ja Beckin depressiokyselyn (BDI) välisistä suhteista. Tutkimuksessa tarkastellaan masennuksen yhteyttä masennus- ja ahdistushäiriöpotilaiden minäkäsitykseen. Tutkimushenkilöinä on 150 masennus- ja/tai ahdistushäiriöpotilasta laajan Psykoterapia-projektin (PTP) alkumittaustutkimuksista. Masennusta tarkastellaan kognitiivisten selitysmallien pohjalta. Niissä oletetaan, että masentuneilla henkilöillä ilmenee itseen kohdistuvia kielteisiä ajattelumalleja, joissa oma itse koetaan huonoksi ja arvottomaksi. Tätä oletusta tutkitaan tarkastelemalla SASB-minäkäsityskyselyn ja Beckin depressiokyselyn välisiä yhteyksiä. SASB (Structural Analysis of Social Behavior) on persoonallisuuden piirteiden mittausmenetelmä, joka mahdollistaa operationalisoidulla tavalla tehdyn arvioinnin suhtautumistavasta itseen tai muihin ihmisiin. Tutkimuksen metodologisena tavoitteena on Suomessa ensimmäistä kertaa käytössä olevan SASB-mittarin soveltuvuuden selvittäminen masennuspotilaiden minäkäsityksen arviointimenetelmänä. Tulosten mukaan SASB-mittarilla saadut minäkäsitysarvioinnit vastaavat depression kognitiivisen teorian mukaisia oletuksia masentuneiden henkilöiden kielteisesti värittyneestä minäkäsityksestä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sosiodemografisten tekijöiden yhteyttä masennukseen ja minäkäsitykseen.
  • Helasti, K (Kela, 1999)
    Tutkimuksessa selvitetään depressiopotilaan omaisen kuormittuneisuutta kolmena eri osa-alueena: 1) arkirutiineista huolehtimisena, 2) subjektiivisena huolestuneisuutena sekä 3) potilaan ja omaisen välisestä ilmapiiristä johtuvana kuormittuneisuutena. Aineistona on käytetty Kelan "Depression yhteys työ- ja toimintakykyyn" -tutkimushanketta varten kerättyä aineistoa. Selittävinä muuttujina tutkitaan sekä omaisen ominaisuuksia (ikä, sukupuoli, koherenssintunne, psyykkinen oireilu, koti-ilmapiiri ja perheen antama sosiaalinen tuki) että potilaan ominaisuuksia (ikä, sukupuoli, koherenssintunne ja depressiivisyyden aste). Lisäksi tarkastellaan perheen koon ja omaisen ystävien lukumäärän yhteyttä kuormittuneisuuteen. Tulosten mukaan depressiopotilaiden omaiset ovat kuormittuneita kaikilla osa-alueilla. Naiset ovat keskimäärin miehiä kuormittuneempia. Omaisen ominaisuuksista kuormittuneisuuteen ovat selkeimmin yhteydessä koti-ilmapiiri, omaisen perheeltään saama sosiaalinen tuki sekä koherenssintunne. Mitä vakavammin masentunut potilas on, sitä enemmän hänen omaisensa kuormittuu. Vahva koherenssintunne ja vähäinen psyykkinen oireilu sekä perheen antama sosiaalinen tuki suojaavat omaista erityisesti subjektiiviselta kuormittumiselta.
  • Kangas, T (Kela, 2002)
    Tässä esiintyvyyteen perustuvassa bottom-up-metodia käyttävässä verrokkikontrolloidussa terveystaloudellisessa hoito-organisaation poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin helsinkiläisten diabeetikkojen terveyspalveluiden käyttö ja kustannukset vuodelta 1997. Käyttö- ja kustannustiedot kerättiin Helsingin kaupungin, HYKS:n, Stakesin ja Kelan rekistereistä henkilötunnuksia käyttäen. Aineisto käsitti 13 738 diabeetikkoa, joista 83,2 % oli tyypin 2 diabeetikkoja. Diabeetikot käyttivät 14,3 % somaattisista vuodeosastohoitopäivistä ja 8,7 % avohoidon käynneistä. Diabeetikkojen hoidon kokonaiskustannukset olivat ainakin 433,6 Mmk ja diabetekseen liittyvät lisäkustannukset ainakin 238,5 Mmk. Tyypin 2 diabeteksen osuus oli 88 % kokonais- ja 84 % lisäkustannuksista. 33 %:lla tyypin 1 ja 31 %:lla tyypin 2 diabeetikoista todettiin komplikaatioita. He kuluttivat 67 % kokonais- ja 91 % lisäkustannuksista. Komplisoituneen tyypin 2 diabeetikon lisäkustannukset olivat keskimäärin 24 kertaa suuremmat kuin komplisoitumattoman ja tyypin 1 diabeetikoilla 12 kertaa suuremmat. Koko maassa kokonaiskustannukset laskettiin ainakin 5,1 mrd. mk:ksi ja lisäkustannukset ainakin 2,8 mrd. mk:ksi. Kustannukset esitetään myös sairaanhoitopiirikohtaisina. Huonosti hoidettuina diabeetikot ovat kallis terveyspalveluiden suurkuluttajaryhmä. Helsingissä voitaisiin säästää yli 50 Mmk vuodessa mm. lisäämällä diabeteshoitajien työpanosta ja tehostamalla diabeetikkojen hoidonopetusta ja hoitoa, vaikka samalla panostettaisiin saman verran diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.
  • Marski, J (Kela, 2001)
    Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten uusi teknologia ja uudet liiketaloudelliset toimintamallit vaikuttavat hyvinvointipolitiikkaan ja sen harjoittamismahdollisuuksiin. Keskeisenä muutoslähteenä pidetään digitalisaatiota, jonka argumentoidaan muuttavan perinteisten pääomalajien ilmenemismuotoja ja logiikkaa. Digitalisaation katsotaan merkitsevän myös siirtymää kohti uudentyyppistä sosiaalipoliittista paradigmaa.
  • Hakala, P; Hämäläinen, H; Rastas, M; Uusitupa, M; Tuomilehto, J (2007)
  • Martikainen, J; Rajaniemi, S (Kelan tutkimusosasto, 2002)
  • Kehusmaa, S; Saarikallio, M; Hinkka, K (2005)
  • Hinkka, K; Aaltonen, T; Grönlund, R; Karppi, S-L; Kehusmaa, S; Ollonqvist, K; Puukka, P; Salmelainen, U; Wallin, M (2009)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, tilastoryhmä, 2010)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Social Insurance Institution of Finland Kela; Folkpensionsanstalten FPA (Kela, tilastoryhmä, 2009)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, tilastoryhmä, 2014)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, tilastoryhmä, 2015)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, tilastoryhmä, 2011)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (2013)
  • Jokelainen, M (Kela, 2004)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa tehtyjä eläkejärjestelmien muutoksia pääasiassa vuosina 1990-2000. Muutokset luokitellaan suurien rakenteellisten uudistusten ja pienempien osauudistusten mukaan. Tässä tutkimuksessa esiteltävää muutosrekisteriä käytetään tulevan tutkimuksen aineistona.
  • Hagfors, R; Hellsten, K; Ilmakunnas, S; Uusitalo, H; toim. (Eläketurvakeskus, 2003)
    Suomessa 1990-luku oli toisen maailmansodan jälkeisen ajan vaiherikkain. Ensin oli lama, jolla ei ollut vertaista kehittyneissä teollisuusmaissa. Sitä seurasivat seitsemän lihavaa vuotta. Sosiaaliturvan kehittämisessä tapahtui käänne: etujen parantamisen aika päättyi ja siirryttiin leikkausten ja menojen kasvun hillinnän aikaan. Näin tapahtui myös eläkepolitiikassa. Myös eläkeläisten 1990-luku oli vaiherikas. Tämä kirja tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan eläkeläisten taloudellisesta asemasta: eläkkeiden, toimeentulon, tulonjaon, köyhyyden ja eläkeläisten palvelujen kehityksestä. Suomalaisten eläkeläisten asemaa verrataan myös muiden maiden tilanteeseen. Kirja valaisee muutoksien taloudellista ja väestöllistä taustaa sekä eläkepolitiikan suunnanmuutosta. Suomen ikärakenne muuttuu lähivuosikymmenien aikana nopeammin kuin muissa Euroopan unioniin kuuluvissa maissa. Jo siitä syystä on selvää, että eläketurvan kysymykset ovat entistäkin ajankohtaisempia. Vaikka kirjan kohteena on 1990-luku, niin se antaa hyvän lähtökohdan tulevaisuuden eläkkeitä koskevaan keskusteluun.