Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 383-402 of 680
  • Repo, K (Kela, 1997)
    Useimmissa maissa eläkkeellä olevien naisten taloudellinen asema jää heikommaksi kuin eläkeläismiesten. Tätä sukupuolten välistä eroa lähestytään tässä työssä tarkastelemalla naisten asemaa kolmen erilaisen hyvinvointivaltion, Suomen, Ison-Britannian ja Saksan, vanhuus- ja leskeneläkejärjestelmissä. Työ kartoittaa eläkejärjestelmiä naistutkimuksen näkökulmasta ja kysyy, kuinka erilaiset eläketurvajärjestelmät huomioivat naisten äitiyteen, avioeroon ja puolison kuolemaan liittyvät eläketurvariskit, missä määrin työmarkkina-asema heijastuu heidän eläketurvaansa ja kuinka hyvin eläkejärjestelmät mahdollistavat naisille yksilöllisen ja riippumattoman eläketurvan.
  • Autti-Rämö, I; Kippola-Pääkkönen, A; Valkonen, J; Tuulio-Henriksson, A; Härkäpää, K (Kela, 2015)
    Suomessa varauduttiin maailmanlaajuisesti levinneeseen sikainfluenssaan aloittamalla lokakuussa 2009 Pandemrix-rokotukset väestön suojaamiseksi. Helmikuussa 2010 diagnosoitiin ensimmäinen päiväaikaista nukahtelua aiheuttava narkolepsia lapsella, joka oli saanut Pandemrix-rokotuksen. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Kelalle tehtäväksi järjestää narkolepsiaan sairastuneille lapsille ja nuorille sopeutumisvalmennuskursseja. Kelan tutkimusosasto, Lapin yliopisto ja Suomen Mielenterveysseura toteuttivat tutkimuksen, jonka päätavoite oli selvittää, mitkä olivat sairastuneiden ja heidän perheidensä tarpeet ja odotukset sekä miten hyvin kurssit pystyivät vastaamaan niihin. Aineiston keruu toteutui kevään 2012 ja syksyn 2013 välisenä aikana. Narkolepsiaan liittyviä päiväaikaista nukahtelua, käyttäytymisen muutoksia ja keskittymisen vaikeuksia esiintyi lähes kaikilla tutkimukseen osallistuneilla lapsilla ja nuorilla. Muistin ja oppimisen vaikeuksia sekä katapleksiaa oli yli puolella ja harha-aistimuksia noin kolmanneksella. Käyttäytymisen ja mielialan muutokset vaikuttivat koko perheen arkeen. Vanhemmat olivat huolissaan nuoren tulevaisuudesta, omien auttamiskeinojensa riittävyydestä, sisarusten voinnista ja omasta jaksamisestaan. Perheillä oli runsaasti psykososiaalisen tuen tarpeita. Perheiden odotukset painottuivat vertaistuen saamiseen, ja kurssit vastasivat näihin odotuksiin. Enemmistö koki saaneensa jonkin verran etäisyyttä arkisiin huoliin, tukea tunteiden käsittelyyn ja sairastuneen vahvuuksien tunnistamiseen. Asiantuntijatiedon ja ammatillisen psykososiaalisen tuen tarpeeseen kurssit eivät vastanneet. Sopeutumisvalmennuskurssien toimeenpanossa ilmeni useita kehittämisen kohteita. Kurssien tavoitteiden tarkentaminen, asiantuntijatiedon vahvistaminen, yksilöllisten työmenetelmien valinnan mahdollisuus, ennakkoinformaation lisääminen sekä Kelan ja palveluntuottajan välisen yhteistyön vahvistaminen mahdollistavat kuntoutujalähtöisiin tarpeisiin vastaamisen.
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (2013)
  • Mattila, Henri (Kela, 2004)
    Viranomaisten neuvonnasta valitetaan ja kannellaan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille vuosi vuodelta enemmän, mutta laillisuudenvalvojien Kelalle antamien huomautusten määrä ei ole noussut samassa suhteessa. Tuoreessa Kelan julkaisemassa katsauksessa selvitetään, missä kulkee asiakkaan tarpeellisen neuvonnan ja liiallisen avustamisen raja. Kelan neuvontavelvollisuutta arvioidaan oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisujen perusteella. Aineistossa on mukana lähes 70 ratkaisua Kelaa koskeviin kanteluihin vuosilta 1991 2003. Katsauksessa käydään läpi useita ratkaisuja perusteluineen. Useissa ratkaisuissa laillisuuden valvojat toteavat, että toimihenkilön on oltava oma-aloitteinen, jotta asiakkaan lakisääteisten oikeudet toteutuvat. Monessa ratkaisussa korostetaan myös toimihenkilöltä vaadittavaa huolellisuutta, palvelualttiutta, asiakkaan huomioimista sekä kunnioittavaa käytöstä. Viranomaisten neuvontavelvollisuus laajeni tämän vuoden alussa uuden hallintolain myötä. Viranomaisen on nyt muun muassa selvitettävä asiakkaalle asiaan liittyviä vaihtoehtoja yleisellä tasolla. Asiakkaalle on myös annettava tietoja käsittelyyn vaikuttavista seikoista kuten esimerkiksi viranomaisen ratkaisukäytännöstä tai vakiintuneesta oikeuskäytännöstä. Toimihenkilön on kohdeltava asiakkaita yhdenvertaisesti ja jätettävä lopullisesta vaihtoehdosta päättäminen asiakkaalle itselleen.
  • Saarikallio-Torp, M; Wiers-Jenssen, J; eds. (Kela, 2010)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella ulkomailla korkeakoulututkintonsa suorittaneita pohjoismaalaisia ja heidän työmarkkinoille sijoittumistaan vertaamalla heitä kotimaassa korkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Tutkimus tarjoaa arvokasta uutta tietoa opiskelijaliikkuvuudesta ja sen vaikutuksista. Keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat: 1) Keitä ulkomailla opiskelevat pohjoismaalaiset ovat? 2) Palaavatko he takaisin kotimaahansa valmistumisensa jälkeen? 3) Löytävätkö he koulutusta vastaavaa työtä? 4) Pystyvätkö he hyödyntämään kansainvälistä osaamistaan työmarkkinoilla? 5) Minkälainen rooli opintotukijärjestelmällä on opiskelijaliikkuvuudessa? Tutkimuksessa käytetty kyselyaineisto perustuu Nordic Graduate Surveyyn (NGS), joka toteutettiin vuonna 2007 Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Färsaarilla. Aineisto sisältää tietoa yhteensä 6 500 vastaajalta, joista 2 600 on suorittanut korkeakoulututkinnon ulkomailla. Tämän lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty kahta tanskalaista aineistoa. Vaikka ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittaneiden välillä on yhtäläisyyksiä eri Pohjoismaissa, on maiden välillä myös eroja. Useammalla ulkomailla tutkinnon suorittaneella on korkeasti koulutetut vanhemmat kuin kotimaassa opiskelleella. Lisäksi heidän vanhempansa tai he itse olivat useammin asuneet ulkomailla jo ennen opiskelujen aloittamista kuin kotimaassa opiskelleet tai näiden vanhemmat. Niiden ulkomailla tutkinnon suorittaneiden osuus, jotka ovat palanneet valmistumisensa jälkeen takaisin kotimaahan, vaihtelee suuresti eri Pohjoismaissa. Osuudet ovat suurimmat Norjassa ja Islannissa. Julkinen opintotukijärjestelmä on tärkein ulkomaisten opintojen rahoitusmuoto, vaikkakin opintorahan ja -lainan suhteellinen osuus vaihtelee maittain. Ulkomailla tutkinnon suorittaneiden työmarkkinoille sijoittuminen näyttää olevan jonkin verran vaikeampaa kuin kotimaassa opiskelleiden. Ulkomailla tutkinnon suorittaneet työskentelevät useammin kansainvälisissä työtehtävissä kuin kotimaassa opiskelleet – myös kotimaassa asuessaan.
  • Koskenvuo, K; Kemppinen, H; Pösö, R (Kela, 2014)
    Kuva nuorista eläkkeensaajista on usein yksipuolinen. Vaille huomiota on jäänyt mm. se, että 16–24-vuotiaista eläkkeensaajista useat ovat perhe-eläkkeen saajia. Nuorilla työkyvyttömyyseläkkeen syynä ovat usein synnynnäiset sairaudet, kehitysvammat tai kehityshäiriöt. Työpaperissa tarkastellaan myös nuorten eläkkeensaajien muiden etuuksien käyttöä ja keskimääräisiä eläkkeiden määriä.
  • Ek, E; Saari, E; Viinamäki, L; Sovio, U; Järvelin, M-R (Kela, 2004)
    Tutkimuksen mukaan lapsen riski jäädä aikuisena työttömäksi kasvaa, jos äidin mielestä on parasta tyytyä perheen elinoloihin, eikä yrittää muuttaa niitä itse. Miehillä työttömyysriskiä kasvattaa lisäksi äidin asenne, joka korostaa yhteiskunnan vastuuta perheen elinoloista. Työttömyysriski kasvaa äidin koulutustasosta ja perheen materiaalisista resursseista riippumatta. Kelan julkaisema tutkimus perustuu muun muassa Pohjois-Suomen kohortti 1966 -tutkimusohjelmaan. Siinä on seurattu 30 vuoden ajan Lapin ja Oulun lääneissä vuonna 1966 syntyneiden elämänkulkua. Työllisyystiedot ovat peräisin vuodelta 1997, jolloin tutkittavat olivat 31-vuotiaita. Äitien asenteita selvitettiin heidän raskausaikanaan. Isien asenteita ei tutkimuksessa selvitetty. Tutkimuksen mukaan kiristynyt kilpailu ja epävarmuus työstä vaikuttivat voimakkaasti ikäluokkaan kuuluvien työuraan 1990-luvulla. Kahdeksan prosenttia tutkituista ei ollut päässyt 31-vuotiaana kunnolla työelämään, vaan he olivat olleet enemmän työttömänä kuin työssä. Näin kävi erityisesti vähiten kouluttautuneille: ilman ammatillista koulutusta olevien henkilöiden syrjäytymisriski oli tutkimusajalla kymmenkertainen korkeakoulututkinnon suorittaneisiin verrattuna. Pitkittyneen työttömyyden ennaltaehkäisemiseksi tutkimuksessa suositellaan esimerkiksi etäopiskelun ja etätyön mahdollisuuksien parantamista syrjäseuduilla. Lisäksi työnhakijat tarvitsevat sosiaalista tukea, jota voisi olla luontevasti tarjolla nykyistä enemmän esimerkiksi työvoimatoimistoissa. Koska työhön sosiaalistuminen alkaa jo lapsuudessa, on tärkeää tukea perheitä sosiaalisesti ja psykologisesti niin, että lasten kasvuolot tukevat aktiivisten toimintatapojen omaksumista.
  • Ylönen, V (Kela, 2014)
  • Lagström, H (Kela, 1999)
    Tähän STRIP-projektin osatutkimukseen osallistui 1 062 lasta perheineen (n = 1 054), jotka jaettiin 7 kuukauden ikäisinä satunnaistaen interventio- (n = 540) ja verrokkiryhmään (n = 522). Interventioryhmän perheitä neuvottiin vähentämään lasten tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin saantia. Interventiota on seurattu toistuvin ravitsemuskyselyin, seerumin lipidimäärityksin sekä kasvua ja kehitystä koskevin analyysein. Interventioryhmässä kokonaisrasvan, tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin saanti oli vähäisempi, mutta monityydyttymättömän rasvan saanti suurempi kuin verrokkiryhmässä. Tutkimusryhmien välillä ei ollut eroja vitamiinien ja kivennäisaineiden saannissa. Vähäinen tai runsas rasvan saanti ei myöskään heijastunut lasten vitamiinien tai kivennäisaineiden saantiin heikentävästi. Interventiolla pystyttiin myös vähentämään interventioryhmän lasten vanhempien kokonaisrasvan ja tyydyttyneen rasvan saantia, vaikka varsinainen neuvonta kohdistettiinkin lasten ravinnon rasvakoostumuksen muutokseen. Kuudessa eri aamupalaa koskevassa kysymyksessä interventioryhmän lapset valitsivat verrokkiryhmän lapsia useammin rasvattoman maidon juomakseen. Raportti englanniksi. Suomenkielinen yhteenveto s. 98-101.
  • Häkkinen, A; Korniloff, K; Aartolahti, E; Tarnanen, S; Nikander, R; Heinonen, A (Kela, 2014)
    Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä tukevan tutkimuksen (11/2013–8/2014) yhtenä osatavoitteena oli kartoittaa keskeisin tutkimusnäyttö tuki- ja liikuntaelinsairauksien vaikuttavasta kuntoutuksesta. Tämän työpaperin tarkoitus on antaa kuntoutuksen suunnittelijoille ja käytännön työntekijöille tietoa tämänhetkisen TULES-kuntoutuksen tutkimuksen tuloksista. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus tuo esille vaikuttavaksi osoitettuja kuntoutusmuotoja. Tähän kirjallisuuskatsaukseen on lisäksi kerätty tietoa eri maiden kuntoutussuosituksista alaselän, niskan, olkapään sekä polven ja lonkan TULE-sairauksien osalta sekä kuntouttavan liikuntaharjoittelun perusteista. Järjestelmällinen tiedonhaku suoritettiin viiden vuoden ajalta; vuoden 2009 alusta vuoden 2013 loppuun saakka. Järjestelmällisen katsauksen päätulokset osoittivat aktiiviseen terapeuttiseen harjoitteluun perustuvien ohjelmien olevan vaikuttavia kaikkien katsauksessa mukana olleiden TULE-sairauksien kuntoutuksessa. Lisäksi todettiin manuaalisen terapian olevan vaikuttavaa alaselän ja niskan kuntoutuksessa. Kohtalaista tutkimusnäyttöä löytyi tiettyjen fysikaalisten hoitojen, mm. akupunktion, laserterapian ja pulsoivan magneettiterapian vaikuttavuudesta jokaisessa tutkitussa TULE-sairaudessa. Ohjauksellisista interventioista ainoastaan behavioraalisen terapian vaikuttavuus on osoitettu kohtalaiseksi alaselän kuntoutuksessa. Eri maiden ja yhdistysten suositukset painottavat tutkimusnäytön mukaisesti aktiivista harjoittelua niin selkä-, niska- kuin nivelkuntoutuksessa.
  • Pietiläinen, A (Kela, 2002)
    Tutkimuksessa selvitettiin, miten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 (1) artiklan (Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin) määräykset toteutuvat toimeentuloturvan muutoksenhaussa yhdeksässä Euroopan maassa. Selvityksen pohjalta voitiin löytää ja analysoida joitakin yleisiä 6 (1) artiklan toteuttamiseen liittyviä ongelmia. Suurin osa ongelmista liittyi toimeentuloturvan hallintojärjestelmiin. Hallintoelimillä on yleensä useita toimialaan kuuluvia tehtäviä, joihin kuuluu muun muassa lainvalmistelu. Hallintoelinten toiminnan laaja-alaisuus saattaa johtaa tilanteeseen, jossa tuomioistuimen riippumattomuus ja puolueettomuus sekä osapuolten tasavertaisuus ovat kyseenalaisia. Menettelyyn liittyvistä puutteista käsitellään erityisesti suullisten käsittelyiden lähes täydellistä puuttumista Suomessa. Näyttää siltä, että Euroopassa pyritään vähitellen järjestämään toimeentuloturvan muutoksenhaku samojen oikeusturvavaatimusten mukaisesti kuin muutkin muutoksenhakujärjestelmät. Hallintoelinten vastuu on joka tapauksessa suuri, koska muutoksenhaku on aina toissijainen keino toteuttaa oikeuksia.
  • Kunttu, K; toim. (Kela, 2004)
    Yliopisto-opiskelijat käyttävät rohdosvalmisteita useammin kuin muut ikätoverinsa. Kelan julkaiseman tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa naisopiskelijoista ja puolet miesopiskelijoista käyttää säännöllisesti tai satunnaisesti rohdosvalmisteita eli vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita ja muita lääkkeenomaisia tuotteita tai ns. luontaistuotteita. Tutkijoiden mukaan rohdosten käyttö liittyy haluun edistää terveyttä, ei niinkään lisäravintoaineiden todelliseen tarpeeseen. Valmisteita käyttävien liikuntatottumukset ovat terveellisemmät kuin muilla opiskelijoilla ja he ajattelevat ruuan terveellisyyttä muita useammin. Toisaalta rohdosvalmisteita käyttävillä opiskelijoilla on enemmän terveysongelmia kuin muilla opiskelijoilla. He käyttävät käsikauppalääkkeitä ja käyvät lääkärin, terveydenhoitajan ja fysioterapeutin vastaanotolla opiskelutovereitaan useammin. Tutkijat korostavat, että rohdosten käyttö on syytä ottaa puheeksi vastaanotoilla, jotta käytön syyt selviäisivät ja rohdosten ja reseptilääkkeiden yhteisvaikutukset voitaisiin huomioida. Rohdosten käytöstä kerrotaan Kelan tutkimusjulkaisussa, joka on kokoelma yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimuksen aineistoon perustuvia tutkimuksia. Valtakunnallinen terveystutkimus tehtiin vuonna 2000 ja siihen osallistui lähes 3 200 opiskelijaa. Julkaisussa kerrotaan, että opiskelijoiden terveysongelmat ovat yhteydessä monenlaisiin elämänvaiheeseen, opiskeluun, elämäntyyliin ja ihmissuhteisiin liittyviin asioihin. Tutkimusten mukaan opiskelijoille yleisiä terveysvaivoja ovat esimerkiksi psyykkiset oireet, vatsaoireet, niska-hartiavaivat ja väsymys. Joka neljäs opiskelijoista kokee opinnoista otteen saamisen ongelmalliseksi.
  • Verho, J (Kela, 2012)
  • Lehtinen, A-R (Kela, 1999)
    Tutkimuksessa tarkastellaan, miksi jotkut opintovelalliset jättävät opintolainansa maksamatta ja keitä he ovat. Tutkimus perustuu opintovelallisille syksyllä 1998 lähetettyyn kyselyyn. Kysely kohdistui opintolainojensa kanssa maksuvaikeuksiin joutuneille ja opintolainoistaan suoriutuville. Maksuvaikeuksiin joutuneiden opintolainavelallisten koulutus oli ollut lyhytkestoisempaa kuin lainoistaan suoriutuvien. He olivat opiskelleet pääosin keskiasteella ja olivat joutuneet hakemaan usein toimeentulotukea selviytyäkseen niin opiskeluaikana kuin opintojen jälkeenkin. Oma tai puolison työttömyys oli vaikeuttanut talouden hallintaa olennaisesti. Perheen perustaminen, asuntolainan hoitaminen ja opintolainan takaisinmaksu ajoittuivat monilla velallisilla samaan aikaan. Muiden maksujen ja velkojen hoitaminen oli tärkeämmällä sijalla kuin opintolainan maksaminen. Opintolainoja oli siirtynyt takausvastuun piiriin, koska velallinen oli ollut tietämätön lainan hoitamisesta ja takaisinmaksusta eikä ollut neuvotellut pankin kanssa riittävän ajoissa maksuvaikeuksien ilmaannuttua.
  • Takala, P; toim. (Kela, 2005)
    Kuinka todellista on suomalaisten vanhempien valinnanvapaus lastenhoidossa? Paljonko lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt siksi, että perhe-etuuksia leikattiin 1990-luvulla. Miksi päivähoito-oikeutta kuitenkin samanaikaisesti laajennettiin? Miksi isät eivät käytä enempää oikeuttaan vanhempainvapaaseen? Miten lapset kokevat vanhempien työkiireet ja työstä johtuvan väsymyksen? Mistä syistä erityisesti yksinhuoltajaperheet kärsivät ns. hoivaköyhyydestä? Mitä tälle asialle voitaisiin perhepoliittisin toimin tehdä. Näitä ja monia muita ajankohtaisia perhepolitiikan kysymyksiä pohditaan tässä kirjassa. Asioita pyritään tarkastelemaan lasten silmin. Onko meillä malttia sijoittaa tulevaisuuteen, lapsiimme, vai tyydymmenkö kvartaalitalouden lyhyen aikavälin tavoitteisiin? Kirja tarjoaa aineksia suomalaisen perhepolitiikan vaihtoehtoja koskevaan pohdiskeluun sosiologian, sosiaalipolitiikan, taloustieteen, kasvatustieteen, psykologian, oikeustieteen ja lääketieteen näkökulmasta.