Pekka ja muut pelottomat - Yleinen etu ja lähdesuoja argumentaation haasteena Sonera-kirjan ympärille muodostuneessa julkisuudessa vuosina 2002-2010

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272878
Title: Pekka ja muut pelottomat - Yleinen etu ja lähdesuoja argumentaation haasteena Sonera-kirjan ympärille muodostuneessa julkisuudessa vuosina 2002-2010
Author: Koskipahta, Elina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
Thesis level: master's thesis
Abstract: Lähdesuojaa käsittelevää tutkimusta on tehty Suomessa erittäin vähän. Pro gradu -tutkielman taustana on Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskus CRC:ssä vuosina 2010-2011 tehty lähdesuojatutkimus, jonka tutkimusavustajana tutkielman kirjoittaja on toiminut. Työssä käsitellään lähdesuojaa journalismin ammattikäytäntönä sekä yhteiskunnallisesti merkittävän arkaluontoisen tiedon saamista turvaavana mekanismina Sonera-kirjaan liittyvän julkisen keskustelun sekä oikeusprosessin kautta. Tarkoituksena on selvittää vuonna 2004 uudistuneen sananvapauslain merkitystä tuomioistuimen Sonera-kirjan kustantajalle myöntämän lähdesuojan kannalta, ja perustella kuinka yleisen edun käsite liittyy keskusteluun teoksen roolista lähdesuojan ennakkotapauksena. Tutkielmassa kuvataan lähdesuojan kehitystä kotimaisessa lainsäädännössä sekä journalistisen alan itsesääntelyssä. Sonera-kirjaa käsitellään tapaustutkimuksena, joten teoreettinen viitekehys pyrkii avaamaan sidonnaisuuksia aihepiiristä aiemmin käytyyn tieteelliseen ja mediapoliittiseen keskusteluun muun muassa journalistisen julkisuuden ja yleisen edun teorian sekä valtiopäiväasiakirjojen avulla. Tutkimuksen aineisto koostuu viiden valtakunnallisen lehden eli Helsingin Sanomien, Aamulehden, Iltalehden, Keskisuomalaisen ja Sanomalehti Kalevan Sonera-kirjaan sekä lähdesuojaan liittyvästä kirjoittelusta vuosilta 2002–2010. Analyysi on toteutettu Virginia Braunin ja Victoria Clarken temaattista analyysiä soveltaen. Yleisen edun perusteiden esiintymistä tutkitaan Stylianos Papathanassopouloksen ja Ralph Negrinen laatiman kolmijaon pohjalta luodun analyysimallin avulla, verraten aineistossa esiintyviä argumentteja yleisen edun näkökulmiin seuraavan neljän teeman alla: anonyymin julkaisun ongelmat, Sonera-kirjan lähdesuoja, sananvapauslain uudistus sekä kirjeet. Teemat kuvaavat erilaisia vaiheita Sonera-kirjan tarinassa, mutta niiden kautta voidaan todeta samankaltaisia painotuksia yleisen edun perusteiden esiintymisessä Sonera-kirjan lähdesuojaa koskevassa argumentaatiossa. Lähdesuojan myöntämistä Sonera-kirjan kustantajalle perustellaan analyysimallin mukaan pitkälti yhteisen hyödyn perusteiden kautta, mikä ilmenee aineistossa sananvapauden ja tiedonvälityksen korostamisena sellaisena yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävänä tekijänä, joka ylittää kunnianloukkauksen kohteen tarpeen saada tietoonsa kunnianloukkauksen tekijä. Työssä esitetään, että Sonera-kirjan merkitykseen lähdesuojan ennakkotapauksena on vaikuttanut lähdesuojan korkea arvostus journalismin työvälineenä sekä tapauksen sijoittuminen sananvapauslain voimaan tulon aikaan. Sonera-kirjan tapaus oli ensimmäinen, johon sovellettiin välineneutraalia lähdesuojaa, joten teos ei pelkästään lujittanut lähdesuojan rikkomattomuutta, vaan asetti myös raamit tuoreen lain käytäntöön soveltamiselle. Sonera-kirjan ympärillä käyty julkinen keskustelu ilmentää hyvin lähdesuojan keskeistä merkitystä sananvapauden kulmakivenä sekä länsimaisessa yhteiskunnassa jaettua normatiivista käsitystä tiedonvälityksen merkityksestä demokratian toteutumisen kannalta.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201703272878
http://hdl.handle.net/10138/225720
Date: 2014
Discipline: Media and Communication Studies
Viestintä
Medier och kommunikation


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Koskipahta_Viestinta.pdf 755.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record