Municipal solid waste – economic examination of related policy measures

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272880
Title: Municipal solid waste – economic examination of related policy measures
Author: Pentti, Katariina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Thesis level: master's thesis
Abstract: This thesis examines the theory and empirics of dealing with externalities associated with waste, namely municipal solid waste (MSW) generated by households and small businesses. The aim is to study how these externalities can be incroporated in market prices. The amount and properties of MSW, and thus the externalities created by its disposal, are affected by both private and public agents. Because of this, I approach the subject by first discussing the point of views of consumers and producers, and then that of a welfare-maximizing government. Most theoretical models on the subject set their emphasis on changing the existing opportunity cost structure in order to perform this internalization. Hence, these models support the view that instruments such as unit pricing on garbage collection and deposit-refund schemes are capable of reaching the socially optimal amount of waste. A central observation proposed by several researchers is that deposit-refund, though equivalent to unit pricing in theory, is usually the superior choice between these instruments as it does not encourage illicit dumping. Clear conclusions on the empirical success of these instruments are not feasible as the results are varying on the effectiveness of unit pricing and scarce on deposit-refund schemes. Since there is evidence that consumers often have positive willingness-to-pay for recycling programs (Kinnaman, 2009), I discuss the role of social norms and intrinsic motivations in relation with consumer decision-making. The literature on these phenomena recommends influencing the consumers' preferences through social norms as an alternative and/or complement for manipulating their opportunity costs. Finally, I present a framework to illustrate the theoretical connection between Extended Producer Responsibility (EPR) instruments, which represents a promising way of incentivizing firms to reduce waste management costs. The idea behind this mechanism is to place producers in financial responsibility for the disposal of their products to incentivize them to produce more durable goods.Tämä työ käsittelee yhdyskuntajätteen hävittämisestä syntyvien ulkoisvaikutusten teoriaa ja empiriaa. Päämääränä on tutkia, kuinka kotitalouksien ja pienten yritysten tuottaman jätteen käsittelyn ulkoisvaikutukset voitaisiin sisällyttää markkinahintoihin. Yhdyskuntajätteen määrään ja ominaisuuksiin vaikuttavat sekä julkiset että yksityiset päätöksentekotavat. Tämän vuoksi käsittelen gradussani ensin kuluttajien ja tuottajien näkökulmaa, ja myöhemmin hyvinvointia maksimoivan valtion näkökulmaa optimaaliseen jätteen määrään. Useimmat aiheeseen liittyvät teoreettiset mallit painottavat näiden ulkoisvaikutusten sisäistämistä vaihtoehtoiskustannusrakennetta muuttamalla. Näin ollen näiden mallien tulokset tukevat ajatusta, jonka mukaan jätekuljetuksen yksikköhinnoittelulla (unit pricing) ja panttijärjestelmillä (deposit-refund, DRS) voidaan saavuttaa sosiaalisesti optimaalisen jätteen taso. Useat tutkijat huomauttavat kuitenkin, että vaikka panttijärjestelmä on teoriassa yhtäläinen suhteessa yksikköhinnoitteluun, se on silti käytännössä usein näistä kahdesta ylivoimainen vaihtoehto; panttijärjestelmä, toisin kuin yksikköhinnoittelu, ei nimittäin kannusta jätteiden laittomaan hävittämiseen. Selkeitä johtopäätöksiä näiden politiikkainstrumenttien käytännön toimivuudesta ei toistaiseksi ole saatavilla, sillä yksikköhinnoittelua koskevat tulokset ovat vaihtelevia, ja empiirinen kirjallisuus koskien panttijärjestelmiä on vähäistä. Koska kuluttajilla on usein havaittu olevan positiivinen maksuhalukkuus kierrätysmahdollisuuksien parantamista kohtaan (Kinnaman, 2009), käsittelen työssäni myös sosiaalisten normien ja sisäisen motivaation suhdetta kuluttajien päätöksentekoon. Näitä ilmiöitä koskeva kirjallisuus korostaa, että kuluttajien käyttäytymistä jätteen suhteen voidaan ohjata vaihtoehtoiskustannusrakenteen muokkaamisen ohella myös esimerkiksi muokkaamalla sosiaalisia normeja, ja tätä kautta kuluttajien preferenssejä. Lopuksi esittelen laajennetun tuottajavastuun (Extended Producer Responsibility, EPR) periaatteen teoreettisen esimerkin avulla. Ajatus näiden mekanismien taustalla on kehittää tuottajille kannusteita valmistaa kestävämpiä ja loppukäsittelykustannuksiltaan edullisia tuotteita asettamalla heidät taloudelliseen vastuuseen tuotteidensa hävittämisestä tai kierrättämisestä. Laajennettu tuottajavastuu on lupaava keino pienentää yhdyskuntajätteestä koituvia kokonaiskustannuksia.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201703272880
http://hdl.handle.net/10138/225723
Date: 2014
Discipline: Economics
Taloustiede
Ekonomi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record