Kansaneläkelaitos (Kela)

Nyligen publicerat

  • Kansaneläkelaitos, Kela; Folkpensionsanstalten, FPA; Social Insurance Institution of Finland, Kela (Kela, 2018)
    Kelan kuntoutustilasto 2017 -julkaisu sisältää keskeiset tiedot Kelan kuntoutuspalveluista ja niiden ajalta toimeentuloturvana maksettavasta kuntoutusrahasta. Julkaisussa on tietoja kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä, toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista ja kuntoutusrahasta. Kelan kuntoutustilasto ilmestyy vuosittain.
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, 2018)
  • Paavonen, Anna-Marie; Salminen, Anna-Liisa (Kela, 2018)
    Tutkimuksessa arvioidaan, soveltuvatko traumaattisen aivovamman saaneille aikuisille suunnatut intensiiviset kuntoutuskurssit Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi. Kela on järjestänyt intensiivisiä kuntoutuskursseja harkinnanvaraisena kuntoutuspalveluna vuodesta 2015. Kurssit perustuvat Suomessa kehitettyyn INSURE-aivovammakuntoutusohjelmaan. Tavoitteena on auttaa kuntoutujia ymmärtämään aivovamman vaikutuksia heidän elämäänsä ja tukea heidän ammatillisia tavoitteitaan. Tutkimus on monimenetelmällinen. Intensiivisten kurssien soveltuvuutta arvioidaan kuntoutujien, heidän läheistensä, palveluntuottajan, kuntoutukseen lähettävien tahojen sekä Kelan ja työeläkelaitosten asiantuntijalääkäreiden näkökulmasta. Aineisto koostuu kyselyistä, kuntoutusasiakirjoista ja haastatteluista sekä Kelan kurssi­tietojärjestelmän tiedoista kurssien toteutumisesta. Intensiivisille kursseille lähettämisen peruste on ollut mm. toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi ja tukeminen ja vertaistuki. Kaikkien kuntoutujien kurssit eivät ole toteutuneet niiden palvelukuvauksen mukaisesti. Kuntoutujat ja heidän läheisensä kokivat kurssit hyödylliseksi ja merkitykselliseksi. Kursseilla kuntoutujat oppivat ymmärtämään aivovamman vaikutuksia elämäänsä ja saivat tukea muuttuneeseen elämäntilanteeseensa. Lisäksi kurssit ovat helpottaneet kuntoutujien arjessa selviytymistä. Intensiivisten kurssien aikana voidaan tehdä kokonaisvaltainen arvio kuntoutujien toimintakyvystä, ja niillä voidaan tukea kuntoutujien elämänhallintaa. Kurssit eivät tue aivovamman saaneiden henkilöiden välitöntä työhön palaamista. Kaikki kuntoutujat oli kursseilla todettu työkyvyttömiksi kaikkeen ansiotyöhön. Intensiivisten kurssien tehtävää ja tavoitteita aivovamman saaneiden henkilöiden kuntoutuspolussa ja palvelujärjestelmää täydentävänä kuntoutuspalveluna tulisi selkeyttää kuntoutusprosessiin osallistuvien toimijoiden välisenä yhteistyönä.
  • Tervola, Jussi (Kela, 2018)
    Contemporary welfare states actively promote their key values and goals, such as gender equality and high employment. In family policy, these goals are pursued with allocated parental leave for both parents and subsidized day care services, for instance. However, it is known from previous research that parental leave is divided less equally between parents in immigrant families than in other families, and children with immigrant background participate less in centre-based day care despite the evidence that they would benefit from it the most. This study sets out to scrutinize immigrant families’ care choices and their determinants in Finland and Sweden. The study is based on comprehensive administrative register data, and the choices are observed from the take-up of different benefits. Economic and demographic factors are considered through regression analysis. Immigrant fathers in both Finland and Sweden show clearly lower take-up rates of paternity and parental leave than native-born fathers. Generally, though, the take-up rates of immigrant fathers are much higher in Sweden than in Finland, and the gap between the countries is largely traced back to differences in policy systems. However, the study also provides evidence that social norms play a role in fathers’ parental leave use, even between Finnish-born and Swedish-born fathers. Moreover, immigrant families’ choices between child home care and day care follow the pattern previously found in some European and US studies. In Finland, with strong policy support for both home and day care, immigrant families take care of their children at home longer than native-borns. However, after the child turns three, immigrants demonstrate an increasing preference for day care, even more so than native families. This may reflect immigrant-specific preferences for children’s integration and language acquisition. All in all, it seems that care choices in immigrant families have many distinct features compared to the majority families. Nevertheless, this study provides evidence that care choices can be steered and family policy goals approached through efficient and consistent policies also among immigrant populations.
  • Huttunen, Kerttu; Kosonen, Joanna; Waaramaa, Teija; Laakso, Marja-Leena (Kela, 2018)
    Tässä tutkimuksessa kartoitettiin joihinkin kommunikointihäiriöryhmiin kuuluvien 6–10-vuotiaiden lasten taitoja erottaa tunteita puheesta ja kasvoilta ja lisäksi muita tunnetaitoja. Tutkittavina oli 35 lasta, joilla oli jokin autismin kirjon häiriö (useimmiten Aspergerin oireyhtymä), ADHD, kielellinen erityisvaikeus tai kuulovika ja joilla vanhemmat, opettajat ja/tai kuntouttajat olivat havainneet olevan hankaluuksia tunteiden tunnistamisessa. Koeryhmän lapset harjoittelivat tunteiden erottelua ja muita taitoja internetissä pelattavan Tunne-etsivät-pelin avulla kahden kuukauden ajan keskimäärin tunnin viikossa. Taitoja testattiin ennen interventiota, heti sen päätyttyä ja vielä kuukauden kuluttua pelaamisjakson päättymisen jälkeen. Lasten arkipäivän sosioemotionaalisia taitoja tarkasteltiin vanhempien täyttämien kyselylomakkeiden avulla (VAS-arviot tunteiden tunnistamiskyvystä ja Vahvuuksien ja vaikeuksien kyselylomake, SDQ). Koeryhmän lasten tunteiden erottelutaito oli ennen pelaamisjaksoa kaikissa tehtävissä heikompi kuin ikätovereilla (N = 101). Taidot olivat peli-intervention jälkeen kuitenkin tilastollisesti merkitsevästi lähtötilannetta paremmat sekä heti peli-intervention jälkeen että vielä kuukausi sen päättymisestä. Taidot paranivat eri tehtävissä keskimäärin 5–19 prosenttiyksikköä ja ne vastasivat pelijakson päätyttyä ikätovereiden taitoja kaikissa paitsi yhdessä tehtävässä. Vanhempien VAS-asteikolla antamat arviot lapsensa tunteiden tunnistamistaidoista ja SDQ-kyselylomakkeen avulla antamat arviot sosioemotionaalisista vahvuuksista ja vaikeuksista eivät sen sijaan muuttuneet pelaamisjakson jälkeen. Toisin kuin ennen pelaamisjaksoa, peli-intervention jälkeen vanhempien VAS-arviot lapsensa tunteiden tunnistustaidosta kasvoilta vastasivat kuitenkin kohtalaisesti testaustilanteessa todettuja lapsen taitoja FEFA2-testissä ja tehtävässä, jossa oli eroteltava tunteita valokuvista.
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, 2018)
  • Tuulio-Henriksson, Annamari; Blomgren, Jenni (Kela, 2018)
    Alkaneiden sairauspäivärahakausien määrät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyneet, mutta vuonna 2017 alkaneiden kausien määrä lähti uudelleen kasvuun. Mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneet kaudet eivät ole muiden kausien tavoin vähentyneet, ja vuoden 2017 kasvu sairauspäivärahalla korvatuissa sairauspoissaoloissa näyttää johtuvan yksinomaan mielenterveyden häiriöistä johtuvien kausien yleistymisestä. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme mielenterveysperusteisten sairauspäivärahakausien kehitystä eri sairausryhmissä naisilla ja miehillä kolmessa ikäryhmässä vuosina 2005–2017. Aineistona käytettiin Kelan tietoja vuosina 2005–2017 alkaneista mielenterveysperusteisista sairauspäivärahakausista sukupuoli- ja ikäryhmittäin (16–34-, 35–49-ja 50–67-vuotiaat). Alkaneiden kausien määrät suhteutettiin Tilastokeskuksen tietoihin saman ikäisestä ei-eläkkeellä olevasta väestöstä. Naisilla alkoi väestöön suhteutettuna lähes kaksi kertaa niin paljon mielenterveysperusteisia sairauspäivärahakausia kuin miehillä. 16–34-vuotiailla naisilla alkaneiden kausien määrä hiljalleen kasvoi koko aikavälin 2005–2017, kun muissa naisten ikäryhmissä alkaneiden kausien määrä oli laskeva vuoteen 2015 saakka. Kaikissa naisten ikäryhmissä näkyi selvä kasvu vuosien 2016 ja 2017 välillä. Miehillä kausien yleisyydessä ei tapahtunut suuria muutoksia, vaikka 35 vuotta täyttäneiden miesten ikäryhmissä alkaneiden kausien trendi oli pääasiassa laskeva. Miehilläkin alkaneiden kausien määrä kasvoi vuosien 2016 ja 2017 välillä kaikissa ikäryhmissä. Kaikenikäisillä naisilla ja miehillä mielenterveysperusteisia sairauspäivärahakausia alkoi useimmin masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden perusteella, ja näissä sairausryhmissä näkyi viime vuosina myös selkein kasvu. Kasvun taustalla olevia tekijöitä on tärkeä selvittää.
  • Kansaneläkelaitos, Kela; Folkpensionsanstalten, FPA; Social Insurance Institution of Finland, Kela (Kela, 2018)
    Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2017
  • Mattila, Hannu (Kela, 2018)
    Kelan asiakkaat hoitavat asioitaan yhä enemmän verkossa. Verkkoasiointi on lisääntynyt tasaisesti 2010-luvulla. Vuonna 2017 kela.fi-käyntien ja asiointipalveluun tehtyjen kirjautumisten määrä lisääntyi vielä hyppäyksenomaisesti aivan uudelle tasolle. Noin viidennes kaikista Kelan asiakkaista hoitaa asioitaan vain verkossa, 20–30 prosenttia yhdistää verkkoasiointiin muita asiointitapoja. Etuuksien hakeminen verkossa on erityisen suosittua perhe- ja opintoetuusasiakkaiden joukossa. Asiakkaat ovat melko tyytyväisiä Kelan verkkopalveluihin – sekä avoimeen kela.fi:hin että kirjautumista vaativaan asiointipalveluun. Asiakkaiden toiveet palvelujen kehittämisestä koskevat muun muassa tiedon löytymistä. Itselle olennainen tieto voi toisinaan hukkua suureen tietomäärään. Osa asiakkaista toivoo, että lomakkeiden täyttäminen asiointipalvelussa olisi nykyistä vaivattomampaa. Asiakastyytyväisyystutkimusten tulosten luotettavuutta heikentää se, että verkossa tehtävien kyselyjen vastausosuudet jäävät usein alhaisiksi, jolloin vastaajien mielipiteet eivät välttämättä edusta kattavasti koko asiakaskunnan näkemyksiä. On myös mahdollista, että verkkopalvelua koskeviin mielipiteisiin sekoittuu yleisempiäkin näkemyksiä organisaatiosta ja sen toiminnasta.
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, tilasto- ja tietovarastoryhmä, 2018)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, 2018)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, 2018)
  • Kansaneläkelaitos Kela; Folkpensionsanstalten FPA; Social Insurance Institution of Finland Kela (Kela, 2018)
  • Romakkaniemi, M; Lindh, J; Laitinen, M (Kela, 2018)
    Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten aikuisten osallisuutta sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen asiakkaina Rovaniemellä, Kittilässä ja Inarissa. Tutkimuksen aineisto koostuu 24 nuoren yksilöhaastatteluista, neljästä sosiaalisen kuntoutuksen palveluntuottajien ryhmähaastattelusta sekä tilastoaineistosta. Nuorten aikuisten osallisuuden tukemisessa korostuu nuorten kokemustiedon, paikallisuuden ja paikallisen kulttuurin merkitykset. Erityisesti kokemustiedon huomioiminen tarjoaa nuorille aikuisille väylän vaikuttaa sosiaalisen kuntouksen palveluprosessiin. Nuorten aikuisten haastatteluista erottuu neljä erilaista toimijuuden roolia (positiota): omaan kuntoutumiseen panostava, yhteisöllinen vastuunkantaja ja toiminnan kehittäjä, etsijä sekä ajelehtija. Eri toimijuuden roolit vaikuttavat siihen, millainen merkitys sosiaalisella kuntoutuksella on nuorille aikuisille. Sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamiseen vaikuttaa samanaikaisesti useita ammatillisia ajattelu- ja toimintatapoja (rationaliteetteja). Tärkeää on erityisesti yhteisöllinen toiminta, jossa nuorta tuetaan osana paikallisyhteisöään ja sosiaalisia verkostojaan. Monialaisen yhteistyön merkitys korostuu sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamisessa. Sosiaalinen kuntoutus on vielä käsitteenä, palveluna ja ammattikäytäntöinä osin jäsentymätöntä sekä työntekijöille että asiakkaille. Tutkimuksen perusteella sosiaalisen kuntoutuksen sisällölliselle ja käsitteelliselle kehittämiselle on selkeä tarve.
  • Pekola, P (Kela, 2018)
    Erilaisten markkinamekanismien käyttö on yleistynyt eri maiden terveyspalveluissa. Yleisesti ajatellaan, että kilpailu lisää laatua erityisesti silloin, kun hinnat ovat kiinteät ja asiakkaat voivat vapaasti valita palveluntuottajansa. Intuitiivisesti järjestelmä toimii seuraavasti: kilpailun kiristyessä valinnanvapauden myötä asiakkaat valitsevat tuottajikseen parempaa laatua tuottavat yksiköt, ja siten parempaa laatua tuottavien yritysten voitot kasvavat. Aikaisemmat kilpailua ja laatua käsittelevät tutkimukset analysoivat enimmäkseen sairaalamarkkinoita, ja tutkimuksia on tehty erityisesti Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kilpailun ja sääntelyn vaikutuksia laatuun Kelan järjestämissä vaikeavammaisten fysioterapiapalveluissa. Näin ollen tämä väitöskirja laajentaa aikaisemman kirjallisuuden näkökulmaa kuntoutuspalveluihin, kuten fysioterapiaan, joita ei ole aikaisemmin tästä näkökulmasta tutkittu. Yleensä Kela järjestää fysioterapiapalvelut kilpailuttamalla tuottajat. Osallistuessaan kilpailutukseen yritykset määrittelevät tarjouksessaan sekä hinnan että laadun, ja Kela pisteyttää nämä tekijät. Sopimuskaudella 2011–2014 fysioterapiapalveluiden järjestämisessä kokeiltiin kiinteähintaista palveluseteliä kahdessa Kelan vakuutuspiirissä. Tässä järjestelmässä sopimuksen saaneet yritykset tuottivat voittoa vain, jos asiakkaat valitsivat heidät tuottajakseen. Fysioterapian asiakkaat eivät maksa palvelusta omavastuuta. Edellä mainittu toimintaympäristön muutos todennäköisesti vaikutti yritysten insentiiveihin tuottaa laatua. Tulokset osoittivat, että kilpailu laski laatua huolimatta siitä, miten palvelut järjestettiin tai miten hinta määräytyi. - Englanninkielinen julkaisu