Children's neurocognitive performance: Relationships with culture, media use, age, and emotion recognition

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Medicum fi
dc.contributor Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, Medicum sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine, Medicum, Department of psychology and logopedics en
dc.contributor.author Rosenqvist, Johanna fi
dc.date.accessioned 2017-10-18T05:02:14Z
dc.date.available 2017-11-07 fi
dc.date.available 2017-10-18T05:02:14Z
dc.date.issued 2017-11-17 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-3699-2 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/225906
dc.description.abstract Neurocognitive functions, such as attention/executive functions, language, memory/learning, sensorimotor functions, social perception, and visuospatial processing, gradually develop as a child grows. This happens following brain maturation, but also in close relationships with the environment and background of the child. The aim of the present thesis was to explore the relationship among background and environmental variables and neurocognitive performance in typically developing children. The present thesis consists of three empirical studies exploring the relationships among background, environmental, and neurocognitive variables. Study I compared the cross-sectional development of neurocognitive functions among 2,745 children from Finland, Italy, and the United States, aged 3–15, thus investigating the relationship between cultures and neurocognition. Study II investigated the relationship between media use—that is, time spent watching television (TV), using the computer, or reading—and neurocognitive functions in 381 children, aged 5–12 years, from the United States. Study III investigated more closely one neurocognitive function—the ability to recognize emotional expressions—in 370 3–6-year-old Finnish children. The developmental sequence of the function, as well as its relationship with other neurocognitive functions, was explored. In all three studies, standardization data from the comprehensive and international child neuropsychological assessment, NEPSY-II, was used. Neurocognitive performance proved to be related to all the assessed variables in all three studies. Cultural differences emerged for most neurocognitive functions, especially in younger children, with somewhat different developmental pathways in the three countries. Media use was also significantly related to neurocognitive performance. TV watching was negatively related to neurocognition, while computer use was positively related to some neurocognitive functions. Reading was positively related to some functions in younger children and when maternal education was lower. The emotion recognition ability showed a specific developmental pattern in preschool-aged children and proved to be related to other neurocognitive functions, especially language. In all, the findings of the present thesis suggest that neurocognitive functions develop in close relation with the environment and background of the child. Cultural and media use habit differences, in addition to age and parental education level, may explain some of the variation in neurocognitive performance appearing during pediatric clinical assessments. Further, deficits in neurocognitive functions may partly explain deficits in other functions, for example, emotion recognition ability. The present findings have implications for families and assessments of children. One specific implication involves guidelines for assessing English- and Swedish-speaking children in Finland. In all, the thesis adds new information to the neuropsychology research fields of cultural, media, and social function studies. en
dc.description.abstract Neurokognitiiviset toiminnot, kuten tarkkaavuus ja toiminnanohjaus, muisti ja sosiaalinen havaitseminen, sekä kielelliset, visuospatiaaliset ja sensomotoriset toiminnot kehittyvät lapsen kasvaessa. Tämä tapahtuu aivojen kehityksen seurauksena, mutta myös suhteessa lapsen taustaan ja ympäristöön. Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia tyypillisesti kehittyvien lasten neurokognitiivisen suoriutumisen ja tausta- ja ympäristötekijöiden yhteyttä kolmessa osatutkimuksessa. Tutkimuksissa tarkasteltiin kulttuurin ja neurokognition yhteyttä vertaamalla 2745:n suomalaisen, italialaisen ja yhdysvaltalaisen lapsen neurokognitiivista suoriutumista sekä mediankäytön (tv:n katselun, tietokoneen käytön ja lukemisen) yhteyttä neurokognitiivisiin toimintoihin 381:lla 5–12-vuotiaalla yhdysvaltalaisella lapsella. Lisäksi tutkittiin tarkemmin yhtä neurokognitiivista toimintoa, kykyä tunnistaa tunteita, 370:llä 3–6-vuotiaalla suomalaisella lapsella. Tavoitteena oli tarkastella toiminnon kehityskäyrää sekä sen yhteyttä muihin neurokognitiivisiin toimintoihin. Tutkimuksissa käytettiin kattavan ja kansainvälisen lastenneuropsykologisen tutkimusmenetelmän (NEPSY-II) standardointiaineistoa. Neurokognitiiviset toiminnot olivat yhteydessä kaikkiin tutkittuihin muuttujiin. Kulttuurierot tulivat esiin useimmissa toiminnoissa, varsinkin pienimmillä lapsilla, ja kehityskäyrissä oli eroja. Myös mediankäyttö oli yhteydessä suoriutumiseen. Tv:n katselulla oli negatiivinen yhteys neurokognitioon, kun taas tietokoneen käyttämisellä oli positiivinen yhteys joihinkin toimintoihin. Lukemisella oli positiivinen yhteys joihinkin toimintoihin nuorempien lasten kohdalla sekä äidin koulutuksen ollessa matalampi. Tunteiden tunnistamiskyvyllä oli ominainen kehityskäyrä päiväkoti-ikäisillä lapsilla, ja se oli yhteydessä muihin neurokognitiivisiin toimintoihin, erityisesti kieleen. Kokonaisuutena tulosten mukaan neurokognitiiviset toiminnot kehittyvät suhteessa lapsen ympäristöön ja taustaan. Kulttuuri- ja mediankäytön erot voivat iän ja vanhempien koulutuserojen lisäksi osittain selittää lastenneuropsykologisissa tutkimuksissa esiintyvää suoriutumisen vaihtelua. Lisäksi muiden neurokognitiivisten toimintojen vaikeudet voivat osittain selittää tunteiden tunnistamiskyvyssä ilmeneviä vaikeuksia. Näillä löydöksillä on vaikutusta niin perheiden kuin lastenneuropsykologisten tutkimusten osalta. Vaikutukset liittyvät myös englannin- ja ruotsinkielisten lasten Suomessa tutkimisen suosituksiin. Kokonaisuudessaan väitöskirjan osatutkimukset tuovat uutta tietoa kulttuurin, median ja sosiaalisten toimintojen yhteydestä neurokognitioon. fi
dc.description.abstract Neurokognitiva funktioner, exempelvis språkliga, minnes-, sensomotoriska och visuospatiala funktioner, samt uppmärksamhet/exekutiva funktioner och social perception utvecklas i takt med åldern. Detta sker som en följd av att hjärnan utvecklas, men även i nära samband med barnets bakgrund och omgivning. Målsättningen med avhandlingen var att i tre delstudier utforska relationen mellan bakgrundsvariabler och neurokognitiv prestation hos ålderstypiska barn. Avhandlingen granskade relationen mellan kultur och neurokognition genom att jämföra prestationen hos 2745 barn i åldern 3–15 år från Finland, Italien och USA och utforskade sambandet mellan användningen av media, (tv-tittande, datoranvändning eller läsning) och neurokognitiva funktioner hos 381 barn i åldern 5–12 år, från USA. Därtill undersöktes en specifik neurokognitiv funktion, förmågan att känna igen emotionsuttryck, hos 370 finländska barn i åldern 3–6 år: funktionens utvecklingsmässiga sekvens samt sambandet mellan emotionsigenkänning och andra neurokognitiva funktioner utforskades. I avhandlingen användes standardiseringsdata från den mångsidiga och internationella undersökningsmetoden NEPSY-II. Resultaten visade att neurokognitiva funktioner hade ett samband med alla studerade variabler. Kulturella skillnader framkom i de flesta funktioner, speciellt hos yngre barn och med något olika utvecklingsförlopp i de tre länderna. Användningen av media hade också ett signifikant samband med neurokognitiv prestation: Tv-tittande hade ett negativt samband med neurokognition, medan datoranvändning hade ett positivt samband med vissa neurokognitiva funktioner. Läsning hade ett positivt samband med vissa funktioner hos yngre barn och då mammans utbildningsnivå var lägre. Emotionsigenkänning uppvisade ett specifikt utvecklingsförlopp hos barn under skolåldern och hade ett samband med andra funktioner, speciellt språk. Sammanlagt visar resultaten att neurokognitiva funktioner utvecklas i samverkan med barnets omgivning och bakgrund. Skillnader i kultur och medieanvändning kan, som tillägg till ålder och föräldrarnas utbildningsnivå, förklara en del av den variation i neurokognitiv prestation som framkommer i kliniska utredningar av barn. Därtill kan svårigheter i neurokognitiva funktioner delvis förklara svårigheter i emotionsigenkänning. Resultaten har implikationer för familjer och neuropsykologiska utredningar av barn. Utgående från resultaten kan också vissa riktlinjer för utredning av engelsk- och svensktalande barn i Finland anges. Sammantaget tillför de tre studierna ny information till de neuropsykologiska forskningsfälten som omfattar studier i kultur, media och sociala funktioner. se
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-3698-5 fi
dc.relation.isformatof Unigrafia: Helsingin yliopisto, 2017 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject fi
dc.title Children's neurocognitive performance: Relationships with culture, media use, age, and emotion recognition en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Laasonen, Marja fi
dc.ths Kemp, Sally L. fi
dc.opn Rosselli, Monica fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
CHILDREN.pdf 697.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record