The Impact of Lifestyle and Cardiovascular Risk Factors in Midlife on the Health-Related Quality of Life among Old Men

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6130-1
Title: The Impact of Lifestyle and Cardiovascular Risk Factors in Midlife on the Health-Related Quality of Life among Old Men
Author: Strandberg, Arto
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Medicine, Geriatric Clinic, University of Helsinki, Helsinki, Finland
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Prevention of cardiovascular diseases is known to postpone death, but in an aging society it is important to ensure that those who live longer are neither disabled nor suffering an inferior quality of life. It is essential both from the point of view of the aging individual as well as that of society that any individual should enjoy a good physical, mental and social quality of life during these additional years. The studies presented in this thesis investigated the impact of modifiable risk factors, all of which affect cardiovascular health in the long term, on mortality and health-related quality of life (HRQoL). The data is based on the all male cohort of the Helsinki Businessmen Study. This cohort, originally of 3.490 men born between 1919 and 1934 has been followed since the 1960s. The socioeconomic status of the participants is similar, since all the men were working in leading positions. Extensive baseline examinations were conducted among 2.375 of the men in 1974 when their mean age was 48 and at this time the health, medication and cardiovascular risk factors of the participants were observed. In 2000, at the mean age of 73, the HRQoL of the survivors of the original cohort was examined using the RAND-36 mailed questionnaire (n=1.864). RAND-36, along with the equivalent SF-36, is the world s most widely used means of assessing generic health. The response rate was generally over 90%. Mortality was retrieved from national registers in 2000 and 2002. For the six substudies of this thesis, the impact of four different modifiable cardiovascular risk factors (weight gain, cholesterol, alcohol and smoking) on the HRQoL in old age was studied both independently and in combination. The follow-up time for these studies varies from 26 up to 39 years. Mortality is reported separately or included in the RAND-36 scores for HRQoL. Elevated levels of all the risk factors examined among the participants in midlife led to a diminished life expectancy. Among survivors, lower weight gain in midlife was associated with better HRQoL, both physically and mentally. Higher levels of serum cholesterol in middle age indicated both an earlier mortality and a decline in the physical component of HRQoL in a dose-response manner during the 39-year follow-up. Mortality was significantly higher in the highest baseline category of reported mean alcohol consumption (≥ 5 drinks/day), but fairly comparable in abstainers and moderate drinkers during the 29-year follow-up. When HRQoL in old age was accounted for mortality, the men with the highest alcohol consumption in midlife clearly had poorer physical and mental health in old age, but the HRQoL of abstainers and those who drank alcohol in moderation were comparatively similar. The amount of cigarette smoking in midlife was shown to have had a dose-response effect on both mortality and HRQoL in old age during the 26 year follow-up. The men smoking over 20 cigarettes daily in middle age lost about 10 years of their life-expectancy. Meanwhile, the physical functioning of surviving heavy smokers in old age was similar to men 10 years older in the general population. The impact of clustered cardiovascular risk factors was examined by comparing two subcohorts of men who were healthy in 1974, but with different baseline risk factor status. The men with low risk had a 50 % lower mortality during the 29-years follow-up. Their RAND-36 scores for the physical quality of life in old age were significantly better, and the 2002 questionnaire examining psychological well-being indicated also significantly better mental health among the low-risk group. The results indicate that different risk factor levels in midlife have a meaningful impact on life-expectancy and the quality of these extra years. Leading a healthy lifestyle improves both survival and the quality of life.Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien vähenemisen ansiosta. Samalla yli 65-vuotiaiden osuus väestössä tulee kasvamaan lähivuosikymmeninä. Pitempään eläminen ei kuitenkaan automaattisesti takaa parempaa elämänlaatua, koska viimeisinä elinvuosina erilaiset pitkäaikaissairaudet saattavat heikentää toimintakykyä pysyvästi. Kannattaako elinikää siis pyrkiä pidentämään, jos se johtaa suureen määrään toimintakyvyttömiä vanhuksia, joiden oma elämänlaatu on huono ja joiden hoito käy kansantaloudelle kestämättömäksi? Tämän selvittämiseksi on arvioitava muitakin tekijöitä kuin kuolleisuutta ja sairastavuutta. Tässä väitöskirjassa on selvitetty keski-ikäisten miesten elintapojen ja keskeisimpien sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vaikutusta myöhemmän iän elämänlaatuun; fyysiseen toimintakykyyn sekä psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Aineisto perustuu Helsingin Johtajatutkimukseen, jossa on seurattu 1919 1934 syntyneiden yli 3.000 miehen terveydentilaa 1960-luvulta nykypäiviin saakka. Vuonna 1974, jolloin osallistujien keski-ikä oli 48 vuotta, heille suoritettiin laaja elintapoihin, terveyteen ja valtimosairauksien riskitekijöihin liittyvä selvitys. Vuonna 2000, jolloin elossa olevien keski-ikä oli 73 vuotta, tutkittavien terveydentilaa selvitettiin kirjekyselyllä, johon sisältyi myös terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari RAND-36 (RAND 36-Item Health Survey 1.0). Ryhmän kuolleisuutta on seurattu Väestörekisteristä 2002 saakka. Tutkimuksen vahvuuksina ovat pitkä seuranta-aika (26-39 vuotta eri osatutkimuksissa), sosioekonomisesti yhtenäinen tutkimusjoukko, sekä laajat lähtövaiheen perustiedot, jotka mahdollistavat sekoittavien tekijöiden huomioimisen tuloksissa. Väitöskirjan eri osatutkimuksissa selvitettiin varhaisessa keski-iässä tapahtuneen tupakoinnin, alkoholinkäytön, painonmuutoksen, sekä kolesterolitason vaikutusta myöhemmän iän elämänlaatuun. Lisäksi verrattiin keski-iässä korkean ja matalan valtimosairauksien riskitekijätason omaavien, mutta muuten terveiden miesten kuolleisuutta ja elämänlaatua, sekä psyykkistä hyvinvointia, erityisesti positiivista elämänasennetta ja onnellisuutta vanhalla iällä. Esitettyjen tutkimustulosten mukaan valtimosairauksien riskitekijöillä keski-iässä ja myöhemminkin on merkittävä vaikutus vanhuusiän elämänlaatuun. Erikseen tutkittuna tupakoimattomuus, kohtuullinen alkoholinkäyttö, painon hallinta sekä matala kolesterolitaso keski-iässä pidensivät elinikää ja paransivat merkittävästi vanhuusiän elämänlaatua, erityisesti fyysistä toimintakykyä, mutta usein myös psyykkistä hyvinvointia. Terveellisillä elintavoilla voidaan siten lisätä laadukkaampia ja itsenäisempiä vuosia vanhuusikään. Täyden hyödyn saamiseksi riskitekijöiden tunnistamisen ja hoidon tulisi tapahtua riittävän varhaisessa vaiheessa, keski-iässä tai nuoruudessa. Tieto tulevan vanhuusiän elämänlaadun parantumisesta voi myös osaltaan lisätä yksilön motivaatiota elintapamuutoksiin.
URI: URN:ISBN:978-952-10-6130-1
http://hdl.handle.net/10138/22640
Date: 2010-04-09
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
theimpac.pdf 591.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record