Lääketieteellinen tiedekunta: Recent submissions

Now showing items 1-20 of 979
  • Lindroos, Emil (Helsingin yliopisto, 2019)
    Denna uppföljningsstudie är en del av FinnDiane-studien som initierades 1997 för att identifiera riskfaktorer hos typ 1-diabetiker som bidrar till utveckling av olika diabetesrelaterade komplikationer. Eftersom det tidigare rått oklarheter vad beträffar adiponektinets samband med det metabola syndromet samt deras gemensamma inverkan för typ 1-diabetiker utan nefropati att insjukna i kardiovaskulära sjukdomar, är denna studies målsättning att undersöka detta. Under en ca 15 års uppföljningstid samlades information i form av anamnestiska uppgifter, klinisk grundundersökning samt blodprov från 1444 typ 1-diabetiker utan nefropati. Medelåldern vid det första FinnDiane-studiebesöket var 34 år och 32 % hade metabolt syndrom. Vi såg ett klart samband mellan adiponektinkoncentrationen och det metabola syndromet, där en lägre adiponektinkoncentraton associerades inte endast med metabolt syndrom, utan även med ökat midjemått, lågt HDL och höga triglycerider. Personer med samtidigt metabolt syndrom och låg adiponektinkoncentration hade en 2,6-faldig risk att insjukna i kardiovaskulär sjukdom jämfört med jämförelsegruppen. Sammanfattningsvis kan vi konstatera att det i framtiden skulle vara skäl att identifiera de personer som lider av det metabola syndromet, samt att bestämma deras adiponektinkoncentration, för att kunna initiera en möjligast effektiv primärprevention.
  • Suutela, Maria (Helsingin yliopisto, 2019)
    Suomessa lasten kasvua seurataan tiheästi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Lasten kasvukäyrät on viimeksi uudistettu vuosina 2010–2011 vastaamaan nykyisiä kasvutietoja ja lasten kehitystä. Kasvukäyristä on mahdollista määrittää murrosikään liittyvän kasvupyrähdyksen ajoittumista. Tiheä kasvun seuranta tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet tähän murrosiän kasvun ajoittamiseen. Tässä tutkimuksessa pyritään mallintamaan lasten kasvua polynomifunktion avulla ja määrittämään tästä edelleen murrosikään liittyvän kasvupyrähdyksen ajoittuminen. Aineistona käytetään 40 tyypin 1 diabeetikon sekä 205 lääketieteellisessä mikrobiomi-tutkimuksessa mukana olleen lapsen kasvutietoja. Erityisesti ollaan kiinnostuneita kasvupyrähdyksen alkamisajankohdasta sekä iästä huippukasvunopeuden aikaan. Mitään kultaista standardia murrosikään liittyvän kasvupyrähdyksen ajoittamiseen ei ole, mutta murrosiän ajoittamiseen on aikaisemmin käytetty sekä manuaalista määritystä että matemaattisia malleja. Tässä tutkimuksessa käytetään kahta eriasteista polynomifunktiota kasvukäyrien mallintamiseen. Polynomifunktioita verrataan keskenään sekä kumpaakin funktiota erikseen manuaalisesti tehtyyn määritykseen. Huippukasvunopeuden ajankohdaksi saatiin tytöillä aineistosta ja menetelmästä riippuen 11,53–11,95 vuotta ja pojilla 13,39–13,82 vuotta. Polynomifunktiolla saadut tulokset korreloivat hyvin keskenään. Pojilla polynomifunktioilla ja manuaalisella määrityksellä saatujen tulosten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Tytöillä taas manuaalinen ja polynomifunktiolla tehty määritys eivät korreloineet yhtä hyvin keskenään. Manuaalinen määritys ei kuitenkaan ole aukoton tapa määrittää murrosikään liittyvän kasvun ajoittumista. Polynomifunktiolla tehtävä määritys helpottaisi suurempien aineistojen käsittelyä eikä olisi tekijäriippuvaista. Matemaattista kasvukäyrien mallinnusta voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi neuvolassa ja kouluterveydenhuollon yhteydessä osana sähköisiä kasvukäyriä.
  • Hätälä, Sanna-Maria (Helsingin yliopisto, 2019)
    Kuiva suu on yleinen ongelma, johon jokainen hammaslääkäri tulee uransa aikana törmäämään jatkuvasti. Kuivalla suulla voidaan tarkoittaa kserostomiaa, hyposalivaatiota tai näistä molempia. Kserostomialla tarkoitetaan potilaan subjektiivista kuivan suun kokemusta, kun taas hyposalivaatiolla tarkoitetaan objektiivisesti mitattavissa olevaa syljenerityksen vähenemistä. Kserostomia ja hyposalivaatio voivat esiintyä joko yhdessä tai erikseen. Kuivaa suuta aiheuttavat pääasiassa useat erilaiset sairaudet, lääkitykset sekä pään- ja kaulan alueen sädehoito. Koska syljellä on useita erilaisia tehtäviä suussa, aiheuttaa suun kuivuminen paljon erilaisia ongelmia suuontelossa. Hyposalivaatio vaikuttaa monin tavoin suun limakalvoihin sekä hampaisiin. Limakalvoilla syljen erityksen väheneminen voi aiheuttaa haavaumia sekä vaikuttaa näiden haavaumien parantumiseen. Tämän lisäksi suun kuivuuden on todettu lisäävän suun sieni-infektioiden riskiä. Hampaistoon kuiva suu vaikuttaa karies- ja eroosioriskiä lisäten. Tutkielman tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen keinoin syventää tietämystä kuivan suun vaikutuksista suuonteloon. Tutkielmassa on aluksi käsiteltu sylkirauhasten anatomiaa ja histologiaa sekä syljen koostumusta ja sen erittymistä. Tämän jälkeen on paneuduttu kuivan suun etiologisiin tekijöihin sekä kuivan suun suuvaikutuksiin. Lopuksi käsitellään kuivan suun hoitoa tänä päivänä sekä kuivan suun hoidon mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Kirjallisuuskatsausta tehdessä on perehdytty laajasti PubMedistä löytyviin tutkimusartikkeleihin. Hakusanoina Pubmedissa on käytetty: saliva, dry mouth, xerostomia, hyposalivation, etiology, radiation, salivary gland, candida, caries, erosion, mucosa ja stem cells.
  • Hankimaa, Suvi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän tutkielman kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli käydä kattavasti läpi Laser Doppler-mittaustekniikoiden käyttöä hammaslääketieteessä. Laser Doppler-tekniikoita on kahdenlaisia: Laser Doppler Flowmetry (LDF)- ja Laser Doppler Imaging (LDI)- tekniikat. LDF- mittaustekniikan etuna hammaslääketieteessä on fyysisen tekniikan pieni koko ja näin ulottuvuus suussa on LDI-kuvantamistekniikkaa parempi. LDF-tekniikalla saadaan tarkkoja numeerisia arvoja verenvirtauksesta pistemäisesti tutkittavasta kudoksesta. LDI-kuvantamistekniikka kerää pistemäisen informaation sijaan informaatiota laajemmalta alueelta ja useammasta kudoksesta samanaikaisesti. Tietokone tuottaa LDI-informaation perusteella kuvan, josta kudosperfuusiota pystytään havainnoimaan. Kirjallisuuskatsauksesta käy ilmi, että LDF-tekniikalla on tehty hammaslääketieteessä moninkertainen määrä tutkimusta LDI-tekniikkaan verrattuan. Tärkeimpänä LDF:n käyttökohteista mainittakoon hampaan vitaliteettimittaukset, jotka nykyisessä kliinisessä käytössä perustuvat lähinnä hampaan hermoston toimintaan. LDF-tekniikka vitaliteettimittauksena mittaa hampaan sisäistä verenkiertoa. LDF-vitaliteettimittaus sulkee pois potilaan subjektiiviset tuntemukset, joiden rekisteröintiin nykyiset kylmä- ja sähköärsykkemittaukset nojaavat. Tähän tutkielmaan sisältyi myös kliininen tutkimus, jossa pyrittiin selvittämään parodontiitti- ja diabetespotilaiden gingivan neurogeenisen aksonirefleksin voimakkuutta verrattuna terveeseen verrokkiryhmään. Neurogeeninen aksonirefleksi, eli ikenen hermostollinen tulehdusvaste, simuloitiin asettamalla kapsaisiiniärsyke koehenkilön ikenelle. Tulehdusvaste kuvannettiin LDI-tekniikalla. Tutkimuksessa todetaan, että parodontiitti- ja diabetespotilaiden verenvirtausvaste ikenen ärsytykselle on selkeästi heikentynyt terveeseen koehenkilöön verrattuna. Terveellä ihmisellä verenvirtaus ikenellä lisääntyy n. 177 %, kun parodontiitti- ja diabetespotilailla kudosperfuusio nousee vain 66-72 %. Tulokset viittaavat parodontiitti- ja diabetespotilaiden parodontiumin heikentyneeseen puolustusvasteeseen ulkoisia ärsykkeitä kohtaan, mikä saattaa olla osaselityksenä parodontiitin etenemiseen. Kliininen tutkimus aiheesta jatkuu professori Pentti Kemppaisen ja HLT/EHL Nina-Li Avellánin tutkimusryhmässä. Meneillään olevaa tutkimusta on esitelty alustavasti Apollonian Laserhammaslääketieteen jaoston iltaseminaarissa 9.2.2018 allekirjoittaneen HLK Suvi Hankimaan ja tämän tutkielman ohjaajan HLT, EHL Nina-Li Avellánin toimesta.
  • Tuomi-Nikula, Norma (Helsingin yliopisto, 2019)
    Julkisessa terveydenhoidossa on käytössä yhtenäisen kiireettömän hoidon perusteet. Tämän mukaan hedelmöityshoitojen onnistumistodennäköisyys on oltava vähintään 10%. Tästä johtuen julkisella puolella on käytössä naisille yläikäraja hoitoihin pääsemiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää HUS Naistenklinikalla omilla sukusoluilla tehtyjen hedelmöityshoitojen onnistumista yli 39-vuotiailla naisilla vuosina 2012-2016, sekä onnistuneen hoidon ennustetekijöitä. Tutkimukseen valittiin kaikki naiset, jotka olivat saaneet vuosien 2012-2016 aikana hedelmöityshoitoja yli 39- vuotiaina. Naisia oli yhteensä 267 ja heille tehtiin yhteensä 336 hoitokierrosta. Tiedot haettiin Babe-rekisteristä ja niitä täydennettiin potilasasiakirjoista. Jatkuvat muuttujat analysoitiin Mann-Whitney testillä. Kategorisiin muuttujiin käytettiin Chi-square testiä. Korrelaatiota tutkittiin Spearman Rho:n avulla. P-arvo alle 0,05 tulkittiin tilastollisesti merkitseväksi. Naiset jaettiin kahdesti kahteen ryhmään: alle ja yli 40- vuotiaat, sekä lapsen saaneet ja ilman lasta jääneet. Tuoresiirroista syntyi 42 lasta (12,5%). Pakastealkion siirrot mukaanlaskettuna kumulatiivinen syntyvyys oli 21,1%. Alle 40-vuotiaiden kumulatiivinen syntyvyys oli 21,9% ja yli 40-vuotiaiden 19,1%. Onnistuneeseen hedelmöityshoitoon näytti liittyvän tutkimuksen mukaan naisen korkea anti-Müllerisen hormonin pitoisuus (AMH, p=0,05, pyöristetty ylöspäin), korkeampi antraalifollikkelimäärä (AFC, p= 0,011), useampi kerätty munasolu (p=0,015), sekä useampi pakkaseen saatu alkio (p<0,001). Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että nykyinen naisen yläikäraja on vanhentunut tapa arvioida hedelmöityhoitojen onnistumistodennäköisyyttä. Ikä on edelleen tärkeä kriteeri, mutta yksilöllisemmän ennusteen saa antamalla suuremman painoarvon AMH:lle ja AFC:lle.
  • Laine, Noomi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Oralt ciklosporin är ett systemiskt immunosuppressivt läkemedel som kan användas vid behandling av svårt atopiskt eksem, ifall lokalbehandling inte gett tillfredsställande resultat. Läkemedlet har tidigare rapporterats vara effektivt och säkert trots sina potentiella biverkningar. Topikalt takrolimus är ett nyare läkemedel som har visat goda resultat vid behandling av medelsvårt till svårt atopiskt eksem. Denna avhandling ville undersöka responserna av oralt ciklosporin och takrolimussalva vid långtidsbehandling av atopiskt eksem, eftersom det tidigare gjorts få långtidsstudier som jämfört deras effekt sinsemellan. I denna avhandling har 46 patienter, som först behandlats med oralt ciklosporin och sedan med takrolimussalva, jämförts med en kontrollgrupp vars atopiska eksem endast behandlats lokalt. Studien har analyserat patienternas atopiska drag, eksemens svårighetsgrad samt ciklosporingruppens laboratorievärden före och efter behandling med oralt ciklosporin respektive takrolimussalva. Resultaten visade att topikalt takrolimus såg ut att förbättra prognosen för atopiskt eksem mer än oralt ciklosporin i och med att takrolimussalva hade en klart dämpade effekt på den atopiska inflammationen i huden. Därtill uppvisade de patienter som genomgått ciklosporinbehandling fler atopiska drag och en allmänt svårare sjukdomsbild än patienterna i kontrollgruppen. Trots en del brister med studien stöder resultaten användning av topikalt takrolimus framom oralt ciklosporin vid långtidsbehandling av svårt atopiskt eksem.
  • Huttunen, Heta; Hero, Matti; Lääperi, Mitja; Känsäkoski, Johanna; Swan, Heikki; Hirsch, Joel; Miettinen, Päivi; Raivio, Taneli (Helsingin yliopisto, 2018)
    Synnynnäinen ionikanavasairaus pitkä QT -oireyhtymä (long QT syndrome, LQTS) on perinnöllinen hengen-vaarallisia rytmihäiriöitä aiheuttava sairaus. LQTS johtuu sydänlihassolujen ionikanavien rakenteita koodaa-vien geenien mutaatioista. Yleisimmät mutaatiot ovat KCNQ1-geenissä, ja ne aiheuttavat sairauden alamuo-don LQT1. KCNQ1 sijaitsee kromosomin 11p15.5 leimautuneella alueella, ja se koodittaa jänniteriippuvaista kaliumkanavaa, Kv7.1:a. Kaksi KCNQ1:n aktivoivaa mutaatiota aiheuttavat autosomaalisesti dominantisti periytyvän kasvuhormonin vajauksen ja äidiltä perittynä ienfibromatoosin. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida LQTS -potilaiden, joilla on toiminnan hävittävä mutaatio (loss-of-function mutaatio) KCNQ1-geenissä, kasvua ja endokriinisia ominaisuuksia. Keskityimme erityisesti varhaisen kasvun ja parent-of-origin -mutaation suhteeseen. Tutkimuksessa analysoitiin LQT1-potilaiden (n=104) syntymäpituutta ja -painoa, syntymän jälkeistä kasvua ensimmäisen vuoden osalta sekä potilaiden endokriinisia ominaisuuksia. Tutkimuksessa havaittiin, että poti-laat, jotka olivat perineet KCNQ1-mutaation äidiltään, olivat syntymässä lyhyempiä kuin potilaat, jotka olivat perineet mutaation isältään. Jatkoanalyysit osoittivat, että vain potilaat, joiden äidit olivat saaneet beetasal-paajaa raskaana ollessaan, olivat lyhyempiä ja kevyempiä kuin ne potilaat, jotka olivat perineet mutaation isältään. Äidin beetasalpaajan käyttö raskauden aikana oli myös yhteydessä matalampiin napa-TSH-pitoisuuksiin sekä merkittävään saavutuskasvuun ensimmäisen elinvuoden aikana. Myöhemmin eroa ei ha-vaittu. Tutkimuksemme mukaan KCNQ1:n loss-of-function -mutaatiot eivät ole yhteydessä epänormaaliin kasvuun. Sen sijaan analyysiemme mukaan äidin raskauden aikainen beetasalpaajan käyttö näyttää rajoittavan ras-kaudenaikaista LQT1-potilaiden kasvua, mitä seuraa nopea saavutuskasvu ensimmäisen elinvuoden aikaan.
  • Ilves, Viivi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, joista on oikein käytettynä isännälle terveyshyötyä. Probioottien hyöty sairauksien hoidossa perustuu niiden kykyyn inhiboida patogeenisia lajeja kilpailemalla niiden kanssa samoista resursseista; ravinnosta ja elintilasta. Probioottien on lisäksi havaittu voivan muokata immuunireaktioita muun muassa tulehdussolujen ja tulehdusvälittäjäaineiden määriä vähentämällä. Haittavaikutukset ovat pienempiä verrattuna moniin lääkeaineisiin. Probiootit tunnetaan erityisesti niiden edullisista suolistovaikutuksista, mutta niistä on etsitty hoitokeinoa lisäksi enenevässä määrin myös suusairauksiin; sekä iensairauksiin että kariekseen. Edullisuus, turvallisuus ja mahdollisuus käyttää niitä osana potilaan omahoitoa tekevät probiooteista kiinnostavan lisän koko suunterveyden, ei vain iensairauksien, hoidossa. Erilaisia probiootteja sisältäviä suunhoitotuotteita, kuten imeskelytabletteja ja suuvesiä, on jo markkinoilla. Parodontiittipotilaiden suun mikrobifloora eroaa terveen suun mikrobifloorasta. Terveen normaaliflooran järkkymisellä voi olla haitallisia vaikutuksia suunterveydelle. Iensairauden synnyssä oleellinen käännekohta on suun mikrobiflooran asteittainen muuttuminen patogeenisempään suuntaan ja epäedullinen isännän vaste. Tutkimuksen tarkoituksena oli ottaa selvää, voisiko probiooteista olla apua muuttamaan suun mikrobiflooraa terveempään suuntaan ja siten iensairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimus toteutetiin kirjallisuuskatsauksena perehtymällä probioottien vaikutuksista tehtyihin in vitro- ja in vivo-tutkimuksiin painottuen aivan lähivuosina tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimustulokset probioottien hyödyistä iensairauksien hoidossa vaihtelevat. Probioottien on todettu voivan ainakin väliaikaisesti syrjäyttää patogeenisia parodontiittibakteereja. Osassa kliinisistä tutkimuksista probiooteista on todettu saatavan hyötyä verrattuna pelkkään konventionaaliseen hoitoon. Osassa taas hyödyt ovat osoittautuneet vähäisiksi. Lisäksi iensairauksien probioottihoidon pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä näyttöä.
  • Nastamo, Sebastian (Helsingin yliopisto, 2019)
    Målet med studien är att undersöka ifall det finns ett samband mellan sömn och metabola störningar hos tidigare toppidrottare och deras kontroller. Kombinationen av sömn- och hälsodata från tidigare toppidrottare och kontroller gör det möjligt att undersöka både sömnen och motionens inverkan på hälsan. Fysisk aktivitet gör att man sover bättre. För kort (under sex timmar) eller för lång (över nio timmar) sömn ökar risken för övervikt. Metabola störningar är associerade med fysisk inaktivitet och sömnstörningar. Studien innefattar 392 tidigare manliga toppidrottare som representerat Finland mellan åren 1920 och 1965 minst en gång i Olympiska spelen, världs- eller europamästerskap eller landskamper och 207 friska kontroller som motsvarar idrottarna till hemort och ålder. De undersökta deltog år 2008 i en hälsokartläggning där de fyllde i ett frågeformulär och genomgick en hälsogranskning. I denna studie undersöks prevalensen av metabolt syndrom, blodtryckssjukdom och störningar i glukosmetabolin. Av de undersökta var idrottarna äldre men friskare och motionerade mer jämfört med kontrollerna. Bland alla idrottargrupper var också prevalensen av de undersökta sjukdomarna lägre än hos kontrollerna. Prevalensen av metabolt syndrom och störningar i glukosmetabolin var minst hos dem som sov över sex och under nio timmar. Slutsatsen är att tillräcklig sömn och motion skulle skydda mot metabola störningar.
  • Palmgren, Teppo (Helsingin yliopisto, 2019)
    Maapähkinäallergia on eniten anafylaktisia reaktioita aiheuttava ruoka-aine Euroopassa, mutta sen diagnostiikka on vielä viime vuosiin asti ollut hyvin epävarmaa. Perinteisistä ruoka-ainespesifisistä seerumin IgE-määrityksistä ja ihon prick-testeistä on alettu siirtyä allergeenikomponenttispesifisiin IgE-määrityksiin niiden huomattavasti paremman ennustearvon vuoksi. Luotettavin vakavaa maapähkinäallergiaa ennustava mittari on tällä hetkellä Ara h 2 –allergeenille spesifisen IgE:n määritys. Tässä tutkimuksessa selvitettiin näiden menetelmien luotettavuutta maapähkinäallergian diagnostiikassa, ja lisäksi muiden kliinisten tekijöiden yhteyttä maapähkinäallergian puhkeamiseen. Koska atooppinen ekseema ennustaa aiempien tutkimuksien perusteella allergioiden ja astman kehittymistä, on kiinnostuttu mahdollisuudesta ehkäistä allergioita hoitamalla perusteellisesti lapsuusiän atooppista ihottumaa topikaalisella takrolimuusilla tai kortisonilla. Lisäksi ihon läpäisykerroksen toimintaan vaikuttavien filaggriinigeenimutaatioiden tiedetään ennustavan maapähkinäallergian puhkeamista ja atopiataipumusta. Tässä tutkimuksessa analysoitiin 81 potilasta 3-vuotisen interventiotutkimuksen loppukäynnin kohdalla. Tutkimus on satunnaistettu vertaileva seurantatutkimus, jossa vertaillaan takrolimuusi- ja kortikosteroidihoitoa 1-3-vuotiailla lapsilla, joilla on todettu keskivaikea tai vaikea atooppinen ihottuma. Tutkimuksen alussa ryhmät olivat ihottuman vaikeusasteen ja sukupuolten suhteen samankaltaiset. Ihottuman vaikeusasteen arviointiin käytettiin EASI- ja IGA-määrityksiä. Maapähkinäallergiadiagnoosi asetettiin, mikäli anamneesissa oli altistumista seurannut vakava allerginen reaktio. Ihottuman vaikeusaste parani yhtä paljon kummassakin ryhmässä, mutta maapähkinäallergiaa ja astmaa ilmeni enemmän kortisoniryhmässä. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa hoitoryhmien välillä. Tutkimusaineistosta on tarkoitus jatkossa määrittää filaggriinigeenimutaatioiden prevalenssi ja määrittää niiden yhteyttä atooppiseen ihottumaan, maapähkinäallergiaan ja astmaan.
  • Virtanen, Lari (Helsingin yliopisto, 2019)
    An object’s distinct color is commonly formed from a chromatic distribution, with varying hue information. Human observers can estimate the mean hue of a hue ensemble, but the details of this ability are still relatively unknown. Ensemble perception of hue was studied by systematically varying the external noise and the amount of information available. In a set of four experiments, the spatial sampling characteristics, spontaneous estimation strategy and task dependence, were examined. Presented briefly against a gray background, the stimuli consisted of a number of square elements, each with a uniform hue. The hues were drawn either from a von Mises distribution or a highly skewed normal distribution with one of three levels of external noise, located on a hue circle in CIELAB color space. In Experiments 1-3 observers performed a two-interval forced choice task and in Experiment 4 a modified match-to-sample task. Discrimination thresholds were estimated by fitting psychometric functions to the data. The number of elements utilized in averaging was estimated through equivalent noise modeling. Discrimination thresholds increased with increasing external noise, but decreased as the number of elements increased, the improvement being greater with higher noise. Modeling the number of samples used by the observer as a fixed power of the samples available gave an excellent fit to the data. For the 64-element stimulus, estimated effective number of samples ranged from 16 to 41. Control experiments confirmed that performance improved with the number of elements, not stimulus area. Even with a highly skewed hue distribution, most observers opted for a simple averaging strategy in estimation. With a less straightforward comparison task, results appeared much less consistent. Observers sample and average stimulus elements to estimate mean hue, similarly to ensemble perception in other domains. The observed sampling clearly surpasses earlier estimates pointing towards global sampling, and performance is most affected by surface, not edge information. Simple averaging remained as the observers’ spontaneous strategy with a non-normal hue distribution. The results were also dependent on task details, emphasizing caution when comparing different kinds of experiments.
  • Vihlman, Outi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Objective Depression and high blood pressure are becoming more common problems, but their relation remains unclear. This master's thesis studied the relation between depression and high blood pressure in the longitudinal Young Finns Study over a follow-up of four years. The aim was to examine whether 1) baseline depressive symptoms predict blood pressure over the follow-up, 2) the relation between depression and blood pressure differs among men and women, 3) health choices affect the relation, and 4) there is a relation between the duration of depression and blood pressure. Methods The participants (N=909) were about 42 years old, and 61 % of them were women. Their blood pressure and BDI-II depression scores were measured in 2007 ja 2011. Three-step regression analysis was used to predict the systolic and diastolic blood pressure based on the baseline depression score. The first model was controlled for age, gender and baseline blood pressure, the second model also for education and income, and the third model additionally for health choices. The average blood pressures of non-depressed, once depressed and twice depressed participants were compared in analysis of variance. The group comparisons were additionally controlled for age, gender and baseline blood pressure in analysis of covariance. Results and conclusions Baseline depressive symptoms did not predict blood pressure. Among women, a positive relation between depression and blood pressure was found in the first model, but not in the more controlled models. The relation between depression and blood pressure was partly explained by health choices; higher body mass index predicted higher blood pressure. Controlling for age, gender and baseline blood pressure, the duration of depression was connected to higher blood pressure; the diastolic blood pressure was higher, when the participant was depressed both in the beginning and end of the follow-up.
  • Kajanto, Kristiina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Aims of the study. Evidence suggests that a slow breathing method called resonance frequency breathing may improve sleep quality, but many previous studies have suffered from methodological shortcomings. Music listening is a popular self-help strategy to promote sleep, but previous research assessing the efficacy of music in improving sleep has yielded inconsistent results. Sleep is known to promote the retention of newly learned material, but the effects of slow breathing and music listening on overnight declarative memory consolidation are unknown. This study explores the effects of two interventions, slow breathing approximating resonance frequency and music listening, on objective sleep quality and overnight declarative memory consolidation. Methods. This study was a randomized, controlled trial with a crossover design. 20 participants (10 females) were randomly allocated to an experimental group, who did a 30-minute slow breathing exercise, or a comparison group, who listened to relaxing music for 30 minutes. Participants’ sleep was measured on two consecutive nights with polysomnography. On one night, participants completed their assigned intervention before going to bed; the other night was used as a no-treatment control condition. Memory performance was measured with a word pair association task. Linear mixed-effects modeling was used to analyze the data. Results and conclusions. Slow breathing improved declarative memory performance, but it did not improve sleep quality when compared to the control condition. Music listening did not affect memory performance, but it improved sleep quality as manifested in reduced wake after sleep onset, decreased duration of stage N1, stage N2, and non-REM sleep, and an increased percentage of stage N3 sleep when compared to the control condition. The results suggest that music listening can improve objective sleep quality and slow breathing can promote overnight learning, but more research is needed to understand the exact mechanisms underlying these associations.
  • Mohanraj, Ushanandini (Helsingin yliopisto, 2016)
    The rapid emergence of antibiotic resistance among many pathogenic bacteria has created a profound need to discover new alternatives to antibiotics. Bacteriophages are viruses which infect bacteria and are able to produce special proteins involved in bacterial lysis. However, for many bacteriophage-encoded gene products, the function is not known, i.e., hypothetical proteins of unknown function (HPUFs). Screening these proteins likely identifies a rich source of leads that will help in the development of novel antibacterial compounds. The current study presents two phage genomics-based screening approaches to identify phage HPUFs with antibacterial activity. Both screening assays are based on inhibition of bacterial growth when a toxic gene is expression cloned into a plasmid vector. The first approach was a luxAB/luxCDE -based luminescence screening assay. The luxCDE genes encoding the luciferase substrate producing enzymes were integrated into an Escherichia coli strain genome as a transcriptional fusion. Also, a vector carrying the luxAB genes, encoding the luciferase enzyme, and a cloning site for the phage HPUF genes, was constructed. Ligation of a toxic gene into the vector would result in few or rare transformants after electroporation while ligation of a non-toxic gene would result in large number of transformants, and the difference in number of transformants will be reflected in the amount of bioluminescence after electroporation. The proof of concept of the approach was verified using the control genes g150 (a structural, thus a non-toxic gene of phage R1-RT) and regB (a known toxic gene of phage T4). The results demonstrated a significant difference in Relative Luminescence Units (RLU) between the g150 and regB electroporation mixtures. The second screening approach was an optimized plating assay producing a significant difference in the number of transformants after ligation of the toxic and non-toxic genes into a cloning vector. This assay was tested and optimized with several known control toxic and non-toxic genes. Using the plating assay approach, in the current study, ninety-four R1-RT HPUFs were screened and ten of them showed toxicity in E. coli. In future, the identified toxic HPUFs of R1-RT could be purified and characterized to identify their bacterial targets. Further, both of these screening assays can be used to screen among HPUFs of other phages, and this should allow the discovery of a wide variety of putative inhibitors for the control of current and emerging bacterial pathogens.
  • Kock, Kirsti (Helsingin yliopisto, 2019)
    Akuutti nielutulehdus on kaikkialla maailmassa yleinen infektiotauti, jota aiheuttavat niin virukset kuin bakteeritkin. Tärkein tautia aiheuttava bakteeri on A-tyypin beetahemolyyttinen streptokokki, mutta myös muita antibioottihoitoa vaativia aiheuttajia on. Suun ja nielun alueella tiedetään olevan runsas ja monipuolinen bakteeristo, jonka ajatellaan olevan monimutkaisessa vuorovaikutuksessa sekä keskenään että isäntäelimistön kanssa. Sylkeen on ajateltu kertyvän suun ja nielun eri alueilla ja pinnoilla eläviä bakteereita niin, että syljen bakteeristoa tarkastelemalla saadaan informaatiota eri bakteeripopulaatioiden muodostamasta kokonaisuudesta. Tässä tutkimuksessa analysoitiin akuuttia nielutulehdusta sairastavien potilaiden ja terveiden kontrollihenkilöiden syljen sisältämiä bakteereita. Tavoitteena oli tutkia tonsilliittia sairastavien potilaiden ja terveiden kontrollien syljen bakteerien välisiä eroja sekä selvittää, voiko akuutin nielutulehduksen aiheuttajaa selvittää sylkinäytteestä. Tutkimuksessa käytettiin analyysimenetelmänä virtaussytometriaa, jota on käytetty paljon esimerkiksi hematologian alalla. Lääketieteellisessä mikrobiologiassa sitä on käytetty hyvin niukasti, ja yhtenä tutkimuksen tavoitteista oli selvittää menetelmän soveltuvuutta tälle alalle. Tutkimuksessa havaittiin tonsilliittipotilaiden syljessä olevan merkittävästi enemmän eri streptokokkilajeja kuin terveillä kontrolleilla. Muitakin tutkittuja bakteereita vaikutti esiintyvän tonsilliittipotilailla enemmän kuin kontrollihenkilöillä, mutta löydökset olivat tilastollisesti merkityksettömiä. Koehenkilöiden bakteerimäärissä oli erittäin suurta vaihtelua, mikä voi johtua sekä tutkimusmenetelmän ongelmista että yksilöllisistä eroista ihmisten välillä. Sylkinäytteen bakteereita tutkimalla ei voitu päätellä tonsilliitin aiheuttajabakteeria. Virtaussytometriaan menetelmänä liittyy vielä ongelmia, mutta se on lupaava menetelmä suurten bakteerimäärien laskemiseen ja identifioimiseen.
  • Grönlund, Elsa (Helsingin yliopisto, 2019)
    Alexitymi innebär svårighet att uttrycka och förstå sina känslor. Både miljön och genetiska faktorer påverkar förekomsten av alexitymi, där de genetiska faktorerna är ännu relativt okända. Med vår undersökning ville vi se ifall genetiska variationer inom SRY-box 5 genen (SOX5), tidigare kopplad till alexitymi, associerade med alexitymiska drag och förändringar i sömnen hos spädbarn. Materialet i denna undersökning är från både Åbo universitets FinnBrain och THLs CHILD-SLEEP projekt. Från FinnBrain projektet valdes 78 individer (medelålder 279 dygn från be-fruktningen) och från CHILD-SLEEP 969 individer (8 månaders ålder). 1-3 SNP valdes från varje LD block i SOX5 genen med Haploview och det gjordes linjär regressionsanalyser först med FinnBrains material (spädbarnens reaktion i hjärnan på emotionell ljudstimuli) och där-efter av CHILD-SLEEP materialet (svaren på sömnformulären om nattsömn, dagsömn, mäng-den uppvaknanden som föräldrarna svarat på). Som resultat i linjär regressionsanalyserna utkom allt som allt 3 SNP med gällande p-värde (P<0,05) för både ERP resultaten och med svaren av sömnformulären. Där rs725124 minor-minor allelkombinationen associerade med svagare reaktion till arg ljudstimuli och större mängd dagsömn i förhållande till nattsömn, medan minor-minor i rs10505918 associerade med en mindre sensitivitet för arg ljudstimuli och större total sömnmängd och minor-minor i rs10842244 associerade med starkare reaktion på arg ljudstimuli och större total sömn-mängd. Eftersom materialet i denna undersökning är relativt litet och p-värdena i analyserna inte hölls mera gällande efter multipel permutering, är fynden i fråga mer eventuella kopplingar, inte säkra associationer. Följaktligen behöver dessa fynd försäkras med ett större material.
  • Rönty, Lotta; Alapulli, Heikki; Lapatto, Risto; Tuokkola, Jetta (Helsingin yliopisto, 2019)
    Perinnölliset aineenvaihduntasairaudet ovat suuri joukko erilaisia sairauksia, jotka johtuvat geneettisen virheen aiheuttamasta pysyvästä biokemiallisesta häiriöstä, kuten aineenvaihduntaan osallistuvan kriittisen entsyymin puutoksesta tai vajavaisesta toiminnasta. Aineenvaihdunnan häiriö voi kohdistua esimerkiksi rasva-, hiilihydraatti- tai proteiiniaineenvaihduntaan. Monia perinnöllisestä aineenvaihduntasairaudesta kärsiviä potilaita hoidetaan yksilöllisellä ruokavaliohoidolla, jolla pyritään takaamaan riittävä energiansaanti ja estämään haitallisten aineiden kertyminen kehoon. Usein runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio on välttämätön potilaan hengissä pysymisen kannalta. Monet tutkimukset ovat osoittaneet vahvasti hiilihydraattien osuuden kariesprosessissa, joten hyvin hiilihydraattipitoinen ruokavalio on riski potilaiden suun terveydelle ja sen myötä yleisterveydelle. Artikkelia varten tehtiin kirjallisuushaku PubMed-tietokannasta ja perehdyttiin HYKS:n Lastenklinikan hoitokäytäntöihin. Artikkelissa esitellään perinnöllisiä aineenvaihduntasairauksia, niiden ruokavaliohoitoa sekä pohditaan yhtälön vaikutusta potilaiden suun terveyteen ja keinoja ennaltaehkäistä suun terveyden ongelmia. Vaikeuksia monesti tuottaa pitkäaikaisen sairauden aiheuttama raskas arki, jonka keskellä suun terveydestä huolehtiminen jää usein toissijaiseksi. Aineenvaihduntasairauksien ruokavaliohoidosta ei ole yhtenäistä hoitosuositusta, vaan hoito suunnitellaan potilaskohtaisesti. Runsaasti hiilihydraatteja sisältävän välttämättömän ruokavaliohoidon aiheuttama riski potilaiden suun terveydelle johtaa helposti ristiriitaiseen ohjeistukseen hoitavilta eri lääkäritahoilta. Lisäämällä hammaslääkäreiden tietoisuutta aineenvaihduntasairauksien hoidosta voidaan paremmin välttää ristiriitaisesta potilaan ohjeistuksesta aiheutuvaa jopa mahdollista hengen vaaraa potilaalle ja ennaltaehkäistä suun terveyden ongelmia. Perinnöllistä aineenvaihdunnan sairautta sairastavan lapsen hoitotiimiin tulisi kuulua lääkäreiden ja ravitsemusterapeuttien lisäksi myös näiden sairauksien hoitoon perehtynyt hammaslääkäri.
  • Helisten, Alma (Helsingin yliopisto, 2019)
    Zika virus (ZIKV) is an arthropod-borne virus of the genus Flavivirus. It is transmitted by Aedes mosquitos but also sexually, via blood transfusions and perinatally from mother to foetus. Before the outbreaks in Yap Island in Micronesia (2007) and French Polynesia (2013), ZIKV has caused only sporadic human infections in Africa and Asia. The latest and most remarkable epidemic started in Brazil in 2015 and it has later spread to many countries of South and Central America. Zika virus infection is typically asymptomatic or causes a self-limiting febrile illness with rash, headache, arthralgia and conjunctivitis. During the latest epidemic, the increasing numbers of newborns with microcephaly has attained wide concern. Later, the causality between Zika virus infection and microcephaly has been proven. The virus has also been connected with other neurological disorders, such as Guillain Barré syndrome. Causes of the abrupt epidemics and the increasing amount of neurological symptoms associated with ZIKV infections are still unclear. In this study, we compared the infectivity of three Asian and one African ZIKV strain in 10 human and three mosquito cell lines. We noticed that a recent ZIKV isolate from foetal brain infected several cell lines more efficiently than two other Asian strains from symptomatic febrile patients from Martinique and French Polynesia. The three viruses of Asian lineage are closely related, but contain specific mutations in their genome. Further studies are warranted to specifically determine the mutations resulting in the increased infectivity of the foetal brain isolate. (244)
  • Lea, Enholm (Helsingin yliopisto, 2019)
    Objectives: The Boston Qualitative Scoring System (BQSS) is a tool for assessing the copying accuracy in the Rey-Osterrieth Complex Figure (ROCF) test and its qualitative features, which have been proposed to measure executive functions. The goals of this study were to examine 1) whether the qualitative properties of the ROCF copy condition predict the copying accuracy, 2) whether the copying accuracy correlate with test performance in other neuropsychological tests measuring executive functions, and 3) whether various executive tests differentiate adults who had prenatal risk factors from adults who had none. Methods: The study is part of the Finnish Longitudinal Study of Cognition, in which adults with and without prenatal risk factors born between 1971 and 1974 have been followed since their birth. In this study, of the 483 participants 390 adults were in the risk group and 93 in the control group. The average age was 42 years. The analysis of this study was done with ordinal and logistic regression analyses. Results and conclusions: All the qualitative scores of produced ROCF, namely fragmentation, planning, organization, neatness, and perseveration, correlated with the copying accuracy of the ROCF assessed by BQSS. Additionally, all the qualitative scores except for fragmentation correlated with the copying accuracy assessed by the Osterrieth scoring method. Planning, organization, neatness, and perseveration explained 1–3 % of the variance of various executive test scores. Furthermore, the copying accuracy assessed by BQSS correlated with the category fluency, Stroop task, WAIS Digit Span test, errors in TMT B, and with the BRIEF-A metacognition index. In contrast, when assessed by the Osterrieth scoring method, the copying accuracy correlated only with the letter fluency test. Fragmentation, planning, organization, and the time difference between different TMT tasks differentiated adults with prenatal risk factors from adults who had none. Finally, the increased amount of prenatal risk factors correlated with poorer performance in multiple executive tests. This study suggests that the ROCF is applicable as a part of the assessment of executive functions and that the qualitative features should be taken into account during the assessment. In addition, prenatal risks especially when accumulated, increase the probability of poorer executive functions in adulthood.
  • Polvi, Jasmiina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tavoitteet: D-vitamiinin on ehdotettu olevan yksi mahdollinen ympäristötekijä mielenterveyden häiriöiden kehittymisessä. D-vitamiini osallistuu aivoissa hermosolujen muodostumiseen ja erilaistumiseen sekä joidenkin geenien säätelyyn. Lisäksi mielenterveyden häiriöistä, kuten autismikirjon häiriöstä, kärsivillä lapsilla on havaittu olevan ikätovereitaan alhaisempi seerumin D-vitamiinitaso. Muutamassa tutkimuksessa on verrattu lasten D-vitamiinitasoja ja eksternalisoivia eli ulospäin suuntautuneita ja internalisoivia eli sisäänpäin suuntautuneita oireita, eivätkä tulokset ole olleet systemaattisia. Interventiotutkimuksissa esimerkiksi autismikirjon häiriön oireita on onnistuttu lieventämään ravitsemussuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisän käytöllä. Aiempaa interventiotutkimusta ei-kliinisessä lapsipopulaatiossa D-vitamiinilisän vaikutuksista ei ole. Menetelmät: Tutkimuksen otos on osa suomalaisen VIDI (Vitamin D Intervention in Infants) -tutkimuksen aineistoa. Tutkimus oli satunnaistettu kontrolloitu kaksoissokkokoeasetelmallinen interventiotutkimus. Kontrolliryhmä sai kahden viikon ikäisestä kaksivuotiaaksi asti pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaisen annoksen (10 µg) D-vitamiinilisää päivittäin, interventioryhmän saadessa kolminkertaisen annoksen (30 µg). Lasten eksternalisoivia ja internalisoivia oireita kartoitettiin kaksivuotiaana vanhempien täyttämällä ITSEA (Infant-Toddler Social and Emotional Scale) -lomakkeella. Tarkoituksena oli tutkia eroavatko D-vitamiinilisää enemmän saaneitten lasten eksternalisoivien ja internalisoivien oireiden määrät kontrolliryhmästä. Ryhmien väliset tarkastelut tehtiin myös sukupuolille erikseen, sillä eksternalisoivissa ja internalisoivissa oireissa tiedetään ilmenevän eroja sukupuolten välillä. Tulokset ja johtopäätökset: Interventio- ja kontrolliryhmän lasten eksternalisoivien ja internalisoivien oireiden määrät eivät eronneet toisistaan kahden vuoden iässä. Tulos viittaa siihen, ettei tämänhetkisiä ravitsemussuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisän määrällä saavuteta hyötyjä suhteessa kaksivuotiaiden lasten psykologisiin tekijöihin. Poikien kohdalla ilmeni heikko yhteys suuremman D-vitamiinilisän määrän ja korkeamman eksternalisoivien oireiden määrän välillä. Aikaisemmissa interventiotutkimuksissa D-vitamiinilisän vaikutus on ollut päinvastainen, mutta koehenkilöillä on ollut diagnosoidun autismikirjon häiriön lisäksi matala veren seerumin D-vitamiinitaso ennen D-vitamiini-interventiota. Korkeamman D-vitamiinilisän määrän mahdolliset haitalliset vaikutukset poikien eksternalisoiviin oireisiin kaipaavat lisäselvitystä.