Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Early life determinants of atopy : A 20-year prospective follow-up study on unselected, healthy newborns

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för klinisk medicin sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Dermatology, Allergology and Venereology en
dc.contributor Helsinki University Central Hospital, Skin and Allergy Hospital; University of Helsinki, Department of Pediatrics; Helsinki University Central Hospital, Hospital for Children and Adolescents en
dc.contributor.author Pesonen, Maria fi
dc.date.accessioned 2010-11-25T13:54:31Z
dc.date.available 2010-11-25T13:54:31Z
dc.date.issued 2008-04-11 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-4596-7 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/22811
dc.description.abstract Atopy-related allergic diseases, i.e. allergic rhinoconjunctivitis, atopic dermatitis and asthma, have increased in frequency in the industrialized countries. In order to reverse this trend, effective preventive strategies need to be developed. This requires a better understanding of the early-life events leading to the expression of the atopic phenotype. The present study has aimed at defining early-life factors and markers associated with the subsequent development of allergic diseases in a cohort of 200 healthy, unselected Finnish newborns prospectively followed up from birth to age 20 years. Their mothers were encouraged to start and maintain exclusive breastfeeding as long as it was nutritionally sufficient for the infant. Consequently, all the infants received some duration of exclusive breastfeeding, 58% of the infants were on exclusive breastfeeding for the first 6 months of life, and 18% received this feeding at least for the first 9 months. Of the infants, 42% had a family history of allergy. After the first year of follow-up, the children were re-assessed at ages 5, 11 and 20 years with clinical examination, skin prick testing, and parental and personal interviews. Exclusive breastfeeding for over 9 months was associated with atopic dermatitis and symptoms of food hypersensitivity at age 5 years, and with symptoms of food hypersensitivity at age 11 years in the children with a familial allergy. Subjects with allergic symptoms or a positive skin prick test in childhood or adolescence had lower retinol concentrations during their infancy and childhood than others. An elevated cord serum immunoglobulin E concentration predicted subsequent atopic manifestations though with modest sensitivity. Children and adolescents with allergic symptoms, skin prick test positivity and an elevated IgE had lower total cholesterol levels in infancy and childhood than the nonatopic subjects. In conclusion, prolonging strictly exclusive breastfeeding for over 9 months of age was not of help in prevention of allergic symptoms; instead, it was associated with increased atopic dermatitis and food hypersensitivity symptoms in childhood. Due to the modest sensitivity, cord serum IgE is not an effective screening method for atopic predisposition in the general population. Retinol and cholesterol concentrations in infancy were inversely associated with the subsequent development of allergic symptoms. Based on these findings, it is proposed that there may be differences in the inborn regulation of retinol and cholesterol levels in children with and without a genetic susceptibility to atopy, and these may play a role in the development of atopic sensitization and allergic diseases. en
dc.description.abstract Allerginen herkistyminen ja allerginen nuha, astma ja atooppinen ihottuma ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Näistä sairauksista kärsii jopa miljoona suomalaista. Allergisten sairauksien puhkeamiseen johtava kehitys riippuu perimästä ja alkaa jo varhaislapsuudessa, mutta siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä puutteellisesti. Tutkimuksessa selvitettiin yksinomaisen, pitkäkestoisen rintaruokinnan vaikutusta allergisten sairauksien kehittymiseen sekä etsittiin muita vauvaiän tekijöitä, jotka liittyvät myöhemmän iän allergisiin sairauksiin. Aineistona on 200 suomalaisen terveen vastasyntyneen ryhmä, jota on seurattu syntymästä 20 vuoden ikään saakka. 42 % osallistujista oli allergiaperheiden lapsia. Kaikkien vauvojen äitejä kannustettiin aloittamaan yksinomainen rintaruokinta ja ylläpitämään sitä niin kauan kuin se oli lapselle ravitsemuksellisesti riittävää. Lapsista 58 % oli yksinomaisella rintaruokinnalla 6 kuukauden ikään asti, ja 18 % 9 kuukauden ikään asti tai pidempään. Lasten allergiaoireet tutkittiin haastattelun, kliinisen tutkimuksen ja ihokokeiden avulla 5, 11 ja 20 vuoden iässä. Napaverestä mitatun immunoglobuliini E:n korkea pitoisuus ennusti allergiaoireiden kehittymistä, mutta sen herkkyys ja tarkkuus eivät olleet riittävät, jotta se soveltuisi allergiataipumuksen seulontatestiksi. Lapsilla, jotka olivat olleet yksinomaisella rintaruokinnalla yli 9 kuukauden ikään, todettiin enemmän atooppista ihottumaa ja ruoka-aineyliherkkyysoireita 5-vuotiaana kuin lyhyemmän aikaa yksinomaista rintaruokintaa saaneilla. Ruokayliherkkyysoireiden ylimäärä oli havaittavissa näillä lapsilla vielä 11 vuoden iässä. Kahden kuukauden iässä mitatun plasman retinolin (a-vitamiini) todettiin olevan verraten matala lapsilla, joille myöhemmin kehittyi allergiaoireita. Kolesterolipitoisuus oli vauvaiästä alkaen matalampi lapsilla, joille kehittyi allergiaoireita 20 vuoden ikään mennessä. Tulokset viittaavat siihen, että yksinomaisen rintaruokinnan pitkittäminen yli nykyisten suositusten mukaisen kuuden kuukauden iän ei tehosta yksinomaisen rintaruokinnan allergiaoireilta suojaavaa vaikutusta. Yhdeksän kuukauden ikään jatkettuun yksinomaiseen rintaruokintaan saattaa jopa liittyä lapsuusiän atooppisen ihottuman ja ruokayliherkkyysoireiden lisääntymisen riski. Lapsilla, joille myöhemmin kehittyi allergisia oireita, havaittiin muita matalampi retinoli- ja kolesterolipitoisuus varhaisella vauvaiällä. Kolesterolipitoisuuksien ero oli todettavissa myöhemminkin lapsuudessa. Havainnot eivät näyttäisi selittyvän ravitsemuksellisilla seikoilla, vaan viittaavat siihen, että kolesteroli- ja retinolitasojen säätelyssä on eroja perinnöllisen atopiataipumuksen omaavien ja muiden lasten välillä. Näillä saattaa olla vaikutusta immuunivasteen muokkautumiseen varhaislapsuudessa ja siten allergiaoireiden kehittymiseen. fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-92-3554 fi
dc.relation.isformatof Yliopistopaino : Maria Pesonen, 2008 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject allergologia fi
dc.title Early life determinants of atopy : A 20-year prospective follow-up study on unselected, healthy newborns en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Ranki, Annamari fi
dc.ths Siimes, Martti A fi
dc.opn Savolainen, Johannes fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
earlylif.pdf 1.586Mb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account