Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/228132
Title: Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys
Author: Määttä, Susanna; Törmä, Hannu
Publisher: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Date: 2012
Language: fi
Belongs to series: Raportteja 89
ISBN: 978-952-10-6513-2
ISSN: 1796-0630
URI: http://hdl.handle.net/10138/228132
Abstract: Selvityksen tavoitteena oli selvittää Varsinais-Suomen ruokaketjun aluetaloudelliset vaikutukset. Selvityksen taustalla toimi Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke VARRU, joka toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007–2013. VARRU-hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Osana selvitystä toteutettiin kaksi kyselyä: toinen kohdistettiin elintarviketeollisuuden yrityksille ja toinen hankintarenkaille. Yrityskyselyn avulla tiedusteltiin muun muassa, kuinka suuri osa yritysten alkutuotannon raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Vastausten perusteella osuus on noin 40 prosenttia. Hankintarenkaille suunnatun kyselyn avulla tiedusteltiin julkiskeittiöiden omassa maakunnassa tuotettujen elintarvikkeiden käyttöosuutta. Vastausten perusteella noin 20 prosenttia julkiskeittiöiden käyttämistä elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta. Ruokaketjun nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin kaikille ruokaketjun osille erikseen. Ajatuksena oli tarkastella vaikuttavuutta lähtien liikkeelle eri ruokaketjun osista ja saada näin laajempi kuva toimialojen merkityksestä.1 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin CGE RegFin -aluemallin laskelmien mukaan alkutuotannon nykyinen vaikutus maakunnan BKT:hen on noin 843 miljoonaa euroa ja työllisyyteen noin 9 160 henkilötyövuotta. Elintarviketeollisuuden vaikutus maakuntaan on hieman alkutuotantoa suurempi: vaikutus BKT:hen on noin 1450 miljoonaa euroa ja työllisyyteen noin 10 830 henkilötyövuotta. Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa osoittautui hyvin suureksi ja merkittäväksi toimialaksi maakunnassa. Elintarvikkeiden kaupan vaikutus alueen BKT:hen on noin 3 745 miljoonaa euroa ja työllisyyteen noin 21 920 henkilötyövuotta. Myös ravitsemistoiminnalla on selkeä vaikutus maakunnan talouteen (noin 904 miljoonaa euroa) sekä työllisyyteen (noin 8 890 henkilötyövuotta). Vaikutukset laskettiin myös suhteessa maksimaaliseen kysyntäpotentiaaliin. Jos maakunnassa käytettäisiin vain omassa maakunnassa tuotettuja elintarvikkeita ja alkutuotannon raaka-aineita, olisivat toimialojen vaikutukset nykyistä suurempia. Alkutuotannon vaikutus BKT:hen voisi nousta noin 5 prosenttia eli noin 45 miljoonalla eurolla ja työllisyyteen noin 6 prosenttia eli noin 530 henkilötyövuodella. Elintarviketeollisuuden vaikutus BKT:hen voisi nousta 13 prosenttia eli noin 190 miljoonalla eurolla ja työllisyyteen noin 14 prosenttia eli noin 1 520 henkilötyövuodella. Yrityskyselyn perusteella elintarviketeollisuuden yritykset ovat optimistisia tulevaisuuden suhteen. Keskiarvot liikevaihdon kehityksestä vaihtelivat toimialoittain 10–80 prosentin kasvun välillä. Toimialoittaisia kehitysarvioita käytettiin tulevaisuuden vaikutusten laskemiseen, jotka suoritettiin dynaamisella CGE RegFinDyn -mallilla. Tulosten mukaan elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen voisi nousta vuoteen 2020 mennessä yhteensä 1 795 miljoonaan euroon eli nykytilanteeseen nähden vaikutus voisi kasvaa noin 344 miljoonalla eurolla. Elintarviketeollisuuden työllisyysvaikutus voisi nousta yhteensä noin 13 730 henkilötyövuoteen eli kasvua nykytilanteeseen tulisi 2 899 henkilötyövuotta, jos kehitysarviot toteutuvat. Selvityksen tulosten valossa Varsinais-Suomessa ruokaketjun eri osien vaikutus maakunnan talouteen ja työllisyyteen on jo nykyisellään korkea. Elintarviketeollisuuden yritysten kasvuennusteiden toteutuminen voi merkittävästi lisätä maakunnan taloudellista kasvua ja työllisyyttä. Kasvuennusteiden toteutumista tulisi tukea maakunnan talouden ja työllisyyden edistämiseksi. 1) Ruokaketjun eri osien eli alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden kaupan ja ravitsemistoiminnan vaikutuksia ei voi laskea yhteen, koska se johtaisi kaksoislaskentaan koko aluetalouden sopeutuessa.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Raportteja89.pdf 1.711Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record