Keski-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/228137
Title: Keski-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys
Author: Määttä, Susanna; Törmä, Hannu
Publisher: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Date: 2012
Language: fi
Belongs to series: Raportteja 93
ISBN: 978-952-10-6519-4
ISSN: 1796-0630
URI: http://hdl.handle.net/10138/228137
Abstract: Keski-Suomessa ruoantuotannolla on selkeä yhteys aluetalouteen ja ympäristöön. Tämän selvityksen tavoitteena oli selvittää muun muassa Keski-Suomen ruokaketjun aluetaloudelliset vaikutukset nykytilanteessa ja tulevaisuudessa. Selvityksen taustalla on Jyväskylän ammattikorkeakoulun Pro Ruokakulttuuri -hanke, jota rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Osana selvitystä toteutettiin kaksi kyselyä, joista toinen kohdistettiin elintarviketeollisuuden yrityksille ja toinen hankintarenkaille. Yrityskyselyn avulla tiedusteltiin muun muassa sitä, kuinka suuri osa yritysten alkutuotannon raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Kyselyn tulosten perusteella osuus on noin 25 prosenttia. Hankintarenkaille suunnatun kyselyn avulla tiedusteltiin julkiskeittiöiden oman maakunnan elintarvikkeiden käyttöosuutta. Vastausten perusteella noin 5 prosenttia julkiskeittiöiden elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta. Ruokaketjun nykyiset vaikutukset laskettiin kaikille ruokaketjun osille erikseen. Ajatuksena oli tarkastella vaikuttavuutta lähtien liikkeelle eri ruokaketjun osista ja saada näin laajempi kuva toimialojen merkityksestä.1 Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin CGE RegFin -aluemallin laskelmien mukaan alkutuotannon nykyinen vaikutus maakunnan BKT:hen on noin 260 miljoonaa euroa ja työllisyyteen noin 3 880 henkilötyövuotta. Elintarviketeollisuuden vaikutus maakuntaan on BKT:n osalta noin 438 miljoonaa euroa ja työllisyyden osalta noin 4 010 henkilötyövuotta. Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa osoittautui hyvin suureksi ja merkittäväksi toimialaksi maakunnassa. Elintarvikkeiden kaupan vaikutus alueen BKT:hen on noin 1 990 miljoonaa euroa ja työllisyyteen noin 7 145 henkilötyövuotta. Myös ravitsemistoiminnalla on selkeä vaikutus maakunnan talouteen, noin 385 miljoonaa euroa, ja työllisyyteen, noin 4 300 henkilötyövuotta. Vaikutukset laskettiin myös suhteessa maksimaaliseen kysyntäpotentiaaliin. Jos maakunnassa käytettäisiin ainoastaan omassa maakunnassa tuotettuja elintarvikkeita ja alkutuotannon raaka-aineita, olisivat toimialojen vaikutukset nykyistä suurempia. Omavaraisuus on jo suuri esimerkiksi maitotuotteiden valmistuksen toimialalla (Keski-Suomessa maitoa tuotetaan enemmän kuin kulutetaan), mutta usealla muulla toimialalla paikallisen ruoan tuotanto ja kulutus voisivat selvästi kasvaa. Alkutuotannon vaikutukset voisivat nousta maksimaalisen kysyntäpotentiaalin tilanteessa BKT:n osalta noin 56 miljoonalla eurolla ja työllisyyden osalta noin 766 henkilötyövuodella nykytilanteesta. Elintarviketeollisuuden vaikutukset voisivat nousta hieman enemmän. Elintarviketeollisuuden vaikutukset BKT:hen voisivat nousta noin 99 miljoonalla eurolla ja työllisyyteen noin 4 996 henkilötyövuodella. Elintarviketeollisuuden vaikutus suhteessa realistiseen kysyntäpotentiaaliin voisi nousta BKT:n osalta noin 72 miljoonalla eurolla ja työllisyyden osalta 667 henkilötyövuodella nykytilanteeseen nähden. Yrityskyselyn perusteella elintarviketeollisuuden yritykset ovat optimistisia tulevaisuuden suhteen. Keskiarvot liikevaihdon kehityksestä vaihtelivat toimialoittain 10 prosentin ja 50 prosentin kasvun välillä. Toimialoittaisia kehitysarvioita käytettiin tulevaisuuden vaikutusten laskemiseen, jotka suoritettiin dynaamisella CGE RegFinDyn -aluemallilla. Tulosten mukaan elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen voisi nousta vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 504 miljoonaan euroon eli nykytilanteeseen nähden vaikutus voisi kasvaa noin 65 miljoonalla eurolla. Elintarviketeollisuuden työllisyysvaikutus voisi nousta yhteensä noin 4 660 henkilötyövuoteen eli kasvua nykytilanteeseen tulisi noin 650 henkilötyövuotta, jos kehitysarviot toteutuvat. Keski-Suomessa ruokaketjun eri osien vaikutus maakunnan talouteen ja työllisyyteen on jo nykyisellään melko korkea. Elintarviketeollisuuden yritysten kasvuennusteiden toteutuminen voi merkittävästi lisätä maakunnan taloudellista kasvua ja työllisyyttä. 1) Ruokaketjun eri osien eli alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden kaupan ja ravitsemistoiminnan vaikutuksia ei voi laskea yhteen, koska se johtaisi kaksoislaskentaan koko aluetalouden sopeutuessa.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Raportteja93.pdf 1.604Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record