Energiaomavarainen maatila

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/228147
Title: Energiaomavarainen maatila
Author: Iivonen, Sari; Jäppinen, Eero; Laihanen, Mika; Luste, Sami; Nykänen, Arja; Ranta-Korhonen, Tuija; Seppäläinen, Sari; Seuri, Pentti; Soininen, Hanne; Tontti, Tiina; Väisänen, Hanna-Maija
Publisher: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Date: 2013
Language: fi
Belongs to series: Julkaisuja 29
ISBN: 978-952-10-6531-6
ISSN: 1796-0657
URI: http://hdl.handle.net/10138/228147
Abstract: Biokaasun tuotantoa, joko karjanlannasta tai nurmibiomassasta, tarkasteltiin tilamallien avulla EU-osarahoitteisen ESBIO – Energiomavarainen maatila -hankkeen aikana. Tarkasteltavat mallit perustuvat lähes rehuomavaraisen luomulypsykarjatilan lähtökohtiin. Tarkastelu tapahtuu eri vaihtoehtojen typpitalouden perusteella – lähtökohtana on typen täydellinen omavaraisuus (typpi peräisin vain biologisesta typensidonnasta). Typpitalouden lisäksi esitetään karkea arvio myös mallien fosforitaloudesta; lisäksi tarkastellaan energia- ja yritystaloutta. Lisäksi arvioidaan eri vaihtoehtojen laajempia vaikutuksia elintarviketuotantoon, mikäli toimintamallit olisivat yleisiä koko maataloudessamme. A-mallissa tila toimii lypsykarjatilana, mutta tuottaa biokaasua lannasta. B-malli on muutoin A-mallin kanssa identtinen, mutta käyttää biokaasun tuotantoon lannan lisäksi nurmibiomassaa 10 % peltoalastaan. C-mallissa (3 eri versiota) luovutaan kokonaan karjataloudesta ja käytetään nurmisato pelkästään biokaasun tuotantoon. Lannasta saatavan biokaasun energiasisältö vastaa noin 80 l/ha polttoöljyä, 10 % nurmialan avulla energiamäärä kaksinkertaistettaisiin; yhden nurmihehtaarin nettoenergiasaanto on noin 1000 l/ha polttoöljyä. 80 l/ha vastaa kutakuinkin tilan peltoviljelyn suoria energiapanoksia (traktorin polttoöljy) lisäksi karjataloudessa kuluu jokseenkin sama määrä lisäenergiaa, pääosin sähkönä. A- ja B-mallissa tilakohtainen kaasuntuotanto ilman muita syötteitä tuskin olisi liiketaloudellisesti kannattavaa vähäisen kokonaisenergian saannon vuoksi; C-malleissa puolestaan tilan kokonaisliikevaihto pienenisi ratkaisevasti verrattuna maidontuotantovaihtoehtoon. Bioenergian tuotannon kannattavuus riippuisi voimakkaasti tuotetun energian hinnasta. Suurimmat kokonaishyödyt saavutettaisiin, jos kaasuntuotantoon voitaisiin ohjata myös sellaisia biomassoja, jotka muutoin jäisivät kokonaan hyödyntämättä niin energiaksi kuin ravinteiden kierrätyksen osalta.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Julkaisuja29.pdf 4.988Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record