Antecedents of lifelong physical activity and the effects of lifestyle intervention and physical activity on psychological well-being

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3736-4
Title: Antecedents of lifelong physical activity and the effects of lifestyle intervention and physical activity on psychological well-being
Author: Kaseva, Kaisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Medicum, Lääketieteellinen tiedekunta, psykologian ja logopedian osasto
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017-11-08
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3736-4
http://hdl.handle.net/10138/228185
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Physical activity’s benefits for well-being are widely known, but the prevalence of physical inactivity is high. The information concerning the antecedents of lifelong physical activity is lacking. The association between lifelong physical activity and psychological well-being also needs further studying. Moreover, there exists no evidence whether long-term lifestyle interventions containing physical activity counseling have psychologically beneficial effects. This thesis examined the childhood antecedents of lifelong physical activity (Studies I-II), the association between physical activity and depressive symptoms (Study III), and whether a 20-year intensive lifestyle intervention contributed to psychological well-being (Study IV). The participants were from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study (CRYFS) (Studies I-III), and from the Prospective, Randomized Trial of Atherosclerosis Prevention in Childhood Project (STRIP) (Study IV). Self-report questions and questionnaires were used in the studies. Studies I-IV were analysed using correlation tests, regression and variance analyses. Linear growth curve modeling, linear mixed modeling, and latent class growth analysis were were applied within studies I-III. The results from the Study I indicated that high temperamental activity in childhood may contribute to the development of physically inactive lifestyle. Study II indicated that higher levels of parents’ physical activity were associated with increased physical activity in offspring from childhood to middle age. Study III identified three distinct physical activity trajectory groups: the lightly, moderately, and highly physically active ones. Highly physically active participants had lower levels of depressive symptoms in adulthood compared with lightly physically active ones. The study also showed that lifelong physical activity did not contribute to depressive symptoms to a greater degree than adulthood physical activity. Adjustment for previous symptoms of depression attenuated the associations. Study IV showed no association between a 20-year, intensive lifestyle counseling and psychological well-being in adult age. This thesis provides information that might benefit professionals in tailoring, timing and targeting physical activity promotion actions and interventions aiming at improving community well-being.Fyysisen aktiivisuuden yhteydet hyvinvointiin ovat tunnetut, mutta fyysinen inaktiivisuus on yleistä. Lapsuusajan tekijöiden yhteyksiä tarkastelevia tutkimuksia elämänpituisten liikuntatottumusten kehitykseen ei juurikaan ole. Elämänpituisen liikunnan sekä psykologisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä koskevia tutkimuksia tarvitaan myös lisää. Lisäksi ei ole lainkaan tietoa pitkäkestoisten, liikuntaneuvontaa sisältävien elämäntapainterventioiden psykologiseen hyvinvointiin liittyvistä vaikutuksista. Tässä väitöskirjassa tutkittiin lapsuusajan tekijöiden yhteyttä elämänpituisten liikuntatottumusten kehitykseen (osatyöt I-II), fyysisen aktiivisuuden yhteyttä masennusoireisiin (osatyö III), sekä 20-vuotisen, intensiivisen elämäntapaintervention yhteyttä psykologiseen hyvinvointiin (osatyö IV). Tutkimukseen osallistujat kuuluivat Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät-projektiin (LASERI) (osatyöt I-III), ja varhaislapsuudessa aloitettuun Sepelvaltimotaudin Riskitekijöiden Interventioprojektiin (STRIP) (osatyö IV). Tutkimuksissa käytettiin itseraportointikysymyksiä ja - mittareita. Tutkimukset I-IV tehtiin hyödyntäen korrelaatio-, regressio-, ja varianssianalyyseja. Tutkimukset I-III analysoitiin lineaarisen kasvukäyrämallinnuksen, lineaarisen sekamallin, sekä latenttien kasvukäyrien mallinnusmenetelmien avulla. Ensimmäisessä osatyössä osoitettiin, että lapsuuden korkea temperamentti saattaa olla yhteydessä fyysisesti inaktiivisen elämäntavan kehittymiseen. Vanhempien fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä korkeampaan fyysiseen aktiivisuuteen heidän jälkikasvunsa lapsuudesta aikuisuuteen tutkimuksessa II. Tutkimuksessa III löydettiin kolme fyysisen aktiivisuuden kehityskaarta: kevyesti, keskimääräisesti ja korkeasti fyysisesti aktiiviset. Elämänpituinen fyysinen aktiivisuus ei ennustanut masennusoireiden kehittymistä paremmin kuin fyysinen aktiivisuus aikuisiässä. Korkeasti aktiivisilla oli vähemmän masennusoireita aikuisuudessa kuin matalasti aktiivisilla, mutta yhteydet hävisivät aikaisempien masennusoireiden vakioinnin myötä. Osatyössä IV osoitettiin, ettei 20- vuotisella, intensiivisellä elämäntapainterventiolla ollut psykologiseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia aikuiässä. Väitöskirjan informaatio on todennäköisesti hyödyksi sellaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämistä käsittelevien hankkeiden ja interventioiden suunnittelussa, ajoittamisessa ja kohdentamisessa, jotka tähtäävät kansanterveyden edistämiseen.
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Antecede.pdf 592.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record