Haemodynamic Effects of MK-467 in combination with Medetomidine and Selected Sedative and Anaesthetic Agents in Dogs

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3860-6
Julkaisun nimi: Haemodynamic Effects of MK-467 in combination with Medetomidine and Selected Sedative and Anaesthetic Agents in Dogs
Tekijä: Salla, Kati
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: Medetomidine (MED), an 2-adrenergic agonist, is widely used in veterinary practice as a sedative and premedication agent, as it provides reliable sedation. However, the marked haemodynamic changes limit its use to only healthy patients. MK-467, a peripheral 2 -adrenoceptor antagonist, has been demonstrated to attenuate the early haemodynamic disturbances induced by MED with intravenous co-administration in dogs. The main aim of this series of investigations was to evaluate the haemodynamic effects of MK-467 when it is combined with MED and selected sedative or anaesthetic agents that are commonly used in veterinary practice in dogs. More specifically, the concomitant administration of MK-467, MED and butorphanol via intravenous or intramuscular routes was studied and compared with sedation induced with MED-butorphanol. The haemodynamic effects after the various doses of MK-467 in relation to the standard dose of MED were evaluated prior to and during isoflurane anaesthesia. In addition, the haemodynamic effect of the administration of MK-467 as a constant rate infusion was assessed during MED-alfaxalone total intravenous anaesthesia. As a comparison, the haemodynamic effects of the co-administration of MK-467 and MED as a premedication regimen in relation to acepromazine-butorphanol or glycopyrrolate-medetomidine prior to and during isoflurane anaesthesia were assessed. Finally, the influence of MK-467 on plasma dexmedetomidine and alfaxalone concentrations was determined. After intravenous administration of MK-467 and MED with or without butorphanol heart rate, cardiac output and oxygen delivery were well maintained, and the increase in systemic vascular resistance and blood pressures was prevented. The profitable effects of MK-467 appeared more slowly after intramuscular than after intravenous administration. The initial MED-induced haemodynamic effects were dose-dependently attenuated by MK-467 during the premedication period but not during isoflurane anaesthesia with these studied doses of MK-467 in relation to a standard dose of MED as a premedication regimen. The addition of MK-467 to MED and alfaxalone produced a stable haemodynamic outcome when they were administered as constant rate infusions. Cardiac output and oxygen delivery were well maintained during both inhalation and total intravenous anaesthetic regimens when MK-467 was involved. The haemodynamic effects after the co-administration of MED-MK-467 or acepromazine-butorphanol mimicked each other prior to and during isoflurane anaesthesia. Pre-treatment with subcutaneous glycopyrrolate failed to improve the MED-induced reduction in cardiac output by means of increasing heart rate prior to or during isoflurane anaesthesia. Peripheral 2- adrenergic receptor blockade by MK-467 resulted in a reduction in plasma dexmedetomidine and alfaxalone concentrations, presumably by altering the haemodynamic function. In conclusion, the addition of MK-467 in a MED-contained sedation or anaesthetic regimen attenuates the rather dramatic MED-induced haemodynamic changes by blocking peripheral 2-adrenergic receptors and by decreasing the plasma concentrations of dexmedetomidine. The overall haemodynamic stability is well maintained during either an isoflurane anaesthesia or an alfaxalone constant rate infusion. The combination of MK-467 with MED may offer an alternative premedication regimen to the combination of acepromazine and butorphanol in healthy dogs.Medetomidiinia käytetään yleisesti koirien rauhoitusaineena ja yleisanestesian esilääkkeenä, sillä se takaa luotettavan rauhoituksen ja lihasrentouden. Se aiheuttaa kuitenkin merkittäviä sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan muutoksia soveltuen käytettäväksi vain terveillä eläimillä. Medetomidiini stimuloi sekä keskushermostossa että sen ulkopuolella alfa-2 adrenergisiä reseptoreita, kun taas MK-467 salpaa näitä reseptoreja keskushermoston ulkopuolella. Koirilla MK-467:n ja medetomidiinin yhdistelmän on todettu vähentävän medetomidiinin aiheuttamia välittömiä verenkiertoon kohdistuvia haittavaikutuksia ilman merkittäviä muutoksia rauhoituksen laatuun. Näiden tutkimusten tarkoituksena oli selvittää MK-467:n vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan koirilla, joille annettiin medetomidiinin lisäksi muita yleisesti käytössä olevia rauhoitus- tai nukutusaineita. MK-467:n vaikutuksia tutkittiin medetomidiini-butorfanoli yhdistelmällä rauhoitetuilla koirilla sekä suonen- että lihaksensisäistä antoreittiä käyttäen. MK-467:n annosvasteisuutta selvitettiin medetomidiinilla esilääkityillä koirilla sekä esilääkityksen että isofluraanianestesian aikana. Lisäksi jatkuvana suonensisäisenä infuusiona annetun MK-467:n vaikutuksia tutkittiin medetomidiini- ja alfaksaloni-infuusioilla nukutetuilla koirilla. MK-467 lievensi muun muassa syketiheyden ja sydämen minuuttitilavuuden laskua, sekä medetomidiini esilääkityksen, että medetomidiinin-butorfanoli yhdistelmärauhoituksen aikana. Medetomidiini-esilääkityksen kanssa samanaikaisesti annetun MK-467:n vaikutukset verenkiertoon olivat annosvasteisia, toisin kuin anestesian induktion jälkeen isofluraanianestesian aikana. Alfaksaloni-infuusion aikana medetomidiini-infuusion aiheuttamat muutokset verenkiertoelimistön toimintaan voitiin kumota samanaikaisella MK-467-infuusioilla. Lisäksi tutkimuksissa verrattiin MK-467-medetomidiini yhdistelmän käyttöä isofluraani-anestesian esilääkkeenä asepromatsiini-butorfanoli tai glykopyrrolaatti-medetomidiini esilääkitysyhdistelmiin. Esilääkkeenä MK-467-medetomidiini yhdistelmä on sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan kannalta samankaltainen kuin asepromatsiini-butorfanoli yhdistelmä. Nahanalaisesti annettu glykopyrrolaatti ei estänyt medetomidiinin aiheuttamaa sydämen minuuttitilavuuden laskua, toisin kuin MK-467. Verenkiertoelimistöön kohdistuvien vaikutusten lisäksi määritettiin MK-467:n vaikutukset dexmedetomidiinin ja alfaksalonin plasmapitoisuuksiin. Tutkimuksissa todettiin MK-467:n alentavan dexmedetomidiinin ja alfaksalonin plasmapitoisuuksia, todennäköisesti kumoamalla medetomidiinin aiheuttamia verenkierron vaikutuksia.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3860-6
http://hdl.handle.net/10138/228477
Päiväys: 2017-11-24
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Haemodyn.pdf 949.9KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot