The diversity of commitment in academic learning environments : a person-oriented approach

Abstract

Entrance to academic studies does not automatically lead to commitment in one's studies. There may be differences in student commitment across different learning environments. In the present study, combinations of problems in studying medical students experience were investigated in a lecture-based learning environment (n = 246) and in a problem-based learning environment (n = 231). Also differences between the combinations in task avoidance and differences between the combinations in academic achievement were investigated in each learning environment. Medical students were classified in different learning environments by K-means cluster analysis by cases into groups based on the following variables: exhaustion, lack of self-regulation, lack of interest and distress. Three groups of commitment among medical students were identified in the lecture-based learning environment: committed, carefree and dysfunctional students. The profiles were related to task avoidance but not to study success. The committed students expressed less task avoidance than the carefree students and the dysfunctional students. The latter two groups of medical students did not differ from each other in this case. Also three groups of commitment among medical students were identified in the problem-based learning environment: committed, committed carefree and dysfunctional students. The profiles were related to task avoidance and study success. The dysfunctional students expressed more task avoidance than the committed carefree students and the committed students. The latter two groups of medical students did not differ from each other in this case. The committed students and the committed carefree students gained better grades than the dysfunctional students. However, the former two groups of medical students did not differ from each other in this case. The implications of the study for research are discussed.

Sisäänpääsy akateemisiin opintoihin ei johda automaattisesti sitoutumiseen opinnoissa. Opiskelijoiden sitoutumisessa saattaa olla eroja oppimisympäristöittäin. Tässä tutkimuksessa tutkittiin lääketieteen opiskelijoiden kokemien opiskeluongelmien yhdistelmiä luentoperustaisessa oppimisympäristössä (n = 246) ja ongelmalähtöisessä oppimisympäristössä (n = 231). Lisäksi tutkittiin näiden yhdistelmien välisiä eroja tehtävänvälttelyssä ja akateemisessa suoriutumisessa kussakin oppimisympäristössä. Lääketieteen opiskelijat luokiteltiin oppimisympäristöittäin henkilöittäin suoritettavan K-keskiarvoklusterianalyysin avulla ryhmiin seuraavien muuttujien perustalta: uupumus, itsesäätelyn puute, kiinnostuksen puute ja distressi. Luentoperustaisessa oppimisympäristössä lääketieteen opiskelijoiden keskuudesta löydettiin kolme sitoutumisen ryhmää: sitoutuneet, huolettomat ja huonosti sitoutuneet opiskelijat. Nämä profiilit olivat yhteydessä tehtävänvälttelyyn, mutta eivät opintomenestykseen. Sitoutuneet opiskelijat ilmaisivat vähemmän tehtävänvälttelyä kuin huolettomat opiskelijat ja huonosti sitoutuneet opiskelijat. Jälkimmäiset kaksi lääketieteen opiskelijoiden ryhmää eivät eronneet toisistaan tässä tapauksessa. Myös ongelmalähtöisessä oppimisympäristössä lääketieteen opiskelijoiden keskuudesta löydettiin kolme sitoutumisen ryhmää: sitoutuneet, sitoutuneet huolettomat ja huonosti sitoutuneet opiskelijat. Nämä profiilit olivat yhteydessä tehtävänvälttelyyn ja opintomenestykseen. Huonosti sitoutuneet opiskelijat ilmaisivat enemmän tehtävänvälttelyä kuin sitoutuneet huolettomat opiskelijat ja sitoutuneet opiskelijat. Jälkimmäiset kaksi lääketieteen opiskelijoiden ryhmää eivät eronneet toisistaan tässä tapauksessa. Sitoutuneet opiskelijat ja sitoutuneet huolettomat opiskelijat saivat parempia arvosanoja kuin huonosti sitoutuneet opiskelijat. Edeltävät kaksi lääketieteen opiskelijoiden ryhmää eivät kuitenkaan eronneet toisistaan tässä tapauksessa. Lopuksi käsitellään seuraamuksia tutkimukselle.