Systemaattinen analyysi Martin Seligmanin hyvinvointiteoriasta

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201711095673
Title: Systemaattinen analyysi Martin Seligmanin hyvinvointiteoriasta
Author: Härkönen, Pia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tutkimukseni tarkoituksena oli jäsentää Martin Seligmanin hyvinvointiteoriaa ja tuoda lisäymmärrystä siitä. Seligmania pidetään yhtenä positiivisen psykologian johtohahmoista ja hänen teorioitaan ja näkemyksiään myös siteerataan keskeisesti positiivista psykologiaa koskevissa teksteissä ja tutkimuksissa. Positiivinen psykologia on herättänyt uutena suuntauksena huomiota. On kuitenkin aiheellista, että uuden suuntauksen taustana pidettäviä teorioita tarkastellaan myös analyyttisesti. Näin ollen tämän tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä analyysin avulla syventymään tarkemmin siihen, mitä alan keskeisen teoreetikon ajattelu pitää sisällään ja mihin se perustuu. Menetelmät. Tutkimukseni oli teoreettis-käsitteellinen. Tutkimusmenetelmänä käytin systemaattista analyysiä, joka mahdollistaa kirjallisen aineiston teoreettisen tarkastelun ja tulkinnan. Systemaattisen analyysin tavoitteena on selkiyttää ja jäsentää teorian alkuperäistä ajatuskokonaisuutta, ja näin saavuttaa tutkimuskohteesta syvempi ymmärrys. Tutkimukseni aineistona oli Martin Seligmanin Flourish, A Visionary new understanding of happiness and well-being -teos (2011). Tarkastelin teorian keskeisimpiä käsitteitä, niiden välisiä suhteita ja teorian koherenssia ja perusteltavuutta. Lisäksi tarkastelin myös Seligmanin argumentaatiota ja pyrin arvioimaan sitä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tuloksena esitän analyysiin pohjautuvan jäsennyksen Seligmanin hyvinvointiteoriasta. Jäsennys kuvaa kiteytetysti teorian keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Lisäksi analyysiin pohjaten esitän, että samalla kun Seligmanin teoreettinen ajatusrakennelma sisältää uudenlaisen kiinnostavan käsitteellisen lähtökohdan positiivisen psykologian ja hyvinvoinnin tarkasteluun, se sisältää myös sisäisiä ristiriitaisuuksia ja jopa puutteita, jotka heikentävät teorian perusteltavuutta ja uskottavuutta. Tuloksissa perustelen seuraavat viisi väittämääni. Ensinnäkin, teorian kannalta keskeisenä näyttäytyvää kukoistus-käsitettä ei ole määritelty täsmällisesti. Toiseksi, Seligman kuvailee teoriassa kukoistus-käsitteelle kahta eri roolia, jotka kuitenkin näyttäytyvät ristiriitaisina. Kolmanneksi, Seligman luonnehtii teoriaansa deskriptiiviseksi vaikka todellisuudessa teoria näyttäytyy enemmänkin normatiivisena. Tästä johtuen jää epäselväksi, pyrkiikö Seligman teoriallaan neutraalisti vain luonnehtimaan ihmisten tekemiä, hyvinvointiin liittyviä valintoja vai esittämään suosituksia siitä, mitä tulisi tehdä lisätäkseen hyvinvointia. Neljäntenä ongelmana nostan esiin sen, kuinka Seligman argumentoi kyseenalaisesti hyvinvointiteorian (2011) ja Aito onnellisuus -teorian (2004) välisiä eroja. Tarkasteluni myötä kävi ilmi, että Seligmanin argumentaatio vääristää Aito onnellisuus -teorian (2004) rakennetta ja sisältöä. Seligman näyttäisi toimivan näin perustellakseen hyvinvointiteoriansa (2011) pätevyyttä ja saadakseen sen näyttämään uudelta ja erilaiselta. Viidentenä seikkana teoriassa näyttäytyi ongelmallisena sitoutuneisuus-elementin mitattavuus. Seligman kuvailee elementin olevan vain subjektiivisesti mitattavissa, mutta toisaalla teoksessa hän mainitsee sen olevan sekä subjektiivisesti että objektiivisesti mitattavissa. Nämä tutkimuksessa havaitut epäjohdonmukaisuudet ja argumentaation ongelmat vähentävät teorian pätevyyttä. Jotta Seligmanin hyvinvointiteoria palvelisi paremmin tarkoitustaan positiivisen psykologian teoreettisen kehittelyn lähtökohtana ja niin empiiristen tutkimusten kuin käytännön sovellustenkin taustateoriana, tulisi teorian ajatusrakennelmaa tarkastella kriittisesti ja kehittää edelleen. Samoin, jotta positiivinen psykologia voisi uutena tutkimusalana vankentaa asemaansa, on välttämätöntä, että empiiristen tutkimusten ohella keskitytään myös teoreettiseen analyysiin ja teorian kehittelyyn, joka on myös empiiristen tutkimusten taustalla.Goals. The intention of my research was to analyze and increase understanding of the well-being theory by PhD Martin Seligman. Seligman is one of the leading characters and contributors of positive psychology and his theories and insights are widely cited among the researches and articles discussing positive psychology. Positive psychology has raised a lot of attention as a novel field of research and it is reasonable to take an analytical review at the theoretical elements it is built on. Hence the aim of this research is to further analyze the content and foundation of Martin Seligman’s theory. Methods. My research was theoretical-conceptual in nature and the chosen research method was systematic analysis. Systematic analysis enables theoretical investigation and interpretation of the literary material. The aim is to get a deeper understanding of the research object through clarification and reconstructuring of the logical entity of the theory. The object of research and primary research material of this study was Martin Seligman’s publication Flourish, A Visionary new understanding of happiness and well-being (2011). The analysis focuses on clarifying Seligman’s well-being theory. The most essential concepts, their relations and theoretical coherence are examined in the study together with Seligman’s argumentation. Results and conclusions. As the result of my research I will represent a reconstruction of the well-being theory based on the conducted analysis. The reconstruction describes the essential concepts of the theory together with their relations. The results of the research also indicate, that even though Seligman’s theory contains a new and interesting conceptual point of view for observing positive psychology and well-being, it also contains some incoherence and even faults. These shortages weaken the credibility and reliability of the theory. Firstly, the theory’s essential concept “flourishing” has not been defined explicitly. Secondly, Seligman indicates two separate roles for flourishing, which seems incoherent. Thirdly, Seligman describes his theory as descriptive although it seems to be normative. Consequently, it seems uncertain whether Seligman is aiming at a neutral description of decisions leading to well-being or giving recommendations of what people should choose for being well. The fourth problem is how Seligman argues the comprehensiveness of the well-being theory by comparing it to his preceding Authentic happiness -theory (2004). This comparison of the two theories seems however bias. The fifth problem in the theory is how Seligman describes whether the engagement-element can be evaluated only subjectively or both subjectively and objectively. As a conclusion, it may be stated that Seligman’s theory should be further critically analyzed and developed to enable its utilization as the foundation for positive psychology.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201711095673
http://hdl.handle.net/10138/228512
Date: 2017
Subject: Seligman
positiivinen psykologia
hyvinvointiteoria
kukoistus
systemaattinen analyysi
Discipline: Kasvatuspsykologia
Educational Psychology
Pedagogiska psykologi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record