Problem gamblers and money: Unbalanced budgets and financial recovery

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3284-0
Title: Problem gamblers and money: Unbalanced budgets and financial recovery
Author: Heiskanen, Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Publications of the Faculty of Social Sciences - URN:ISSN:2343-2748
Abstract: The purpose of this study is to discuss problem gambling as a financial issue, to study the everyday life (unbalanced) budgets and financial matters of problem gamblers, and to discover their financial recovery processes, with or without the support from state public welfare services. In practice, the results of this study aim to support the development of prevention of problem gambling and services (especially financial support) for people who have experienced problems with their gambling. Using three data sets, this research asks: what gambler consumer clusters can be identified in Finland? How do problem gamblers experience financial problems as being secondary to gambling? How do they perceive the assistance available in deteriorating financial situations, partly related to their socio-economic positions? What meanings do Finnish social services directors gice to the public (financial) support available for problem gamblers? First, the main data set comprises 17 thematic interviews with individuals who have experienced problematic gambling. The second data set includes 11 email and phone interviews with different-level social services directors in the most populous cities in Finland, while the third data set is a population survey entitled “Finnish Gambling 2011”. First, three problematic issues connected to money during different phases of problem gambling are identified: needing money for gambling, missing money due to gambling and potential money to sort out the problems caused by gambling. The everyday life financial affairs and practices described by the gamblers revealed the episodic nature of problem gambling: disposable money means that gambling activities are organized temporally. Second, this thesis shows that gamblers in general are heterogeneous consumers. Problem gambling is most common among gamblers who play many different games. Problem gamblers come from different socio-economic backgrounds, which results in variations in the nature of the financial problems in the everyday life of the gamblers and their households. Also, their paths to financial recovery vary, especially regarding public financial assistance and social services in general, as problem gamblers have different subjective “distances” from public services. Third, problem gamblers themselves may conceptualize their problems as financial and feel that their concerns are left unaddressed in treatment. Also, measures to recognize problem gambling within social services seem necessary. The social service directors expressed the view that financial support is available for problem gamblers but requires resources, especially for the more controlling measures such as having a social worker manage the client’s finances. Control in general is an important element in supporting problem gamblers financially, as different money-management strategies may influence the gambler’s financial autonomy, but may provide support in managing financially. Problem gambling is often understood as a mental health issue and treated with individual therapy. This study suggests that the prevention and treatment of problem gambling ought to be set in a broader, financial perspective. Gambling is undertaken with money, and the cycles of everyday life budgets, as well as the different social and economic positions of the gamblers, should be recognized and acknowledged.Tutkimuksessa tarkastellaan rahapelien ongelmapelaamisen ja siitä toipumisen taloudellisia ulottuvuuksia. Raha on yksi rahapelaamisen pääelementeistä, ja se sitoo pelaajat heidän sosiaalisiin ympäristöihinsä. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia rahan eri rooleja ongelmapelaajien arjessa sekä heidän mahdollisuuksiaan taloudelliseen toipumiseen. Tutkimuksen tulosten avulla voidaan kehittää rahapeliongelmien ehkäisyä ja ongelmapelaajille suunnattuja palveluja (erityisesti taloudellista tukea). Tutkimuksessa kysytään, millaisia rahapelaajien kuluttajaryhmiä Suomessa on, miten ongelmapelaajat kokevat pelaamisesta aiheutuneet taloudelliset ongelmat sekä miten ongelmapelaajat toipuvat ongelmapelaamisesta taloudellisesti. Lisäksi kysytään, miten sosiaalijohtajat ymmärtävät ongelmapelaamisen ja miten ongelmapelaajia voidaan sosiaalipalveluissa auttaa. Kysymyksiin etsitään vastauksia kolmesta aineistosta. Pääaineistona on 17 ongelmapelaajan haastattelua, toisena aineistona 11 sosiaalijohtajan sähköposti- ja puhelinhaastattelua ja kolmantena ”Suomalaisten rahapelaaminen 2011” -väestökysely. Tutkimuksessa tunnistettiin kolmenlaisia rahan rooleja ongelmapelaajan arjessa: ensin pelaamiseen kuluu yhä enemmän pelirahaa, mikä aiheuttaa puutteita muussa arjessa. Näiden puutteiden korvaamiseksi ja pelaamisen jatkamiseksi etsitään potentiaalista rahaa laillisista ja laittomista lähteistä. Keinot hankkia lisää rahaa saattavat olla hyvinkin haavoittavia. Käytettävissä oleva raha jaksottaa pelaamista ajallisesti, ja rahalla myös kontrolloidaan pelaamista tasapainoteltaessa pelaamisen ja arjen menojen välillä. Ongelmapelaajat ovat erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. Koska rahapelejä pelataan rahalla, ilmenevät talousongelmat eri pelaajilla eri tavoin. Myös mahdollisuudet taloudelliseen toipumiseen ja taloudellisen tuen muodot (sekä julkisten palvelujen että läheisten tuki) ovat erilaisia. Sosiaalijohtajat liittävät ongelmapelaamisen erityisesti taloudelliseen eriarvoisuuteen. Ongelmapelaajat itse käsittävät ongelmansa usein ensin taloudelliseksi mutta ongelmapelaamiseen apua tarjoavissa palveluissa taloushuolet saatetaan ohittaa. Sosiaalipalveluissa on tarjolla myös taloustukea. Erityisesti talousasioiden kontrolli nousi tutkimuksessa esiin. Ongelmapelaaminen ymmärretään usein mielenterveysongelmaksi, jota hoidetaan yksilöterapiassa. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan ongelmapelaamisen ehkäisy ja hoito tulisi asettaa laajempaan, taloudelliseen kehykseen, jossa keskityttäisiin esimerkiksi talousosaamisen vahvistamiseen tai velkaantumisen ehkäisyyn. Tärkeää olisi myös tunnistaa ongelmapelaamisesta kärsivien taloudellisten tilanteiden erot sekä pelaamisen kiinnittyminen arjen talouteen ja käytettävissä olevan rahan määrään.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3284-0
http://hdl.handle.net/10138/228528
Date: 2017-12-16
Subject:
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
PROBLEMG.pdf 745.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record