Effects of linguistic and musical expertise on early auditory processing : Electrophysiological and behavioral evidence

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3844-6
Julkaisun nimi: Effects of linguistic and musical expertise on early auditory processing : Electrophysiological and behavioral evidence
Tekijä: Dawson, Caitlin
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Medicum
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: The auditory system can be shaped by exposure to different auditory environments, such as native language and musical training, and these effects have been demonstrated at behavioral, cortical, and subcortical levels. However, it is not yet understood how these effects could be modulated by musical expertise within different linguistic groups. Thus, the main objective for this thesis was to investigate interacting effects of native language patterns and musical experience on early auditory processing of basic sound features. Methods included electrophysiological brainstem recording as well as a set of behavioral auditory discrimination tasks designed to find discrimination thresholds for intensity, frequency, and duration in single-feature conditions, and for intensity and duration in multifeature conditions. A musical sophistication self-report questionnaire was also used in correlational analyses. Native Finnish speakers showed enhanced subcortical duration processing compared to native German speakers. For Finnish speakers, musical expertise was associated with enhanced behavioral frequency discrimination. Greater musical sophisticaton was also associated with a greater decrement in perceptual duration discrimination in a complex multifeature task. Mandarin speaking musicians showed enhanced perceptual discrimination for both frequency and duration compared to Mandarin speaking nonmusicians. However, there was no difference between Mandarin speaking musicians and nonmusicians in subcortical onset responses or either of two measures of subcortical pitch tracking. Perceived intensity, frequency, and duration are related, but intensity and frequency give independent contributions to perceived duration. The results suggest that musical expertise does not enhance all auditory features equally for all language speakers; native language phonological patterns may modulate the enhancing effects of musical expertise on specific features. The perceptual effects of musical expertise were not reflected in brainstem responses, indicating that native language experience may apply a subcortical ceiling effect on the auditory features encoded in the language, and/or that musical expertise and task relevance can give additional perceptual benefits. This supports the idea that musical expertise encourages efficient processing of complex sounds in a natural sound environment, as in music performance or conversational speech, and that the sensitive nature of plasticity of the efferent pathway has a significant effect on basic auditory processing.Kuulojärjestelmä muovautuu sen mukaan millaisille ääniympäristöille se altistuu: esimerkiksi äidinkieli ja musiikkiharjoittelu vaikuttavat äänten käsittelyyn aivokuorella, sen alaisilla subkortikaalisilla alueilla sekä tehtäväsuoriutumisen tasolla. Ei kuitenkaan vielä tiedetä, kuinka muusikkouden ja äidinkielen yhdistelmä vaikuttaa näihin. Väitöskirjassani tutkin äidinkielen ja musiikillisen taustan yhteisvaikutuksia äänen peruspiirteiden käsittelyyn. Tutkimusmenetelminä olivat aivorunkomittaukset sekä kuuntelukokeet. Äänten kuuntelukokeilla kartoitettiin intensiteetin, taajuuden ja äänen keston erottelutarkkuuksia. Korrelaatioanalyyseissä hyödynnettiin myös tutkittavien täyttämiä itsearviointeja omasta musiikillisesta taustastaan. Suomea äidinkielenään puhuvilla äänen keston subkortikaalinen käsittely oli tehokkaampaa kuin saksankielisillä tutkittavilla. Suomenkielisillä muusikkous liittyi parempaan taajuuden erotteluun kuuntelukokeessa ja muusikot erottelivat myös paremmin äänen keston eroja kuin muut tutkittavat erityisesti monipiirteisessä koeasetelmassa. Mandariinikiinaa puhuvat muusikot taas erottelivat paremmin taajuutta ja äänen kestoa kuin mandariininkieliset ei-muusikot. Samaa äidinkieltä puhuvat muusikot ja ei-muusikot eivät kuitenkaan eronneet toisistaan ääniärsykkeen alun synnyttämissä varhaisissa subkortikaalisissa vasteissa, eivätkä myöskään subkortikaalisissa äänenkorkeusvasteissa. Intensiteetin, taajuuden ja äänen keston havaitseminen liittyvät tutkimuksen mukaan toisiinsa, mutta äänen intensiteetti ja taajuus vaikuttavat myös itsenäisesti havaittuun äänen kestoon. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että muusikkous ei vahvista äänten eri piirteiden havaitsemista samalla tavalla eri kielten puhujilla. Äidinkielen fonologinen rakenne saattaa vaikuttaa siihen, miten musiikillinen kokemus tehostaa joidenkin äänen piirteiden havaitsemista. Muusikkouden vaikutukset havaintoihin eivät näkyneet aivorunkovasteissa. Tämä viittaa siihen, että äidinkielelle tyypillisten äänenpiirteiden käsittelylle on subkortikaalisella tasolla eräänlainen aivorunkovasteiden kattoefekti. Vaihtoehtoisesti saattaa olla kyse siitä, että behavioraalisen kokeen tehtävänanto on muusikoilla ohjannut ja helpottanut havainnointia. Tutkimus tukee näkemystä, että muusikkous tehostaa monimutkaisten äänten käsittelyä luonnollisissa ääniympäristöissä, kuten konsertissa tai keskustelussa. Samoin se osoittaa, kuinka merkittävä vaikutus laskevien hermoratojen muovautuvuudella on varhaiseen äänten käsittelyyn.
URI: URN:ISBN:978-951-51-3844-6
http://hdl.handle.net/10138/228578
Päiväys: 2017-12-04
Avainsanat:
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Effectso.pdf 29.02MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot