“In Our Body the Scripture Becomes Fulfilled” : Gendered Bodiliness and the Making of the Gender System in Martin Luther’s Anthropology (1520–1530)

Abstract

This doctoral dissertation examines Martin Luther’s view of the human being during a decade of ecclesiastical, social, and political turmoil. The vital perspectives in scrutinizing Luther’s anthropology are gender, bodiliness, sexuality, and power. The study first asks how gendered bodiliness was treated in Luther’s discussions on femininity and masculinity, and, consequently, in what way he constructed proper feminine and masculine ways of being and developed the gender system. Under scrutiny are the ideals, norms, and expectations that he framed on the grounds of the gendered body. Thirdly, it is asked whether Luther’s views varied according to historical and textual context, and especially if there are differences between his views of female and male ways of being that are presented in theory, on the one hand, and in practical situations, on the other.

The most important contextual factors that set the background for analyzing Luther’s viewpoints are, by and large, the debate on the proper kind of Christian life—whether it should be lived in the cloister or in matrimony—and Luther’s changing personal situation from Augustinian friar to husband and father. The time frame of the study is set from 1520 to 1530—a decade that is less studied in modern research from the viewpoint of gender than, for example, the following one. The structure of the study is thematic, yet it follows a loose chronology. It is thus easier to explore a possible chronological shift in Luther’s language and thinking, and especially whether changes in his personal life or in church and society somehow affected his views concerning the body, gendered ways of being, and the gender system.

Many of the key concepts of the study—such as gender and the gender system, power, authority, and otherness—have been adopted from gender studies. Methodologically, the texts are examined through a close critical reading and content analysis of the sources to discuss both the explicit and the implicit dimensions of Luther’s discussion. Texts from the Weimarer Ausgabe (D. Martin Luther’s Werke: Kritische Gesamtausgabe) are used as the source material.

The study shows that Luther formulated his views on gender and the gender system firmly on the basis of human bodiliness. The penetrable theoretical idea that Luther deducted from gendered bodiliness was gender hierarchy: the woman’s subordination and otherness, and the man’s normativity and dominion. Luther participated in the reconstruction of femininity and masculinity in close interaction with the past and the present: he was in several ways affected by and bound to his medieval heritage and to the views of his contemporaries. Furthermore, the study proves that overall, Luther’s thinking concerning the gender system did not undergo major changes during the 1520s, but instead involved smaller adjustments.

The analyses of real-life situations reveal that Luther could be flexible in his viewpoints concerning the limits that one’s gender constituted—he allowed different rules especially for himself, for instance. However, in many cases regarding his fellow men and women he applied his theoretical views in practice in a very strict sense. Therefore, it is not the difference between theory and practice per se that is pervasive in Luther’s texts. The study proves that the difference between Luther’s practical views and theory is chiefly dictated by subsidiarity. The two core ideas are: (1) the closer to Luther, the more special the case, and (2) the more strategically important for Luther, the more special the case.

Millaista naisena ja miehenä olemisen tapaa Martin Luther (1483–1546) rakensi teksteissään? Millaisia ihanteita, odotuksia ja normeja hän loi? Entä millä tavoin hän sanoitti ihmiskehon merkitystä suhteessa sopivaan tai epätoivottuun mieheyteen ja naiseuteen? Oliko hän kannanotoissaan linjakas, vai löytyykö eri aikoina ja eri tilanteisiin kirjoitetuista teksteistä vaihtelua? TM Sini Mikkolan väitöskirja Lutherin ihmiskäsityksestä tarkastelee muun muassa näitä kysymyksiä.

Tutkimusaikakautta, 1520-lukua, värittää kaksi erityisen kiinnostavaa ilmiötä. Näistä ensimmäinen on monella foorumilla käyty kiista siitä, millainen kristityn elämä oli Jumalan näkökulmasta suotuisinta; toteutuiko Jumalan tarkoittama ihmiselämä parhaiten luostarissa vai avioliitossa. Toinen historiallinen tapahtumasarja liittyy ensimmäiseen, mutta koskee Lutherin henkilökohtaista elämää: hänestä tuli augustinolaisveljen sijaan aviomies vuonna 1525 ja sitten perheenisä vuodesta 1526 lähtien.

Väitöskirja osoittaa, että Luther muotoili käsitystään sukupuolista ja sukupuolijärjestelmästä keholähtöisesti: tietynlainen ihmiskeho tuotti hänen mukaansa kyseiselle sukupuolelle ominaista tunne-elämää, käytöstä ja toimintaa. Tämä johti hänet yleensä korostamaan sukupuolten välistä hierarkiaa. Nainen edusti mieheen nähden toiseutta ja hänen tuli olla tälle alamainen; mieheyttä puolestaan luonnehtivat normatiivisuus, valta ja voima. Tutkimus osoittaa, että nämä käsitykset säilyivät melko muuttumattomina hänen ajattelussaan koko 1520-luvun. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että Lutherin käsitykset esimerkiksi sukupuolittuneesta kehosta ja sukupuolten välisistä valtasuhteista olivat hyvin pitkälti linjassa paitsi edeltävän tradition myös aikalaiskäsitysten kanssa. Naiseus ja mieheys näyttäytyivät siten Lutherin ajattelussa hyvin samankaltaisina kuin aiemmassakin perinteessä.

Arkielämän tilanteiden analysointi erityisesti Lutherin kirjeenvaihtoa tutkimalla osoittaa, että hän pyrki soveltamaan teoreettista ihannettaan sukupuolittuneesta olemisen tavasta myös käytäntöön. Monissa tilanteissa hän saattoi kuitenkin olla varsin joustava näkemyksessään siitä, mikä oli kullekin sukupuolelle sallittua tai sopivaa. Hän salli poikkeuksia yleisiin linjauksiinsa etenkin silloin, kun oli kyse hänelle läheisistä ihmisistä – eritoten hänestä itsestään – tai hänelle strategisesti tärkeistä henkilöistä. Tämän vuoksi Lutherin ajattelua sukupuolista ja kehollisuudesta ei määritä niinkään johdonmukainen “teorian” ja “käytännön” välinen ero, vaan tilannekohtaisten arvioiden merkitys. Teoreettiset ihanteet ja käytännön sovellukset olivat jatkuvassa vuoropuhelussa Lutherin ajattelussa.