Keskustelun semioottiset resurssit puheen apraksiassa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine en
dc.contributor Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten sv
dc.contributor.author Rantakangas, Tuula
dc.date.issued 2017
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201711155717
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/228719
dc.description.abstract Aims. Verbal apraxia might occur with aphasia. Apraxia may impact on person`s ability to be in talk-in-interaction with. Little is known about how apraxia of speech might influence talk-in-interaction and a person`s use of gestures. Even the less is known how these communication strategies will change by time. In addition, a person with apraxia must find new communication strategies. To help a person with apraxia of speech to communicate better with their significant others there is a need for information: how one can support a person with verbal apraxia the most effective way. The aim of this study is to explore how the sequential organization of conversation is constructed with a person with apraxia of speech and non-fluent aphasia and a speech therapist and how gestures are used by person with verbal apraxia for one year. Methods. The participant was a 78-year-old woman who had a verbal apraxia and aphasia. The qualitive data consisted of 3 videotaped conversations with person with apraxia and non-fluent aphasia and a speech therapist (58 minutes, 50 seconds of raw data). The data was collected for one year. Focus of the analysis was on changes in the conversation organization and the use of semiotic resources in conversation for one year. The method of conversation analysis is utilized in this study. Results and conclusions. The qualitive analysis in this study showed that conversation between the speakers were typically consisted of `hint and guess` sequences. The first data (videotaped 3 weeks after the stroke) revealed that the participant was almost speechless and her use of gestures was fussy. The lack of speech and fussy gesturing made her utterances difficult to understand and conversation consisted of long negotiation turns. After six months, the participant`s utterances and the use of gestures were more detailed and she showed more active role in interaction. After one year, the participant`s utterances and gestures were even more detailed. According to these improvements, the length of negotiation turns decreased and conversation started to go along more fluent. The way how the participant used iconic gestures and pantomime were different when comparing to other studies. One potential hypothesis is that the apraxia might influence negatively one's ability to use gestures for compensatory strategies. According to these results, it is important to research more about apraxia and talk-in-interaction. en
dc.description.abstract Tavoitteet. Afasian yhteydessä tavataan usein myös puheen apraksiaa. Puheen apraksia voi heikentää yksilön kykyä olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa entisestään. Puheen apraksian vaikutuksia keskustelun rakentumiseen on tutkittu vasta verrattain vähän. Hyvin vähän tiedetään, miten puheen apraksia vaikuttaa sairastuneen kommunikointikeinoihin ja keskustelun rakentumiseen. Vielä vähemmän on tietoa siitä, miten apraktisen puhujan keinot osallistua keskusteluun muuttuvat ajan kuluessa. Sairastuneen ihmisen vuorovaikutuksen turvaamiseksi on tärkeää tietää, millä tavoin apraktiset puhujat kompensoivat muuttuneita kommunikointitaitojaan. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, millä tavoin apraktisen puhujan ja puheterapeutin väliset keskustelutilanteet rakentuvat vuoden aikana. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten apraktinen puhuja hyödyntää puheenvuoroissaan ei-sanallisia aineksia vuoden aikana. Menetelmät. Tutkittava oli 78-vuotias nainen, jolla oli todettu puheen apraksia sekä sujumaton afasia. Aineisto koostui 3 videoidusta apraktis-afaattinen puhuja – puheterapeutti -keskustelutilanteesta. Työ oli laadullinen tapaus-tutkimus, jonka aineisto oli kerätty yhden vuoden aikana. Nauhoitusten kesto oli yhteensä 58 minuuttia, 50 sekuntia. Aineisto analysoitiin keskustelunanalyysiä käyttäen. Analyysissa keskityttiin tarkemmin kolmeen piirteeseen: keskustelun rakentumiseen osallistujien välillä, tutkittavan ei-sanallisten ainesten käyttöön sekä siihen, miten tutkittavan kuntoutuminen ilmenee keskustelun rakentumisessa ja ei-sanallisten ainesten käytössä vuoden aikana. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston analyysi osoitti, että keskustelu rakentui tyypillisesti vihje – arvaus -tyyppisestä neuvottelusta keskustelijoiden välillä. Sairastumisen alkuvaiheessa (3 viikkoa sairastumisesta) tutkittava oli lähes puhumaton ja hänen ei-sanallisten ainesten käyttönsä oli kehittymätöntä. Puheen tuoton vaikeus ja siitä johtuva puheen niukkuus sekä epätarkka elehtiminen tekivät tutkittavan vuoroista paikoin vaikeatulkintaisia. Keskusteluun aiheutui tämän vuoksi pitkiä neuvottelujaksoja. Kuusi kuukautta sairastumisesta tutkittava tuotti jo joitakin tarkkoja puhevastauksia ja myös käytti ei-sanallisia aineksia kehittyneemmin. Vuoden kuluttua sairastumisesta tutkittavan puhevastaukset olivat tarkentuneet entisestään ja myös ei-sanallisten ainesten käyttö oli monipuolistunut. Keskustelussa nämä muutokset näkyivät muun muassa osallistujien sujuvammassa etenemisessä aiheesta toiseen. Tutkittavan tavassa käyttää ei-sanallisia aineksia huomio kiinnittyi toistuvasti esittävien eleiden puuttumiseen. Yksi mahdollinen selitys tälle voisi olla tutkittavalla ollut apraksia. Aihetta on tarpeen tutkia laajemmin. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject puheen apraksia fi
dc.subject afasia fi
dc.subject keskustelu fi
dc.subject semioottiset resurssit fi
dc.subject ei-sanalliset ainekset fi
dc.subject keskustelunanalyysi fi
dc.title Keskustelun semioottiset resurssit puheen apraksiassa fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Logopaedics en
dc.subject.discipline Logopedia fi
dc.subject.discipline Logopedi sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201711155717

Files in this item

Files Size Format View
Pro gradu_Rantakangas.pdf 1.093Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record