Liikuntapaikkojen saavutettavuus ja optimaaliset sijainnit Helsingissä pitkän aikavälin tarkasteluna

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017112252542
Title: Liikuntapaikkojen saavutettavuus ja optimaaliset sijainnit Helsingissä pitkän aikavälin tarkasteluna
Author: Karvinen, Iiris
Other contributor: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Geotieteiden ja maantieteen laitos
University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography
Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten, Institutionen för geovetenskaper och geografi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017112252542
http://hdl.handle.net/10138/228859
Thesis level: master's thesis
Discipline: Regionvetenskap
Regional Studies
Aluetiede
Abstract: Saavutettavuudesta on tullut keskeinen tutkimuskohde yhdyskuntasuunnittelussa, ja tutkimuksen lisäksi saavutettavuustarkasteluista on tullut osa käytännön suunnittelua. Saavutettavuuskysymykset ovat nousseet ajankohtaisiksi osana keskustelua yhdyskuntarakenteen muutoksesta, johon liittyy yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja uuden monikeskuksisen yhdyskuntarakenteen tulkinta verkostokaupunkina. Palveluverkkotarkastelut voidaan nähdä välttämättöminä kuntien taloudellisen kestävyyden kannalta. Väestönkasvu ja kunnan rajalliset resurssit asettavat haasteita tulevaisuuden liikunnan palveluverkolle Helsingissä. Näin ollen liikuntapalveluiden saavutettavuuden ja optimaalisten sijaintien kartoittaminen pitkällä aikavälillä voidaan nähdä tärkeänä. Tässä tutkielmassa selvitetään liikuntapaikkojen saavutettavuutta Helsingissä nykytilanteessa ja tulevaisuudessa sekä kartoitetaan optimaalisia sijainteja uusille liikuntapaikoille. Tutkimus voidaan jakaa kahteen osaan 1) optimaalisten sijaintien määrittämiseen vuoden 2040 väestöllä ja 2) saavutettavuustarkasteluihin, joiden tarkoituksena on selvittää väestönmuutosten sekä joukkoliikenneverkostossa ja palveluverkossa tapahtuvien muutosten vaikutusta saavutettavuuteen. Tutkitut liikuntapaikkatyypit ovat liikuntapuistot, liikuntasalit, lähiliikuntapaikat, tekojääkentät ja uimahallit/maauimalat. Liikuntapaikkojen optimaaliset sijainnit määritettiin vuodelle 2040 tehdyn väestöennusteen perusteella. Sijainti-allokaatio-analyysit suoritettiin ArcMap-ohjelmiston Network Analyst -lisäosan Minimize impedance -työkalulla, joka perustuu p-mediaaniongelman ratkaisemiseen. Tuloksena saadaan optimaaliset sijainnit, jotka minimoivat väestöpisteiden keskimääräistä matka-aikaetäisyyttä lähimmälle liikuntapaikalle. Analyysissa huomioitiin nykyisten liikuntapaikkojen lisäksi myös tiedossa olevat suunnitellut liikuntapaikat. Uimahalleille/maauimaloille sijainti-allokaatio-analyysit suoritettiin autoilijan tieverkostoa pitkin ja muille liikuntapaikoille optimoinnit suoritettiin kävelijän tieverkostoa pitkin. Optimointien lisäksi tutkielmassa selvitetään liikuntapaikkojen saavutettavuutta laskemalla matka-aikoja vuoden 2016 ja vuoden 2040 tilastoruuduista lähimmälle liikuntapaikalle kävellen, autolla ja joukkoliikenteellä. Matka-aikojen laskenta henkilöautolla perustui Helsingin yliopiston Digital Geography Lab -tutkimushankkeessa kehitettyyn ArcMap-ohjelmistolla toimivaan työkaluun, joka mahdollistaa kokonaismatkaketjujen laskemisen. Matka-ajat joukkoliikenteellä laskettiin samassa tutkimushankkeessa kehitetyllä MetropAccess-Reititin-työkalulla ja kävellen OpenStreetMap-aineistosta muokatulla tieverkostolla ArcMap-ohjelmiston OD-Cost-Matrix-työkalulla. Tutkielman analyysit osoittavat, että nykytilanteessa liikuntapaikat ovat suhteellisen hyvin saavutettavissa tutkituilla kulkumuodoilla. Autolla keskimääräiset matka-ajat vaihtelevat liikuntapaikasta riippuen 10–15 minuutin ja joukkoliikenteellä 12–20 minuutin välillä. Kävellen matka-ajat ovat odotetusti pisimpiä vaihdellen noin 18–39 minuutin välillä. Ilman uusia liikuntapaikkoja keskimääräiset matka-ajat liikuntapaikoille kasvavat vuoteen 2040 mennessä, mutta tästä huolimatta autolla ja joukkoliikenteellä liikuntapaikat ovat suhteellisen hyvin saavutettavissa tulevaisuudessa ilman uusia paikkoja. Saavutettavuudessa on kuitenkin huomattavia alueellisia eroja, jotka eivät ilmene keskiarvomatka-aikojen perusteella. Huonosti saavutettavat alueet vaihtelevat liikuntapaikan mukaan, mutta etenkin Östersundom esiintyy huonosti saavutettavana vuonna 2040. Palveluverkon tihentäminen optimoiduilla, mutta myös suunnitelluilla sijainneilla, parantaa saavutettavuutta etenkin kävellen ja joukkoliikenteellä. Sen sijaan henkilöautoilijalle uusilla paikoilla ei ole yhtä suurta merkitystä, koska saavutettavuus on todella hyvä ilmankin niitä. Palveluverkon tihentämisen edut näkyvät etenkin matka-aikakartoista, joista nähdään, että sijainti-allokaatio-analyyseilla optimoidut sijainnit lyhentävät matka-aikoja kaikkein huonoiten saavutettavilla alueilla. Joukkoliikenneverkoston vaikutukset saavutettavuuteen pitkällä aikavälillä jäävät väestönmuutoksia ja palveluverkossa tapahtuvia muutoksia selkeästi vähäisemmiksi tässä tutkimuksessa.Accessibility has become widely researched topic in the fields of urban planning and urban geography. Along with these studies different kind of accessibility analyses have played an essential role in practical planning. Accessibility analyses offer a tool to investigate service networks. Investigating service networks is considered necessary for example because of economical sustainability of municipalities. Population growth and limited resources of the municipality are creating challenges for future Helsinki. Therefore it is important to investigate service networks and accessibility in a long term. The aim of this study is to explain how the accessibility of chosen sports facilities changes in the long term in Helsinki. The study can be divided into two different parts that are 1) location-allocation analyses to define optimal locations for new sports facilities in 2040 and 2) accessibility calculations where population growth, changes of the public transport network and changes in service network of each type of sports facility are taken into account. This study focuses on five different facility types that are sports park, gymnastics hall, neighborhood sports site, artificial ice rink and swimming facility including swimming halls and outdoor pools. Location-allocation analyses are carried out in ArcGIS with Network Analysis extension using Minimize Impedance tool that is based on solving P-Median problem. The population is based on a population scenario of year 2040. Swimming facilities were examined by minimizing the travel time in car driver’s network and a pedestrian street network was applied in other facility types. The accessibility analyses are carried out by calculating travel times from inhabited statistical grid cells to the nearest sports facilities in 2016 and in 2040. Depending on a sports facility type the accessibility is measured by car, public transport and/or walking. The travel time calculations by car were based on a tool and a dataset working in ArcMap software and developed by Digital Geography Lab -research group. Travel time calculations by public transport were calculated with MetropAccess-Reititin tool and the calculations for walking were conducted in OC-Cost-Matrix tool in ArcMap software. The analyses indicate that the accessibility of sports facilities is relatively good for all the inspected modes of transports. By car the average travel time is between 10-15 minutes and 12-20 minutes by public transport depending on the type of sports facility. By walking the average travel time is between 18-39 minutes. By 2040 the average travel times are increasing but still the accessibility is rather good especially by car and public transport. However there seems to be regional differences in accessibility that are not visible without taking a look at accessibility maps. Areas with poor accessibility differ depending on the type of sports facility. Changing service network with new facilities affects positively to accessibility especially by walking and public transport. However by car the changes are not that significant because the accessibility is very good to begin with. The population growth and changes in service network seem to have more affect to accessibility in the long term compared to the changes of public transportation.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
gradu_karvinen_valmis.pdf 11.50Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record