”En reflektion över året som gått för #barnpåflykt” : En studie av UNICEF Sveriges användning av hashtaggar på Twitter i juni-december 2016

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712015801
Julkaisun nimi: ”En reflektion över året som gått för #barnpåflykt” : En studie av UNICEF Sveriges användning av hashtaggar på Twitter i juni-december 2016
Tekijä: Mäenmaa, Ann-Marie
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2017
Kieli: swe
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712015801
http://hdl.handle.net/10138/228986
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Scandinavian Languages (Second Domestic Language)
Pohjoismaiset kielet, ruotsi toisena kotimaisena kielenä
Nordiska språk, svenska som andra inhemska språk
Tiivistelmä: Tutkielma käsittelee mikroblogi Twitterissä esiintyvien hashtagien käyttöä lingvistisestä näkökulmasta ja keskittyy hashtageihin avustusjärjestö Unicef Sverigen Twittertilillä (@unicefsverige). Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka Unicef Sverige käyttää hashtageja twiiteissään kesäkuulta joulukuulle 2016. Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa, millaisia pragmaattisia funktioita näillä hashtageilla on, kuinka ne sopeutetaan niitä ympäröivään tekstiin ja millaisen tyylillisen vivahteen ne antavat twiiteille ottaen huomioon Unicef Sverigen muodollisemman ja Twitterin vapaamuotoisemman kontekstin. Tutkimuksen aineisto koostuu korpuksesta, joka sisältää 216 Unicef Sverigen julkaisemaa twiittiä, joissa esiintyy yhteensä 266 hashtagia. Tutkielman teoreettinen tausta pohjautuu tutkimukseen verkkoviestinnästä sekä aikaisempiin tutkimuksiin hashtageista. Jälkimmäisistä tärkeimmät ovat Wikströmin (2014), Zappavignan (2015) ja Scottin (2015) tutkimukset, jotka keskittyvät tutkimaan hashtageja Twitterissä. Aineistoa analysoidaan sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä hyödyntäen ja yllä mainittuja tutkimuksia apuna käyttäen. Tutkimus osoittaa, että tutkimusjakson aikana hashtageja käytetään Unicef Sverigen twiiteissä säännöllisesti ja jokseenkin monipuolisesti. Tutkimuksesta käy ilmi, että suurin osa hashtageista rakentuu substantiiveista ja että hashtageja käytetään erityisesti avainsanoina. Hashtageilla on kuitenkin myös muita pragmaattisia funktioita, sillä ne toimivat lisäinformaationa ja metakommentteina twiiteissä ja niitä käytetään myös emfaattisesti. Hashtageja sopeutetaan niiden tunnusomaisesta rakenteesta huolimatta niitä ympäröivään tekstiin melko perinteisesti kieliopillisesta ja ortografisesta näkökulmasta katsottuna, vaikka monia poikkeuksiakin löytyy. Lisäksi tutkimus osoittaa, että hashtagien käyttö antaa twiiteille vapaamuotoisemman sävyn myös Unicef Sverigen kontekstissa, vaikka samalla itse hashtagit voivat usein olla asiallisia. Hashtagien käyttö vaikuttaa siis tyylillisesti twiitteihin, vaikka se mukailee organisaation toiminnan asiallista tyyliä. Se että hashtageja käytetään erityisesti avainsanoina on linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa ja tutkimus vahvistaa näin ollen, että tämä on edelleen keskeinen funktio Twitterissä. Kieliopilliselta kannalta hashtagien käytössä näkyvät selvät erot kertovat kuitenkin niiden poikkeavasta asemasta suhteessa muuhun tekstiin.
Avainsanat: hashtag
Twitter
sosiaalinen media
verkkoviestintä


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot