"Skjønner du Tina i reklame?" : en studie av attityder mot svenska som mediespråk i Norge

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712015800
Julkaisun nimi: "Skjønner du Tina i reklame?" : en studie av attityder mot svenska som mediespråk i Norge
Tekijä: Kuuliala, Aino
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2017
Kieli: swe
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712015800
http://hdl.handle.net/10138/229009
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Scandinavian Languages (Second Domestic Language)
Pohjoismaiset kielet, ruotsi toisena kotimaisena kielenä
Nordiska språk, svenska som andra inhemska språk
Tiivistelmä: Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten norjalaiset suhtautuvat Norjan radiokanavien ruotsinkielisten toimittajien ja haastateltavien kielenkäyttöön. Ruotsi ja norja ovat sekä geneettisesti että kieliopillisesti hyvin lähellä toisiaan, joten niiden käyttäjät ymmärtävät toisiaan hyvin. Tämä ”grannspråksförståelse” Skandinavian alueella mahdollistaa suurelta osin sen, että ruotsinkielinen mediatoimija voi käyttää ruotsia norjankielisessä mediassa. Huomionarvoista on myös, että Norjassa toleranssi kielellistä variaatiota kohtaan on suurta sekä historiallisista että kielipoliittisista syistä. Vaikka ruotsinkieliset toimijat teoriassa voivatkin käyttää äidinkieltään norjalaisessa mediassa, käytännössä norjalaisten asenteet tätä kohtaan kuitenkin vaihtelevat. Käytin tutkielmassani metodina internetkyselylomaketta, joka tutkielman aiheen puolesta osoittautui onnistuneeksi valinnaksi. Tein kyselylomakkeen SurveyMonkey-ohjelman avulla ja lähetin lomakkeen vastaajille Facebookin kautta. Lomakkeessa kartoitettiin muun muassa vastaajien ikä, maantieteellinen asuinpaikka, kuinka hyvin vastaajat kokevat ymmärtävänsä ruotsia, asenteet norjalaisessa mediassa esiintyvää ruotsia kohtaan sekä asenteet ruotsin kielen käyttäjiä kohtaan. Aineistoni koostuu yhteensä 115 vastauksesta. Päätulos on, että norjalaiset suhtautuvat hyvin positiivisesti norjalaisessa mediassa esiintyvään ruotsin kieleen. Suurin osa vastaajista oli selvästi sitä mieltä, että ruotsinkielisten mediatoimijoiden tulisi käyttää ruotsia norjalaisessa mediassa. Ikä vaikutti tutkimuksessani asenteisiin enemmän kuin maantieteellinen asuinpaikka. Vanhempien ikäluokkien asenteet ruotsin kielen käyttöä kohtaan olivat positiivisempia kuin nuorempien, kun kyse oli ruotsinkielisistä toimittajista. Norjalaisten asenteet ruotsin kieltä kohtaan norjalaisessa mediassa ovat tutkielmani perusteella hyvinkin positiivisia. Aihe kaipaa lisätutkimusta globalisaation aiheuttaman kieliolosuhteiden jatkuvan muuttumisen vuoksi, sillä tulevaisuudessa tulokset eivät ehkä enää pidä paikkaansa. Lisäksi tutkimusta tulisi kohdistaa enemmän niin, että vastaajaryhmät olisivat lukumääriltään samansuuruisia.
Avainsanat: Norja
ruotsin kieli
norjankielinen media
kieliasenteet


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Kuuliala_Aino_Progradu_2017.pdf 1.594MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot