Uskonto Matti Yrjänä Joensuun tuotannossa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712075815
Title: Uskonto Matti Yrjänä Joensuun tuotannossa
Author: Karhumäki, Petri Taavi Antero
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Maailman kulttuurien laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of World Cultures
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för världens kulturer
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201712075815
http://hdl.handle.net/10138/229262
Thesis level: master's thesis
Discipline: uskontotiede
Study of Religions
Religionsvetenskap
Abstract: Tämän tutkimuksen aihe on uskonnollisuuden kuva M.Y. Joensuun tuotannossa. Olen lukenut suomalaista dekkarikirjallisuutta hieman yli 30 vuoden ajan. Tutustuttuani tähän kirjallisuuslajiin on erityinen mielenkiintoni kohdistunut Joensuun tuotantoon ja uskonnon ilmenemiseen siinä. Työssäni käsittelen tästä avautuvia teemoja luvuittain. Olen tehnyt synteesin jokaisen luvun teemasta luvun loppuun. Tutkittavassa aineistossa on ollut useita kiinnostavia ulottuvuuksia, joita on ollut mahdollista tutkia uskontotieteen käsittein. Työni johdannossa esittelen Joensuun tuotantoa ja sen tutkimusta, missä viimemainitussa taas Voitto Ruohosen tutkimuksella on keskeinen sija. Ruohonen on myös tehnyt Paula Arvaksen kanssa yhteistyössä samaa aihepiiriä käsittelevät toisen teoksen. Joensuun tuotanto alkaa jo 70-luvulta, ja suurimman osan teoksistaan Joensuu on kirjoittanut 80-luvulla. Keskityn tutkimuksessani kolmeen eri vuosikymmenellä kirjoitettuun kirjaan, Heimolaisiin, Nälkään ja Pappiin. Viimemainitun päähenkilön, Pahan papin toiminta kuvaa terroria, Nälän Askon toiminta ammattirikollisuutta ja Heimolaisten tarina ilmentää rikollista elämäntapaa. Joensuun tuotannossa käy voimakkaasti ilmi Harjunpää hahmon jatkuva huoli yhteiskunnan suurempia rakenteita uhkaavasta heikkenemisestä ja rapautumisesta. Kyseinen huoli on läsnä läpi koko tuotannon ja jossain suhteessa se on keskeinen nimittäjä, joka on kirjoitettu sisään koko sarjan juoneen. Tutkimusaineistoon kuuluvat kirjat sisältävät myös paljon sellaista ainesta, jota ei ole selvästi kirjoitettu mukaan itse tarinaan, ja täten Joensuu on luonut tilanteen, jossa melko paljon jää lukijan yleissivistyksen, tietämyksen ja oman mielenkiinnon varaan. Tutkimuskysymykseni muotoutui klassisten uskontotieteen käsitteiden mukaan ja käytin analyysimetodina sisällönanalyysiä. Uskonnon ilmeneminen kulttuurissa on keskeinen motiivi, joka on johdattanut työni etenemistä analyysilukujen muodostamisvaiheessa. Sekularismi, uskonnon privatisoituminen ja populaarikulttuurin osa maailmankuvan muodostamisessa ovat kolmannen luvun keskeisiä teemoja. Uskonnollisuuden kuva on keskeinen ja vaativa aihe johon pureudun neljännessä luvussa. Joensuun kirjoihin kuvattu uskonnollisuus peilautuu muiden suomalaisten dekkarikirjailijoiden antamaan uskonnon kuvaan melko vaivattomasti. Eniten uskonnollista ainesta sisältävässä Papissa esiintyvää Maammo-jumalaa ja kuoleman teemaa käsittelen hieman laajemmin johtuen yksinkertaisesti lähdeaineiston suuremmasta määrästä. Uskonnollisuuden kuvaan muussa käsiteltävässä aineistossa pyrin luomaan läpileikkauksen. Uhraamiseen ja nimenomaisesti ihmisuhrien antamiseen keskityn hieman enemmän. Uhraaminen on Papissa keskeisin aihe. Uhraaminen on myös sisällöllisesti merkittävin rikoksen muoto, jota kuvataan Harjunpää-sarjassa. Papissa uhraaminen liittyy Maammon palvontaa ja Pahan Papin omintakeiseen maamo-uskontoon. Papissa myös kuolema on keskeinen teema, mitä Joensuu käsittelee monen eri roolihenkilön näkökulmasta. Osa kuolemaa koskevasta teoriasta on liitetty kuolemaa koskevaan lukuun. Kirouksen teema on läsnä Joensuun tuotannossa alusta saakka. Jo Väkivallan virkamiehessä on kohtaus, jota voidaan pitää kirouksen enteenä tai toteutumana. Kirous kulkee Joensuun tuotannossa hieman kuin käsi kädessä aiemmin mainitsemani yhteiskunnan rakenteita uhkaavan järkkymisen pelon kanssa. Voiman teemaa käsittelen uskontotieteen voiman (kansanuskon väki) käsitteen kautta. Voima on keskeinen ja eittämättä kiinnostavin tutkimistani teemoista. Papissa voima ilmenee aivan erityisellä tavalla Pahan Papin hypnoosin kyvyn ja paranormaalien voimien vaikuttaessa tapahtumiin. Pahan Pappi on tutkitussa aineistossa henkisiltä kyvyiltään voimakkain rikollinen. Nälässä esiintyvä Asko taas on ammattirikollinen, joka on rikoksen uhrien ja ympäristön kannalta vaarallisin arvaamattomuutensa ja rikollisen ammattitaitonsa takia. Pääkaupunkiseudulla asuvalle Harjunpää-sarja on helppolukuinen ja varsinkin tapahtumapaikkojen sijoittuminen omaan asuinympäristöön tai sen välittömään läheisyyteen helpottaa kirjojen sanoman omaksumista ja tarinan ymmärtämistä. Dekkarikirjallisuuden tutkimuksella on selvästi tilausta tulevaisuudessa. Tulen jatkamaan akateemista uraani dekkarikirjallisuuden parissa ja seuraava mielenkiintoni kohde tulee olemaan pohjoismainen rikoskirjallisuus. Toisena varteenotettavan vaihtoehtona on kirjoitetun teoksen ja filmatun tarinan, filmidekkarin erojen vertaileminen itse perusteokseen.
Subject: uskonto
uskonnolisuus
uskonnollinen väkivalta
rikoskirjallisuus
dekkarikirjallisuus
pahan koulukunta dekkarikirjallisuudessa
teknoanimismi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record