Helsinkiläisten yhteiset olohuoneet: Kaupunginosapuistojen merkityksiä sosiaalisena julkisena tilana

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017121155616
Title: Helsinkiläisten yhteiset olohuoneet: Kaupunginosapuistojen merkityksiä sosiaalisena julkisena tilana
Author: Puttonen, Mia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2017
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017121155616
http://hdl.handle.net/10138/229322
Thesis level: master's thesis
Abstract: Helsingin yleiskaavan vuoteen 2050 tähtäävässä visiossa kaupunginosapuistot ovat kaupunkilaisten olohuoneita, jotka tarjoavat ympäristön monimuotoiselle kaupunkielämälle. Olohuoneen määritelmässä korostuu ajatus oleskelusta, tilan jakamisesta ja kohtaamisen mahdollisuudesta. Tulevaisuuden tiivistyvässä kaupungissa puistojen merkitys monitoiminnallisina kaupunkielämän keskuksina ja laadukkaina lähivirkistysalueina korostuu. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisina julkisen tilan ympäristöinä Helsingin kaupunginosapuistot näyttäytyvät, ja millainen rooli niillä voi elävän kaupungin edistämisessä olla. Humanistiseen maantieteeseen tukeutuen tutkimus halusi myös tarkastella, minkälaisia paikan merkityksiä asukkaat puistoihin liittävät. Tutkimus korostaa asukaslähtöisen kokemuksellinen tiedon tärkeyttä ja on erityisen kiinnostunut siitä kokemusmaailmasta, joka kumpuaa puistoista sosiaalisena ympäristönä. Tutkielma valmistui osana EU:n rahoittamaa GREEN SURGE -tutkimushanketta, jota Suomessa koordinoi Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos. Keräsimme tutkimusryhmässä haastattelu- ja havainnointiaineiston hankkeen asettamien kriteerien mukaisesti 12 helsinkiläispuistossa kesällä 2015. Haastatteluja kertyi yhteensä 596. Puistojen käyttömotivaatioina korostuivat rentoutuminen, oleskelu, virkistyminen ja aurinkoisesta säästä nauttiminen, kun taas luontokäytön merkitys käyttömotivaationa oli vähemmän merkittävä. Sosiaalisiksi mainitut toiminnot (yhdessä oleskelu, piknik jne.) kattoivat noin neljäsosan kaikista puistojen käyttömotivaatioista. Sosiaalisista syistä saapuneet puistokäyttäjät viihtyivät puistoissa keskimäärin pidempään ja nauttivat useammin puiston ihmisympäristöstä - seurasta ja tunnelmista. Käpylässä sijaitseva Otto-Iivari Meurmanin puisto näyttäytyi yhteisöllisyyden ja elävän sosiaalisen ilmapiirin kannalta tutkimuspuistoista ylivoimaisena, minkä taustalla voidaan nähdä puistossa sijaitseva lippakioski. Yhteensä 65 prosenttia vastaajista koki puiston erityisen tärkeäksi. Puistot koettiin tärkeäksi monista eri syistä, mutta lähisijainti ja fyysinen viherympäristö korostuivat vastauksissa. Ihmisympäristöstä kumpuavat merkitykset olivat merkittäviä sosiaaliselta julkiselta tilaltaan laadukkaissa puistoissa. Tutkimus osoitti, että ollakseen elävää kaupunkia edistävä julkinen tila, puiston ei tarvitse olla käyttäjälleen tunnetasolla erityisen tärkeä paikka (place). Puisto voi olla merkittävä, koska se tilana (space) tarjoaa mieluisia käytön mahdollisuuksia ja toivottua ihmisympäristöä tai ilmapiiriä. Tulos haastaa perinteisen humanistisen maantieteen näkemystä paikan ja tilan välisistä eroista. Tutkimuksen mukaan Helsingin kaupunginosapuistoja ei voida pitää keskenään samanlaisina tai samoja funktioita täyttävinä kaupunkiympäristöinä. Laadukkaan sosiaalisen julkisen tilan näkökulmasta toiset helsinkiläispuistot ovat onnistuneita ja toimivia, toiset epäonnistuneita ja toimimattomia. Laadukkaina sosiaalisina ympäristöinä näyttäytyneet puistot olivat mm. sijainniltaan, muotoilultaan, monitoiminnallisuudeltaan, palveluiltaan ja identiteetiltään onnistuneita kaupunkiympäristöjä, jotka houkuttelivat kaupunkilaisia jäämään puistoon. Tämän tutkimuksen valossa onnistuneilla kaupunginosapuistoilla on potentiaalia edistää elävää kaupunkia ja tukea Helsingin visiota tulevaisuuden hyvästä kaupunkiympäristöstä asua.The Helsinki City Plan Vision 2050 perceives urban parks as its citizens’ living rooms that offer a setting for diverse urban life. The definition of a living room highlights the notion of “hanging out”, sharing space and possibilities for social encounters. In a densifying future urban environment, the significance of urban parks as multifunctional centres of urban life and high quality recreation areas continue to grow. The aim of this thesis was to discover what characterizes Helsinki’s urban parks as public spaces, and to investigate the role they can have in enhancing the lively city. Based on human geography, this thesis hoped to examine the place meanings that urban dwellers attach to urban parks. This research emphasizes the importance of residents’ experiences in knowledge production and is especially interested in the world of experiences that evolve from urban parks as social environments. The thesis was written as part of a European Union funded project GREEN SURGE which in Finland is coordinated by the Department of Environmental Sciences at the University of Helsinki. As a research group, we collected interview and observation field data based on the project guidelines in 12 urban parks in Helsinki in summer 2015. In total, we received 596 interviews. The most popular motivations to use urban parks included relaxing, hanging out, recreation and enjoying the sunny weather, whereas the significance of nature in user motivations was lower. Activities mentioned as social (being together, having a picnic etc.) covered about one fourth of all motivations to use the parks. Park users who arrived for social reasons tended to stay in parks longer and enjoyed the human environment - company and atmosphere - more often. Otto-Iivari Meurman Park in Käpylä turned out to be superior from the point of view of community spirit and lively social atmosphere, which was mainly due to the little café inside the park. In total, 65 % of park users stated the park as very important. The sources of importance were versatile, but close location and physical green environment were highlighted. On the parks’ level, results showed that a park can be a social public space stimulating the lively city without a deep sense of place from park users. It seems that a park can be important to its user only because the space offers the right opportunities of use and pleasant human environment or atmosphere. The result in part challenges the traditional visions of human geographers over the differences in the meaning of space and place. This research concluded that the urban parks of Helsinki cannot be defined as one type that fulfills same functions in urban space. As social public spaces, other parks are successful and “work” - others unsuccessful and do not work. The parks that were defined as quality social spaces were successful e.g. due to their location, design, multifunctionality, services and identity formation, and they attracted users to stay in the park. In the light of this research, successful urban parks have the potential to enhance the lively city and support the Helsinki City Plan Vision to create a good living environment for all.
Discipline: Regional Studies
Aluetiede
Regionvetenskap


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu_Puttonen_Mia.pdf 4.629Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record