Metsänomistuksen tulevaisuus Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/229347
Title: Metsänomistuksen tulevaisuus Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla
Editor: Matilainen, Anne; Lähdesmäki, Merja
Publisher: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Date: 2014
Belongs to series: Raportteja 126
ISBN: 978-952-10-8502-4
ISSN: 1796-0630
1796-0622
978-952-10-8501-7
URI: http://hdl.handle.net/10138/229347
Abstract: Metsäalan toimintaympäristö on muuttunut Suomessa viime vuosina nopeasti. Metsänomistusrakenteen muuttuminen sekä metsänomistajien odotusten ja arvostusten monipuolistuminen heijastuvat myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajuudessa. Metsänomistajakunnan muutos on tuonut mukaan esimerkiksi uhan metsäresurssin hyödyntämättä jättämisestä eli metsänomistajakunnan passivoitumisesta. Hyödyntämisen ei välttämättä tarvitse olla puuntuotannollista, vaan se voi olla myös mm. virkistyksellistä tai luonnonarvoja ja ilmastoa suojelevaa. Jotta resurssin käyttö olisi yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokasta, metsänomistajakunta pitäisi saada pohtimaan omia tavoitteitaan metsiensä käytölle ja sitä, miten näihin tavoitteisiin päästäisiin. On myös esitetty, että metsänomistajien tavoitteiden ja arvojen monipuolistuessa niin sanottu passivoituminen voi myös johtua sopivien tarjolla olevien palveluiden puutteesta. Metsänomistajalla ei ole tietoa, kuinka viedä omia tavoitteitaan eteenpäin eikä siihen ole tarjolla sopivia palvelupaketteja. Kaikki tämä aiheuttaa tarpeen tarkastella uudelleen metsänomistajille tarjolla olevia palveluita, niiden rakennetta ja suuntaamista metsänomistajien näkökulmasta. Metsänomistajille tarjottavia palveluita on usein tuotettu metsä- eli resurssilähtöisesti. Tulevaisuuden metsien käytön edellytys on luoda palveluja entistä enemmän metsänomistajalähtöisesti. Samalla voidaan luoda edellytyksiä uudenlaisille metsänomistusmuodoille (mm. yhteismetsät) tai yrittäjyydelle (metsänhoito- ja neuvontapalvelut). Uusien palveluiden räätälöiminen alueelle sopiviksi vaatii kuitenkin maakuntakohtaista tietoa siitä, miten havaitut kansalliset trendit näkyvät Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajakunnassa sekä asiakaslähtöistä tietoa siitä, millaisia uusia palveluita alueen metsänomistajat kaipaavat sekä mihin ja miten metsänomistajat haluavat metsiään käyttää. Tässä raportissa pyritään osaltaan vastaamaan metsänomistajien muuttuviin palvelutarpeisiin tuottamalla tietoa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistuksen rakenteesta, arvoista sekä palvelutarpeista. Tämä laajempi tavoite on jaettu edelleen kahteen osatavoitteeseen seuraavasti: - Tuotetaan kirjallisuusselvityksenä olemassa olevan tutkimustiedon ja tilastojen pohjalta nykytila ja tulevaisuuden visio 2025 metsänomistuksen rakenteesta sekä metsänomistajien arvojen kehityksestä alueella. - Kartoitetaan tutkimuksen ja pilotointien avulla metsänomistajien näkemyksiä metsien käytöstä sekä odotuksia ja tarpeita metsään liittyvien palveluiden sisällöistä ja tarjonnasta. Tämä raportti rakentuu neljästä itsenäisestä selvityksestä, jotka tarkastelevat metsänomistuksen tulevaisuuteen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia eri näkökulmista. Raportin ensimmäinen selvitys keskittyy Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueiden metsänomistajarakenteessa tapahtuvien mahdollisten muutosten kuvaamiseen. Selvitys perustuu olemassa olevaan tilastotietoon, jonka perusteella selvityksessä rakennetaan ensin kuva metsänomistajuuden nykytilasta ja tämän jälkeen tilastoihin perustuva ennustus alueen metsänomistajuudesta vuonna 2025. Metsänomistajuuden tulevaisuusennusteessa pohditaan rakennemuutoksen merkitystä esimerkiksi metsätilojen omistajanvaihdoksiin ja metsänomistajien arvostuksiin. Tulevaisuuden metsänomistajuuden kartoitusta voidaan käyttää avuksi metsänomistajille suunnattavien palveluiden ja kehittämistoimien suunnittelussa. Raportin toisessa selvityksessä pureudutaan metsänomistajien passivoitumisilmiöön ja erityisesti passivoitumiseen mahdollisesti johtavien syiden tarkasteluun. Metsänomistajien passivoitumiselle on julkisessa keskustelussa tarjottu useita erilaisia rakenteellisia syitä, jotka ovat linjassa metsänomistajakunnassa tapahtuvan rakennemuutoksen kanssa. Rakenteelliset tekijät eivät kuitenkaan ole aikaisempien selvitysten perusteella onnistuneet täysin selittämään passivoitumisilmiötä. Siten tässä raportissa esiteltävä selvitys pyrkii pääsemään rakenteellisten syiden taakse kartoittamalla passiivisuuden perimmäisiä vaikuttimia. Selvitys perustuu laajaan etelä- ja keskipohjalaisten metsänomistajien haastatteluaineistoon. Haastatteluaineiston kautta pyritään selvittämään sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin passiivisuuden syitä, passiivisuuden asteessa esiintyviä eroja ja passiiviseksi luokiteltujen metsänomistajien suhtautumista erilaisiin metsänhoitopalveluihin. Raportin kolmannen selvityksen lähtökohtana on ideoida ja kehittää uusia, metsänomistajille suunnattuja palvelukonsepteja sekä pilotoida ja testata ne alueen metsänomistajien keskuudessa. Hankkeessa kootun tiedon pohjalta suunniteltiin neljä erilaista uutta tai uudistettua palvelukokonaisuutta, joita pilotoitiin alueen metsänhoitoyhdistysten avustuksella vuosien 2012 ja 2013 aikana. Tässä raportissa on kuvattu pilottien sisältö, pilotointiprosessi, sekä kehitettyjen palveluiden arviointi osana passiivisten metsänomistajien aktivointia. Raportin neljäs selvitys keskittyy tarkemmin yhteen metsänomistajille suunnattuun, jo olemassa olevaan palvelukonseptiin, eli yhteismetsätoimintaan. Yhteismetsällä tarkoitetaan useammalle kuin yhdelle kiinteistölle kuuluvaa aluetta, jota on yhteismetsälain mukaan käytettävä ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Tässä selvityksessä tarkastellaan sitä, millaisia motiiveja metsänomistajilla on liittyä yhteismetsään ja millaisia kokemuksia heillä yhteismetsätoiminnasta on. Selvitys on rajattu koskemaan Kauhavan yhteismetsää ja se perustuu 20 yhteismetsäosakkaan haastatteluihin. Yhteismetsäomistus on nähty potentiaalina metsänomistusmuotona myös passiivisille metsänomistajille, ja siten selvityksessä pyritään myös keskustelemaan siitä, missä määrin metsänomistukseen liittyvä passivoituminen on vaikuttanut yhteismetsäpäätökseen. Tulosten mukaan metsänomistajakunnan rakenne on muuttumassa valtakunnallisten trendien mukaan myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Muutos ei kuitenkaan ole yhtä nopea kuin monissa muissa maakunnissa. Alue on edelleen maatalousvaltaista ja metsät siirtyvät seuraavalle sukupolvelle usein tilan sukupolven vaihdoksen seurauksena. Vaikka suurimman osan metsiä omistavatkin muut kuin maanviljelijät tai tilalla asuvat, määrä on kuitenkin suhteellisesti suuri ja vaikuttaa esimerkiksi metsänomistajien keski-ikään. Ehkä johtuen juuri maatalousvaltaisuudesta ja metsätilojen suhteellisesti pienestä koosta, myös metsien kotitarvekäyttö on alueella suurta. Tulosten mukaan suuri joukko metsänomistajia käyttää metsistä saamansa puun itse. Tämän vuoksi tämä kotitarvekäyttäjien joukko mielletään helposti niin sanotuiksi passiivisiksi metsänomistajiksi, vaikka he eivät suoranaisesti passiivisia olekaan. Puu ei kuitenkaan näiltä alueilta tule markkinoille. Aikaisempiin selvityksiin verrattuna tämän selvityksen eri osioissa nousi esille yllättävänkin vahvasti metsän merkitys linkkinä sukuun ja kotipaikkaan. Metsän keskeisin merkitys omistajalleen voi siten olla linkki omaan sukuun, sukuperintöön tai entiseen kotipaikkaan. Tällaisella tunnemerkityksellä voi olla myös metsänomistajia passivoiva vaikutus. Metsää ei haluta myydä, vaikka sillä ei olisikaan mitään varsinaista käyttöä omistajalleen. On huomattavaa, että vaikka metsänomistajilla ei olisikaan kiinnostusta metsää tai metsäasioita kohtaan se ei välttämättä vähennä heidän haluaan pitää vahvasti kontrolli omista metsistään itsellään. Passiivisten metsänomistajien tavoittaminen ei ole helppoa johtuen kiinnostuksen puutteesta. Tässä raportissa kuvatut pilotit ovat kiinnostavia avauksia uusista tai uudistetuista metsänomistajille suunnatuista palveluista. Olisi tärkeää pystyä suunnittelemaan metsänomistajalle helppoja ja matalan mukaan lähtemiskynnyksen palveluita. Tällöin metsänomistaja voi edelleen kokea pitävänsä kontrollin metsien käsittelystä itsellään mutta hänen ei tarvitse liikaa syventyä metsäasioihin, joita kohtaan hänellä ei ole kiinnostusta. Olemassa olevista palvelukonsepteista lähemmin tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yhteismetsä-konseptia. Tulosten mukaan kuitenkin tällä hetkellä yhteismetsästä ovat kiinnostuneet enemmän aktiiviset metsänomistajat kuin varsinainen passiivisten ryhmä, mikä asettaa haasteita konseptin jatkokehittämiselle.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Raportteja126.pdf 3.307Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record