Katsauksia maaseudun elinkeinoihin

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/229372
Title: Katsauksia maaseudun elinkeinoihin
Author: Meriläinen, Hanna; Rutanen, Juha
Publisher: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Date: 2014
Belongs to series: Reports 137
ISBN: 978-952-10-8511-6
ISSN: 1796-0630
URI: http://hdl.handle.net/10138/229372
Abstract: Elinkeinoalojen valikoima maaseudulla on monipuolinen ja edelleen laajenemassa. Alat vaihtelevat kehittymisvaiheiltaan ja vaativat erilaisia kehittämistoimia ja palveluita. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014–2020 elinkeinojen ja osaamisen kehittämistä koskevien tavoitteiden toteuttamisen tueksi koottiin saatavilla olevaa tietoa kahdeksan maaseudun yrittäjyysalan nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Raportissa tarkastellut alat olivat matkailu, hyvinvointiala, koneurakointi, hevostalous, eläintenhoitoala, kalatalous, turkistalous ja riistatalous. Katsauksissa tarkasteltiin eri alojen tyypillisiä toimintamuotoja, tuotteita ja palveluita, yritysten ja työpaikkojen määrää, keskeisiä ohjelmia ja hankkeita, koulutusta sekä toimijoita. Tietojen saatavuus vaihteli elinkeinoaloittain, erityisesti tilastotietoa oli vaikea löytää. Aloja on tästä syystä vaikea vertailla toisiinsa. Työn pohjalta saadaan kuitenkin laajennettua yhteyksiä ja otettua paremmin huomioon eri elinkeinoalojen tarpeet kehittämistyön jatkovaiheissa. Matkailu on yksi maaseudun kasvavista elinkeinoaloista. Maaseudun matkailuyritykset ovat perinteisesti kooltaan pieniä perheyrityksiä, joille tärkeitä kilpailuvaltteja ovat maaseudun ja luonnon läheisyys sekä mahdollisuus antaa asiakkailleen yksilöllistä ja laadukasta palvelua. Matkailualalla on varsin paljon verkottuneita toimijoita, jotka kehittävät alaa aktiivisesti niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Kehittämistä on toteutettu etenkin teemapohjaisesti ja erilaisia kehittämisohjelmia ja -strategioita löytyy alalta runsaasti. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat olleet markkinointi ja tuotteistaminen. Hyvinvointialan yritykset voidaan jaotella sektorikohtaisesti sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja tuottaviin yrityksiin. Näiden lisäksi maaseudulla merkittävää on myös Green Care -toiminta, joka perustaa toimintansa maaseutu- ja luontoympäristön hyvinvointivaikutuksiin. Maaseudun hyvinvointialan yritykset ovat pääasiassa pienyrityksiä. Lakisääteisiä palveluja tuottavien yritysten toimintaympäristö on erityisen haastava, sillä palvelumarkkinat eivät toimi täysin markkinaehtoisesti ja myös palvelujen laatua ja saatavuutta säädellään varsin tiukasti lailla. Ostopalvelusopimuksista kilpailevien pienten hoivayritysten kilpailuasemaa on heikentänyt myös palvelujärjestelmän kehitys, jonka myötä palvelut järjestetään yhä suuremmille alueille kerrallaan. Edellä mainitut haasteet on tunnistettu myös valtakunnallisessa kehittämistoiminnassa, jota toteutetaan niin sosiaali- ja terveysministeriön kuin työ- ja elinkeinoministeriön tahoilta. Valtakunnallisten sote-alan etujärjestöjen lisäksi alalle on muodostunut jonkin verran palvelukohtaisia yhdistyksiä. Koneurakointi on yleisin yritystoiminnan muoto maaseudulla. Koneurakoijia toimii varsin monilla aloilla maataloudesta metsätalouteen ja teiden kunnossapidosta turvetuotantoon. Yritykset ovat tavallisesti pieniä, yhden miehen ja koneen yrityksiä. Koneurakointia harjoitetaan paljon myös osana monialaisten maatilojen toimintaa. Viime vuosina etenkin metsäkonealalle on kehittynyt uusia yritystoiminnan malleja ja myös yrityskoot ovat kasvaneet. Kehittämistoiminnassa on teknologisen osaamisen lisäksi keskitytty koneurakoitsijoiden liiketaloudellisen osaamisen kehittämiseen. Strategia- ja ohjelmatasolla koneurakointia kehitetään lähinnä osana muiden alojen strategioita ja ohjelmia. Etenkin metsäalaa koskevat strategiat ja ohjelmat vaikuttavat myös koneurakointialan kehitykseen. Hevostalous on perinteinen maaseudun elinkeino, jonka kasvu on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana nopeaa. Hevosurheilun suosio on kasvanut niin ravi- kuin ratsastustoiminnan puolella. Myös hevosmatkailu ja hevosen käyttö osana hyvinvointipalveluita on yleistynyt. Alalla toimii varsin yhtenäinen ja tiivis toimijaverkosto, joka toteuttaa alan kehittämistoimintaa tuoreen, yhteisesti valmistetun hevosalan kehittämisstrategian mukaisesti. Yhteistyötä koordinoimaan ja alan edistämistä ajamaan on perustettu oma yhteistyöorganisaatio Hippolis, jonka toiminta on hyvin aktiivista. Kehittämistoiminnassa on korostettu etenkin hevosiin ja yritystoimintaan liittyvän osaamisen kehittämistä. Myös maankäytön kysymykset sekä alan tunnettuuden ja arvostuksen kohentaminen on nähty tärkeiksi kehittämiskohteiksi. Eläintenhoitoala on kasvanut viime vuosina etenkin lemmikkieläinmaailmassa tapahtuneiden muutosten myötä. Kysyntä on kasvanut niin erilaisille lemmikkieläintarvikkeille kuin rehuille ja palveluillekin. Eläintenhoitajan koulutus on myös varsin suosittu koulutusala toiseen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Ala on kuitenkin toimialana vielä varsin pieni eikä sen kehittämiseen juuri ole panostettu niin kansallisella kuin alueellisellakaan tasolla. Alalla toimii kuitenkin jo varsin kattavasti toimialakohtaisia järjestöjä, jotka pyrkivät myös aktiivisesti kehittämään alansa toimintaedellytyksiä. Kalatalousalan toimintaympäristö on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana suuresti etenkin EU-jäsenyyden myötä. EU on tuonut kalatuotannon eri osa-alueille niin haasteita kuin mahdollisuuksia. Haasteita ovat aiheuttaneet etenkin tiukentuneet lainsäädännölliset rajoitteet sekä myös kaupan vapauttamisesta aiheutunut entistä kovempi hintakilpailu. Toisaalta EU tukee kalatalouden eri toimialoja myös aktiivisesti erilaisten tukirahastojen kautta. Alan valtakunnallisesta kehittämistoiminnasta vastaa maa- ja metsätalousministeriö, joka on laatinut muun muassa toimialakohtaiset strategiat jokaiselle elinkeinokalatalouden alalle. Toiminnassaan ministeriö huomioi EU:n yhteisen kalastuspolitiikan rajoitteet. Alan toimijat ovat hyvin järjestäytyneet omien toimialakohtaisten etujärjestöjensä alle. Yleisesti kalatalouden etuja ja kehittämistä edistää myös Kalatalouden keskusliitto. Turkistalous on alueellisesti keskittynyt Suomessa Pohjanmaan maakuntiin, joissa sen alueelliset vaikutukset ovat vielä melko suuret. Viimeisten vuosikymmenten aikana kuitenkin turkistarhaus on vähentynyt Suomessa merkittävästi. Myös valtio on kiristänyt turkistarhoihin suunnattua tukipolitiikkaa huomattavasti ja alan odotetaan tulevan toimeen entistä enemmän omillaan. Alalla on vain muutama toimija, jotka vastaavat alan kehittämistyöstä Suomessa. Viime vuosina alalla on toteutettu kehittämishankkeita etenkin alan tulevaisuuden pohtimiseksi sekä tehty tutkimusta turkistarhojen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Riistatalouteen liittyvä elinkeinotoiminta on Suomessa vielä varsin pienimuotoista. Riistaan perustuvaa toimintaa ovat muun muassa metsästysmatkailu, riistan lihan ja tuotteiden myynti sekä riistatarhaus ja riistatilayrittäminen. Kasvua alalla haetaan etenkin metsästysmatkailusta sekä villieläinten kuvaus- ja tarkkailutoiminnasta Alan kasvumahdollisuuksia rajoittavat etenkin metsästyksen luvanvaraisuus sekä pienet riistakannat. Riistalihan tarjonta ei vastaa tämänhetkistä kysyntää. Alan kehittymiseksi alalla onkin toivottu riistakantojen kasvattamista. Ratkaisua riistalihan tarjonnan ongelmiin on haettu myös riistatarhauksen kehittämisestä. Riistalihan osalta ongelmalliseksi on koettu myös lihan käsittelyyn ja myyntiin kohdistuvat lainsäädännölliset rajoitteet.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Raportteja137.pdf 1.902Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record