Aluehistorian tutkimuksen käynnistäminen

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/229441
Title: Aluehistorian tutkimuksen käynnistäminen
Alternative title: Aluehistorian tutkimus- ja kehittämishankkeen viisivuotisraportti 2011–2016
Author: Riukulehto, Sulevi
Publisher: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Date: 2017
Language: fi
Belongs to series: Raportteja 164
ISBN: 978-951-51-0442-7
978-951-51-0441-0
ISSN: 1796-0630
1796-0622
URI: http://hdl.handle.net/10138/229441
Abstract: Keväällä 2011 Helsingin yliopisto aloitti viisivuotisen hankkeen, jonka tarkoituksena oli käynnistää aluehistorian tutkimustoiminta Suomessa. Perustettiin viisivuotinen tutkimusjohtajan tehtävä, jonka alaksi määriteltiin toiminnallis-taloudellisten alueiden ja rakenteiden synty- ja kehitysprosessien tutkimus, erityisesti sotienjälkeisen ajan aluestruktuurien muodostuminen. Tutkimusjohtajan tehtävä sijoitettiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituuttiin, jossa jo toimi kymmenkunta aluekehittämiseen ja maaseutututkimukseen keskittynyttä tutkimusryhmää. Monimutkainen alamääritelmä lyheni jo valmisteluvaiheessa aluehistorian tutkimusjohtajaksi. Tehtävän perustamista edelsi monivuotinen valmistelu, jossa merkittävässä roolissa oli lähinnä eteläpohjalaisista kunnista muodostuva Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys ry. Yhdistys oli toiminut menestyksekkäästi vastaavien tutkimusprofessuurihankkeiden kokoajana Etelä-Pohjanmaalla jo toistakymmentä vuotta. Sillä oli suuri merkitys Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivan Etelä-Pohjanmaan tutkimusverkosto Epanetin menestykselle. Myös Aluehistorian tutkimus- ja kehittämishanke suunniteltiin Epanetin osaksi Etelä-Pohjanmaan liiton, Seinäjoen seudun, Korpisaaren säätiön, Etelä-Pohjanmaan lehtiseuran ja Helsingin yliopiston yhteisrahoituksella. Aluehistoria on historiatieteen tutkimussuuntaus, jossa tutkitaan alueita, alueiden kehitystä ja kehittämistä historiatieteen menetelmin. Se sijoittuu historiatieteiden ja maantieteiden rajapintaan. Aluehistorialla on yhtymäkohtia moniin yhteiskuntatieteisiin, esimerkiksi kulttuurintutkimukseen sekä alue- ja taloustieteisiin. Hankkeen käynnistyessä tutkimusala oli ajankohtainen ja alueiden kehittämisen kannalta kiinnostava. Suomen ja Euroopan toiminnallis-taloudelliset aluemuodostelmat olivat kokeneet perusteellisia muutoksia, ja yhä uusia muutoksia oli näköpiirissä. Kyse oli globaalista kehityksestä, mutta sille oli myös kotoperäisiä ja alueellisia syitä. Monet palat liikkuivat samaan aikaan. Poliittis-hallinnolliset rakenteet (kuten suomalainen alue- ja paikallishallinto) ja ylikansalliset aluemuodostelmat (kuten EU ja siihen sidoksissa olevat ohjelma-alueet) olivat muutoksissa. Niiden rinnalla vaikuttivat myös paljon hitaammin muuttuvat kulttuuriset aluemuodostumat ja identiteetit. Tämä monisyinen aluerakenteiden ja -kokemusten verkko oli mielessä, kun aluehistorian tutkimus- ja kehittämishanke aloitettiin. Viidessä vuodessa käynnistettiin 21 alan tutkimus- ja kehittämishanketta ja toteutettiin kymmenkunta koulutusproduktiota. Hankkeen päättyessä käynnissä oli seitsemän aluehistorian jatkohanketta, joissa työskenteli erillisrahoituksella ja osin apurahoilla yhteensä kuusi tutkijaa. He muodostavat Ajan, alueiden ja kulttuurin tutkimusryhmän Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa, kun toimintaa jatketaan toiselle viisivuotiskaudelle.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Raportteja164.pdf 1.729Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record